esteharjoittelua

mutta varmasti. En ole mikään valmentaja, mutta omaa suokkitammaa par aikaa yritän koulia paremmin esteille. Tärkeintä on, ettei hosu. Eteenpäin mennään hevosen omilla ehdoilla. Kannattaa aloittaa esimerkiksi puomeista ja kavaleteista ja opettaa hevosta menemään niistä taluttaen ja liinassa ja teitenkin ratsastaen. Kun tuo luonnistuu ja polle nostelee jalkojaan, niin siirrytään irtohypytyksen voimin ensin pienille esteille, vaikka ristikoille, josta sitten pikkuhiljaa kehitytään korkeinpiin. Ja kun noustaan selkäänkin esteille, muistetaan että maltti on valttia.

Kannattaa pyytää apua joltain sellaiselta, jolla on kokemusta heppojen hypytykseen opetuksesta. :)
Tsemppiä!

Meillä aloitettiin irtohypytyksellä. Matalia, maks 50 cm esteitä suoralle linjalle, kunnollinen turvallinen kuja, hevonen irti ja sai mennä omalla vauhdillaan. Kehuttiin ja palkittiin kujan päässä porkkanoilla. Pikkuhiljaa korkeutta voi nostaa, hevosen kapasiteetin mukaan. Harjoitusta vain sen aikaa, että se on hevosesta kivaa. Älä väsytä, lopeta hyvin menneeseen hyppyyn, vaikka tekisi mieli hyppyyttää lisää, hevoselle jää hyvä mieli asiasta.
Muistathan laittaa aina puomin maahan esteen juureen, jotta hevonen osaa hahmottaa esteen paremmin.

Tätä samaa kujaa voit hypätä niin, että olet selässä, kun se on jo hevoselle tuttu asia. Jos olet itse epävarma taidoistasi, pyydä alkuun osaava ratsastaja kyytiin, että hevonen saa hyviä kokemuksia ratsastajan kanssa hyppäämisestä. Sitten voit jo itse siirtyä kuskin paikalle.

Jos on mahdollista harjoitella ns luonnon esteillä maastossa, puunrunkoja, ojia tms. Maapuomit ja kavaletit kehittää takaosaa.

Liinassa ympyrälle voi laittaa maapuomeja ja kavaletteja.

Meillä on kentällä pieni ristikko, jonka yli välillä hyppäämme, vaikka ohjelmassa olisikin esim koulujuttuja. Se on hevosesta kivaa ja piristää ja hyppäämiseen tulee rutiinia.