Ei varaavasta takasta varaavaksi

Jos pesä on riittävän suuri niin kannattaa tosiaan laittaa takkasydän. Kustannuksista en osaa sanoa, kun oma kokemus on mallia itse valmistettu.

Mutta ei tuo periaatteessa ole kovin kummoinen homma, kunhan takkasydän on oikean kokoinen.

luovuttaa eniten lämpöä kun on tulet pesässä, varauslämpöä tulee vähemmän ja lyhyemmän aikaa kuin vuolukiviuuneilla-

Tuossa takan remontissa kannattaa selvittää eri vaihtoehtoja sillä ei vuolukivikään ole aina paras vaihtoehto. Vuolukiven ominaisuuksiin liittyy tuo hieman nopeampi lämmön luovutusominaisuus jonka takia takan tonnikoon pitää olla muita suurempi. Pienessä vuolukivitakassa muodostuu ehkä tuo kiuasilmiö, eli liian pian suurempi lämpötila ja sitten laskee nopeammin.

Itse laittaisin oikean kaakeliuunin kunnon kierroilla ja kylmimpään aikaan lämmittäisin vaikka kaksikin kertaa, niin lämpö on tasaisepaa.

Tuossa yhdessä kaakelitakkamerkissä kun löytyy myös lämmön kierrätysominaisuus, eli lämpöä tulee heti kun sytytät. Sitten on tuo tehokas kanavisto joka käyttää lämmön oikealla tavalla. Kun sitten mennään yli 80 m2 lämmitysalan, saa takkaan vielä puhallinominaisuudenkin.

Tuossa nyt vain kertoilen kun uudemmissa taloissa on nuo hyvät eristysominaisuudet, lämmön talteenotot, niin tuota puulämmitystäkin kannattaa hieman miettiä uudelleen.
Ei tuo suuri 3 tonnin vuolukivikasakaan aina kaikkein hienoin ja paraskaan ole, mutta kyllä tyytyväisiäkin löytyy. Johonkin sopii ja johonkin ei. Useimmat kehuvat kuitenkin omaansa.

Takkasydämmissä pitää muistaa se, että niitä on nyt samalla käsitteellä "takkasydän" liikkeellä kahta eri tyyppiä. Sellainen valurautainen tai metallirakenteinen takkasydän on tarkoitettu lähinnä asennettavaksi vahhoihin avotakkoihin. Avotakoissa kun se lämpö menee pääosin harakoille, ja pahimmassa tapuksessa avotakka jopa jäähdyttää huoneilmaa sen takia että se tarvitsee palamiseen suuren määrän korvausilmaa, jota se ottaa rakenteiden läpi ulkoa, mikäli avotakalle ei ole rakennettu erillistä korvausilmaputkea.

Metallinen takkasydän on siis lähinnä sellainen ilman lämmitin. Siinä on tulipesän ympärillä erillinen ilmakanava, jossa kylmä ilma menee alhaalta takkasydämmen sisään ja tulee kuumana yläosasta ulos. Tällaisten takkojen tehot ovat suurimmillaan jotain 20Kw. Jos siis pyöreitä arviolukuja ajatellaan niin 5Kg kuivia koivu klapeja tuottaa lämpöä noin 10Kw. jos takkasydämmen hyötysuhde on 75%, saadaan siitä siis huoneilmaan lämpöä 7.5Kw. Tällaisessa takkasydämmessä on se, että kun pesästä sammuu tuli niin loppuu lämmöntuottokin melken samantien. Avotakan tiilivuoraukseen toki varastoituu jonkin verran lämpöä, mutta se on aika vähäistä.

Varaavan takan takkasydän on taasen rakennettu keraamisista elementeistä, joiden yhteispaino lähentelee 1000Kg. Massa on se joka varastoi lämpöä. Tällaisessa takassa pesästä lähtevät savukaasut nousevat ns.yläpalotilaan, jossa savukaasut syttyvät palamaan. Palavien savukaasujen lämpötila pyörii jossain 600 asteen tietämillä. Sitten savukaasut kulkeutuvat sydämmen sivuilla oleviin poskikanaviin, joita pitkin savu menee takan alaosaan ja sieltä hormiin.

Tällaisen takan tehoksi ilmoitetaan esim 3Kw. Tämä johtuu siitä että takka luovuttaa varastoimaansa lämpöä huoneilmaan 3Kw teholla. Jos siis poltat pesässä 20Kg klapia niin se tuottaa 80% hyötysuhteella 80Kw lämpöä. Näinollen takka luovuttaa kaiken lämpöenergian tasaisesti 3Kw teholla noin 25 tunnin ajan.

Avotakasta ei saa oikeastaa tällaista takkaa muuten kuin purkamalla vanha avotakka kokonaan ja rakentamalla uusi varaava takka sen tilalle. Avotakoissa ei ole esim. noita poskikanavia ja tehokasta savukaasujen polttoa. Tämän takia markkinoille on tullut noita metallisia takkasydämmiä joilla saadaan avotakkakin tuottamaan kunnolla lämpöä. Mutta missään tapauksessa siitä ei saa sellaista varaavaa takkaa, joka luovuttaisi lämmityksen jälkeen vielä kokonaisen vuorokauden lämpöä huoneilmaan.

JP vaan kirjoitti:

Takkasydämmissä pitää muistaa se, että niitä on nyt samalla käsitteellä "takkasydän" liikkeellä kahta eri tyyppiä. Sellainen valurautainen tai metallirakenteinen takkasydän on tarkoitettu lähinnä asennettavaksi vahhoihin avotakkoihin. Avotakoissa kun se lämpö menee pääosin harakoille, ja pahimmassa tapuksessa avotakka jopa jäähdyttää huoneilmaa sen takia että se tarvitsee palamiseen suuren määrän korvausilmaa, jota se ottaa rakenteiden läpi ulkoa, mikäli avotakalle ei ole rakennettu erillistä korvausilmaputkea.

Metallinen takkasydän on siis lähinnä sellainen ilman lämmitin. Siinä on tulipesän ympärillä erillinen ilmakanava, jossa kylmä ilma menee alhaalta takkasydämmen sisään ja tulee kuumana yläosasta ulos. Tällaisten takkojen tehot ovat suurimmillaan jotain 20Kw. Jos siis pyöreitä arviolukuja ajatellaan niin 5Kg kuivia koivu klapeja tuottaa lämpöä noin 10Kw. jos takkasydämmen hyötysuhde on 75%, saadaan siitä siis huoneilmaan lämpöä 7.5Kw. Tällaisessa takkasydämmessä on se, että kun pesästä sammuu tuli niin loppuu lämmöntuottokin melken samantien. Avotakan tiilivuoraukseen toki varastoituu jonkin verran lämpöä, mutta se on aika vähäistä.

Varaavan takan takkasydän on taasen rakennettu keraamisista elementeistä, joiden yhteispaino lähentelee 1000Kg. Massa on se joka varastoi lämpöä. Tällaisessa takassa pesästä lähtevät savukaasut nousevat ns.yläpalotilaan, jossa savukaasut syttyvät palamaan. Palavien savukaasujen lämpötila pyörii jossain 600 asteen tietämillä. Sitten savukaasut kulkeutuvat sydämmen sivuilla oleviin poskikanaviin, joita pitkin savu menee takan alaosaan ja sieltä hormiin.

Tällaisen takan tehoksi ilmoitetaan esim 3Kw. Tämä johtuu siitä että takka luovuttaa varastoimaansa lämpöä huoneilmaan 3Kw teholla. Jos siis poltat pesässä 20Kg klapia niin se tuottaa 80% hyötysuhteella 80Kw lämpöä. Näinollen takka luovuttaa kaiken lämpöenergian tasaisesti 3Kw teholla noin 25 tunnin ajan.

Avotakasta ei saa oikeastaa tällaista takkaa muuten kuin purkamalla vanha avotakka kokonaan ja rakentamalla uusi varaava takka sen tilalle. Avotakoissa ei ole esim. noita poskikanavia ja tehokasta savukaasujen polttoa. Tämän takia markkinoille on tullut noita metallisia takkasydämmiä joilla saadaan avotakkakin tuottamaan kunnolla lämpöä. Mutta missään tapauksessa siitä ei saa sellaista varaavaa takkaa, joka luovuttaisi lämmityksen jälkeen vielä kokonaisen vuorokauden lämpöä huoneilmaan.

Lue lisää

Kerrot tuossa täyttä asiaa, mutta tuo laskukoeesi jotenkin temppuilee.
Kun lasket takkasydämen kohdalla saatavan 5 kg klapimäärällä ja 75 % hyötysuhteella lämpöä 7,5 kW ja vastaavasti pystymuurilla 20 kg puumäärällä ja 80 % hyötysuhteella 80 kw niin joku mättää. Muutoin tuo johtopäätelmäsi ja yhteenvetosi on kutakuinkin kohdallaan. Itse olisin ostanut tuollaisen komian Gronspisen kaakeliuunin jos vain olisi sopinut tiloihini. Siinä kun on tuon varaavuuden lisäksi myös kietoilmaominaisuus.

Tuo takkasydän, jota kysyttiin, tuo lähinnä mielekkyyttä puun käytölle noissa vanhemmissa läpivirtaavissa takoissa. Tuo varaavuus muodostuu lähinnä sitten takan rakenteen mukaan ja toisaalta ilman virtaus parantaa lämmön siirtymistä huonetilaan. Noissa paremmissa takkasydämissä on myös tuota palamisen "optimointia" eli oikein säädettynä lämpöä muodostuu hitaammin ja pienemmällä puumäärällä. Samalla sitten tuo kivikasakin lämpiää hieman paremmin.

Sanotaa, tuon takkasydämen antavan jopa "parikymmenkertaisen" hyötysuhteen läpivirtaavaan avotakkaan verrattaessa, mutta luvataan vain "kymmenkertainen". Miten tuota nyt sitten käytännössä laskeekin kun vanha malli oli jopa miinus (-) merkkinen ja sitten laketaan plus ( ) merkkisinä lukuina uudella ratkaisulla. Ole tässä nyt sitten joku viisaampikin sonomaan jotakin.

Jos nyt kuitenkin haluaa parantaa vanhan avotakan lämpöominaisuuksia, niin kannattaa hankkia takkasydän osaavalta myyjältä ja oikeilla varusteilla ja vielä asentaa se ohjeitten mukaan.

Kimalainen kirjoitti:

Kerrot tuossa täyttä asiaa, mutta tuo laskukoeesi jotenkin temppuilee.
Kun lasket takkasydämen kohdalla saatavan 5 kg klapimäärällä ja 75 % hyötysuhteella lämpöä 7,5 kW ja vastaavasti pystymuurilla 20 kg puumäärällä ja 80 % hyötysuhteella 80 kw niin joku mättää. Muutoin tuo johtopäätelmäsi ja yhteenvetosi on kutakuinkin kohdallaan. Itse olisin ostanut tuollaisen komian Gronspisen kaakeliuunin jos vain olisi sopinut tiloihini. Siinä kun on tuon varaavuuden lisäksi myös kietoilmaominaisuus.

Tuo takkasydän, jota kysyttiin, tuo lähinnä mielekkyyttä puun käytölle noissa vanhemmissa läpivirtaavissa takoissa. Tuo varaavuus muodostuu lähinnä sitten takan rakenteen mukaan ja toisaalta ilman virtaus parantaa lämmön siirtymistä huonetilaan. Noissa paremmissa takkasydämissä on myös tuota palamisen "optimointia" eli oikein säädettynä lämpöä muodostuu hitaammin ja pienemmällä puumäärällä. Samalla sitten tuo kivikasakin lämpiää hieman paremmin.

Sanotaa, tuon takkasydämen antavan jopa "parikymmenkertaisen" hyötysuhteen läpivirtaavaan avotakkaan verrattaessa, mutta luvataan vain "kymmenkertainen". Miten tuota nyt sitten käytännössä laskeekin kun vanha malli oli jopa miinus (-) merkkinen ja sitten laketaan plus ( ) merkkisinä lukuina uudella ratkaisulla. Ole tässä nyt sitten joku viisaampikin sonomaan jotakin.

Jos nyt kuitenkin haluaa parantaa vanhan avotakan lämpöominaisuuksia, niin kannattaa hankkia takkasydän osaavalta myyjältä ja oikeilla varusteilla ja vielä asentaa se ohjeitten mukaan.

Lue lisää

Oli lipsahtanut laskuissa Kw ja Kg nurinpäin. Siis 20Kg koivuklapia tuottaa 80% hyötysuhteella noin 34Kw lämpöenergiaa.

Minä näitä laskuja olen tässä päivän pyöritellyt, kun olen lakenut meidän mökin lämmittämiseen tarvittavaa lämpömäärää.
Tai siis olen laskeskellut lämmitysaikaa kauanko kestää talvella -20 asteen pakkasesta lämmittää massiivihirsinen 300m3 tilavuuksinen tupa 21 asteeseen jos asennan mökissä olevaan avotakkaan takkasydämmen.

Tuvassa on sähköpattereiden ja kattolämmittimien teho on yhteensä nyt 12Kw ja pelkästään niillä tuo 41 asteen muutos kestää yli 17 tuntia.

Jos ynnään siihen mukaan mahdollisen takkasydämmen tehon 16Kw, jollaista olen sinne suunnitellut. Siis silloin sähkö ja takkasydän yht=28Kw. Putoaa lämmitys aika noin 8 tuntiin, jotta saavutetaan 21 asteen lämpö.

Tuo kylmä paksu hirsi imee itseensä lämpöä jotain 50Wh/m3. En tiedä kannatisiko tuon takia pitää mokissä talvella jonikinlaista peruslämpöä.

JP vaan kirjoitti:

Oli lipsahtanut laskuissa Kw ja Kg nurinpäin. Siis 20Kg koivuklapia tuottaa 80% hyötysuhteella noin 34Kw lämpöenergiaa.

Minä näitä laskuja olen tässä päivän pyöritellyt, kun olen lakenut meidän mökin lämmittämiseen tarvittavaa lämpömäärää.
Tai siis olen laskeskellut lämmitysaikaa kauanko kestää talvella -20 asteen pakkasesta lämmittää massiivihirsinen 300m3 tilavuuksinen tupa 21 asteeseen jos asennan mökissä olevaan avotakkaan takkasydämmen.

Tuvassa on sähköpattereiden ja kattolämmittimien teho on yhteensä nyt 12Kw ja pelkästään niillä tuo 41 asteen muutos kestää yli 17 tuntia.

Jos ynnään siihen mukaan mahdollisen takkasydämmen tehon 16Kw, jollaista olen sinne suunnitellut. Siis silloin sähkö ja takkasydän yht=28Kw. Putoaa lämmitys aika noin 8 tuntiin, jotta saavutetaan 21 asteen lämpö.

Tuo kylmä paksu hirsi imee itseensä lämpöä jotain 50Wh/m3. En tiedä kannatisiko tuon takia pitää mokissä talvella jonikinlaista peruslämpöä.

Lue lisää

Joskus heittelee ja pilkutkin osuvat joskus pois kohdaltaan.
Tuossa kun hieman harrastelen tätä lämpöpuolta, niin kyllä tuo takkasydänkin paljon auttaa jos puuta haluaa poltaa, hinta tuossa 1200-1300 euron pinnassa. Nuo varaavat takat lienevät kaikki hieman hitaita Sinun kohdallasi, myös tuokin tyyppi jossa on kierrätysominaisuus varaavuuden lisäksi.

Sitten yksi tuttavani asennutti talvikämpäänsä pellettitakan jossa lämpöä saa muos tasaisena kohtuutavalla jossakin 12 - 13 kW huipputeholla. Sitten vielä jos sytytyksen järjestää puhelin soitolla. Teimme takkaan vielä lisäsäiliön jolla takka lämpiää pelletillä melkein koko viikon talvellakin. Sähköä säästyy runsaasti. Hintaluokka lienee 3000 euron molemmin puolin ratkaisumallista riippuen jos hormi löytyy valmiina.

Lisänä löytyy myös kolmas vaihtoehto, eli vesikiertoinen pellettitakka. Jos lisäät tähän ketjuun vesivaraajan ja yhden puhellinpatterin, niin voit hoitaa sekä lämmityksen ja vieläpä käyttövedenkin, muutta mentiinkö jo liian pikälle ideatasolla. Sitten vielä aurinkopatteri ja ne...
Kysy lisää jos liippaa läheltä, ja mikä rakennukseesi ja rahapussillesi sopii. Hankntavinkkiä löytyy erikseen, eli laatu ratkaisee näissäkin.

JP vaan kirjoitti:

Takkasydämmissä pitää muistaa se, että niitä on nyt samalla käsitteellä "takkasydän" liikkeellä kahta eri tyyppiä. Sellainen valurautainen tai metallirakenteinen takkasydän on tarkoitettu lähinnä asennettavaksi vahhoihin avotakkoihin. Avotakoissa kun se lämpö menee pääosin harakoille, ja pahimmassa tapuksessa avotakka jopa jäähdyttää huoneilmaa sen takia että se tarvitsee palamiseen suuren määrän korvausilmaa, jota se ottaa rakenteiden läpi ulkoa, mikäli avotakalle ei ole rakennettu erillistä korvausilmaputkea.

Metallinen takkasydän on siis lähinnä sellainen ilman lämmitin. Siinä on tulipesän ympärillä erillinen ilmakanava, jossa kylmä ilma menee alhaalta takkasydämmen sisään ja tulee kuumana yläosasta ulos. Tällaisten takkojen tehot ovat suurimmillaan jotain 20Kw. Jos siis pyöreitä arviolukuja ajatellaan niin 5Kg kuivia koivu klapeja tuottaa lämpöä noin 10Kw. jos takkasydämmen hyötysuhde on 75%, saadaan siitä siis huoneilmaan lämpöä 7.5Kw. Tällaisessa takkasydämmessä on se, että kun pesästä sammuu tuli niin loppuu lämmöntuottokin melken samantien. Avotakan tiilivuoraukseen toki varastoituu jonkin verran lämpöä, mutta se on aika vähäistä.

Varaavan takan takkasydän on taasen rakennettu keraamisista elementeistä, joiden yhteispaino lähentelee 1000Kg. Massa on se joka varastoi lämpöä. Tällaisessa takassa pesästä lähtevät savukaasut nousevat ns.yläpalotilaan, jossa savukaasut syttyvät palamaan. Palavien savukaasujen lämpötila pyörii jossain 600 asteen tietämillä. Sitten savukaasut kulkeutuvat sydämmen sivuilla oleviin poskikanaviin, joita pitkin savu menee takan alaosaan ja sieltä hormiin.

Tällaisen takan tehoksi ilmoitetaan esim 3Kw. Tämä johtuu siitä että takka luovuttaa varastoimaansa lämpöä huoneilmaan 3Kw teholla. Jos siis poltat pesässä 20Kg klapia niin se tuottaa 80% hyötysuhteella 80Kw lämpöä. Näinollen takka luovuttaa kaiken lämpöenergian tasaisesti 3Kw teholla noin 25 tunnin ajan.

Avotakasta ei saa oikeastaa tällaista takkaa muuten kuin purkamalla vanha avotakka kokonaan ja rakentamalla uusi varaava takka sen tilalle. Avotakoissa ei ole esim. noita poskikanavia ja tehokasta savukaasujen polttoa. Tämän takia markkinoille on tullut noita metallisia takkasydämmiä joilla saadaan avotakkakin tuottamaan kunnolla lämpöä. Mutta missään tapauksessa siitä ei saa sellaista varaavaa takkaa, joka luovuttaisi lämmityksen jälkeen vielä kokonaisen vuorokauden lämpöä huoneilmaan.

Lue lisää

"Näinollen takka luovuttaa kaiken lämpöenergian tasaisesti 3Kw teholla noin 25 tunnin ajan."

No tämähän ei ole totta. Takka luovuttaa lämpöä suuremmalla teholla kun se on kuuma ja jäähtyessään lämmitysteho pienenee.

Sitä en tiedä että onko työ ilmoitettu 3kW jonkin sortin keskiarvo vai huipputeho, veikkaan jälkimmäistä.

tasaisella teholla kirjoitti:

"Näinollen takka luovuttaa kaiken lämpöenergian tasaisesti 3Kw teholla noin 25 tunnin ajan."

No tämähän ei ole totta. Takka luovuttaa lämpöä suuremmalla teholla kun se on kuuma ja jäähtyessään lämmitysteho pienenee.

Sitä en tiedä että onko työ ilmoitettu 3kW jonkin sortin keskiarvo vai huipputeho, veikkaan jälkimmäistä.

Lue lisää

Niin eihän se tottakai tasaisesti sitä lämpöä luovuta. Lienee huipputeho saavutettavissa 3-4 tunnin lämmityksen jälkeen. Sitten jos tulet sammuu niin alkaa jäähtyminen ja lämmönluovutus tehokin hiipuu.

Kyllä se teho varmaa ilmoitetaa keskiarvona.

Kimalainen kirjoitti:

Joskus heittelee ja pilkutkin osuvat joskus pois kohdaltaan.
Tuossa kun hieman harrastelen tätä lämpöpuolta, niin kyllä tuo takkasydänkin paljon auttaa jos puuta haluaa poltaa, hinta tuossa 1200-1300 euron pinnassa. Nuo varaavat takat lienevät kaikki hieman hitaita Sinun kohdallasi, myös tuokin tyyppi jossa on kierrätysominaisuus varaavuuden lisäksi.

Sitten yksi tuttavani asennutti talvikämpäänsä pellettitakan jossa lämpöä saa muos tasaisena kohtuutavalla jossakin 12 - 13 kW huipputeholla. Sitten vielä jos sytytyksen järjestää puhelin soitolla. Teimme takkaan vielä lisäsäiliön jolla takka lämpiää pelletillä melkein koko viikon talvellakin. Sähköä säästyy runsaasti. Hintaluokka lienee 3000 euron molemmin puolin ratkaisumallista riippuen jos hormi löytyy valmiina.

Lisänä löytyy myös kolmas vaihtoehto, eli vesikiertoinen pellettitakka. Jos lisäät tähän ketjuun vesivaraajan ja yhden puhellinpatterin, niin voit hoitaa sekä lämmityksen ja vieläpä käyttövedenkin, muutta mentiinkö jo liian pikälle ideatasolla. Sitten vielä aurinkopatteri ja ne...
Kysy lisää jos liippaa läheltä, ja mikä rakennukseesi ja rahapussillesi sopii. Hankntavinkkiä löytyy erikseen, eli laatu ratkaisee näissäkin.

Lue lisää

Olen minä tuota pelletti hommaakin miettinyt. Se on varmasti hyvä systeemi. Minulla on vain se, etten miellelläni lähtisi ostamaan puuta kun metsää on itsellä mistä klapeja saa muuta kuin hakee. Pellettin valmistukseen ei ole kovin edulisesti tarjolla sellaista koti konetta jolla sitä valmistaa, joten sen joutuisin ostamaan.

Olen ajatellut takkaani tuota kastorin 16Kw takkasydäntä, ja rakentaisin siihen vielä kanavapuhaltimella ilmankierron. Sellaisen joka kierrättää noin 250m3 tunnissa ilmaa. Tehostaisin tällä tuota ilman kiertoa siinä mökin tupa osassa jossa kuitenkin tilavuutta on se 300m3 ja takka ei ole optimaalisesti huoneen keskellä vaan huonossa paikassa tuvan nurkassa. Siksi ajattelin, että sitä takkasydänmen vapaakiertoa voisi hiukan tehostaa puhaltimella.