Hei! Olen kertonut tämän tarinani noin puoli vuotta sitten eikä silloin kukaan vastannut minulle... Eli olin raskauden aikana hermostunut\huollestunut lapsen hyvinvoinnista ja oli kyllä muitakin asioita mistä olin sen takia stressantunut koko raskaus ajan. Nytten on kulunnut noin puoli vuotta synnytyksestä ja huolet eivät mitenkä lopu, että miten stressi voi vaikutta lapseni terveyteen. Vaikka lapsi on täysin tervee ja kasvaa hyvin minulla on silti huolia koska olen lukenut tutkimuksia ja kertomuksia miten stressi voi vaikutta huonosti lapsen terveyteen. Voiko minulla olla masennus tai olenko minä turhaan huolissa
kova pelko!!!!!!!!!
vierailija
71404
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuulostaa siltä, että tarvitset apua. Stressi tosiaan vaikuttaa myös lapseen. Sinulla voi olla masennusta, pakko-oireita tai muuten vaan ahdistusta. Hanki itsellesi apua ja koita päästä turhasta huolehtimisesta eroon.
Meidän lapsesta ainakin on tullut ihan terve tteipas nuori. Ei ole ollut pienempänäkään vaikeuksia, ihan oli nauravainen lapsi ja kehittyi normaalisti.
Minäkin hermoilin koko raskausajan ja jouduin syömään lääkkeitä. Lääkkeet aiheutti lisäpelkoa, että jos lapsesta tulee vammainen mun takia.
Muistakin syistä ajat olivat vaikeita myös lapsen syntymän jälkeen pitkäänkin.
Voihan sulla olla masennuskin.
Oma neuvoni on sulle sellainen, että muista jutella ja huomata lapsesi. Että lapsi saa yhteyden suhun.
Voimia sulle! Itsehän olet jo nähnyt, että lapsesi voi hyvin. Älä usko tutkimuksia.
sieltä osaavat ohjata oikean terapeutin luo. jätä tutkimusten lukeminen vähemmälle...
nauttisit siitä terveestä lapsestasi. Lopeta turha hössättäminen ja ole onnellinen kun saitte terveen vauvan. Itse menetin esikoiseni kuukausi sitten. Hän syntyi kuolleena.
Siinä sulle miettimistä.
onhan noita tutkimuksia joskus ollut vaikka minkälaisia, että stressi saattaa vaikuttaa raskauden aikana syntymättömään vauvaan näkyen lähinnä vauvan rauhattomuutena, itkuisuutena jne., mutta tuskin sen kummempaa.
Jos lapsesi on terve ja kehittyy hyvin, niin älä turhaan murehdi. Kaikki on siis hyvin. Jos stressaat edelleen ja huolehdit turhasta, lapsesi vaistoaa kyllä sen, ja kyllähän kaikki ylimääräinen vaikuttaa elämisen laatuun koko perheellä, ennen kaikkea sinun itsesi.
Älä hukkaa ihanaa aikaa terveen lapsesi kanssa turhaan murehtimiseen! Vietä arkea lapsesi kanssa, leiki ja ole hänelle hyvä äiti. Jos tuntuu, että sinua ahdistaa jokin asia tai olet epävarma, puhu asiasta neuvolassa tai lääkärillä. Ota asia reilusti puheeksi, älä pelkää. Älä haudo asiaa yksin sisälläsi, se ei auta mitään. Jos saat asioita selvemmäksi vaikka käymällä puhumassa tunteistasi jollekin ammattilaiselle, se voi olla hyväksi sekä sinulle että lapsellesi. Jaksat sitten taas paremmin etkä murehdi suotta. Voimia sinulle ja iloisia hetkiä lapsesi kanssa! :) Kyllä kaikki järjestyy. Muista ettet ole yksin.
Kyseessä taitaa olla ensimmäinen lapsi? Kokemuksesta voin sanoa, että ensimmäisen kanssa olin huolissani kaikesta mahdollisesta, sillä onhan vastuu toisen elämästä suuri ja elämänmuutos omalla kohdalla aikamoinen. Kolmas lapsi oli jo sellainen, että siinä hän on kasvanut ohessa ilman hötkyilyjä. Ei olisi edes aika riittänyt murehtimiseen.