minulla on ollut jo vuosikausia outoja oireita.
olen vasta nyt saamassa niistä tarpeeksi.
kun olen esim. kaupassa jossa on paljon porukkaa on vaikea keskittyä mitä pitää ostaa kun luulee että kaikki vahtaa. vaikka kuinka sanon itselle ei kukaan vahtaa/ajattele musta mitään niin silti hiki alkaa tulemaan ja vaikeuksia liikkua. siis jos esim. katson vasemmalle pää kääntyy hitaasti ja yleensä täristen. ja minulla on vaikeuksia tehdä kasvon ilmeitä suuressa ihmisjoukossa. esim. pitäisi näyttää vihaiselta niin saatan näyttää ihan muulta koska kuvittelen että joku katsoo ja seuraa että osaanko tehdä ilmeitä. ja kun puhun jollekin kasvotusten saattaa tulla yhtäkkiä mieleen että hän ajattelisi minusta että mitä tuo tollo tuossa juttelee. vaikka tiedän että ei ajattele en silti saa mielestä pois. sitten on pahoja pakkoliike/ajatuksia jossa näen esim. tietokone näppäimistöllä jonkun vihamieheni nimen, se pitää muuttaa omaksi nimeksi ajattelemalla että nyt siinä on nimeni sitten vasta helpotun.
ja liikkeet esim. haukottelen ja haukotus loppuu ja jos ajattelen vihamieheni nimeä , haukottelen uudelleen ajattemalla omaa nimeäni.
mikä minulla siis on? onko nuo normaalia?
vuosia luulin että on mutta nyt olen älynnyt että ei. oireet ovat ehkä hieman helpottunut mutta pysyneet samana ainakin 4vuotta. ennen oli niinkin paha etten pystynyt tuolista nuosemaan ennenkuintiesin ettei kukaan katso minua.
mikä minulla on? olen masentunut sen tiedän ja itsemurha on mielessä kuoleman halu mutta saako nuo oireet ja minua jotenkin parannettua?
olen käynyt psykolokilla vuoden ja en ole kertonut mitään noista, eikö vähän ihmettelisi jos nyt vasta kertoisin? niin ja yleensä kun pyöräilen joudun katsomaan yleensä vaan maahan koska jos näen ihmisiä alkaa hiki tulemaan ja väsyttävä olo.
seromex kuuri on masennukseen eikä auta noihin oireisiin mitenkään. help me thanks?
olen vasta nyt saamassa niistä tarpeeksi.
kun olen esim. kaupassa jossa on paljon porukkaa on vaikea keskittyä mitä pitää ostaa kun luulee että kaikki vahtaa. vaikka kuinka sanon itselle ei kukaan vahtaa/ajattele musta mitään niin silti hiki alkaa tulemaan ja vaikeuksia liikkua. siis jos esim. katson vasemmalle pää kääntyy hitaasti ja yleensä täristen. ja minulla on vaikeuksia tehdä kasvon ilmeitä suuressa ihmisjoukossa. esim. pitäisi näyttää vihaiselta niin saatan näyttää ihan muulta koska kuvittelen että joku katsoo ja seuraa että osaanko tehdä ilmeitä. ja kun puhun jollekin kasvotusten saattaa tulla yhtäkkiä mieleen että hän ajattelisi minusta että mitä tuo tollo tuossa juttelee. vaikka tiedän että ei ajattele en silti saa mielestä pois. sitten on pahoja pakkoliike/ajatuksia jossa näen esim. tietokone näppäimistöllä jonkun vihamieheni nimen, se pitää muuttaa omaksi nimeksi ajattelemalla että nyt siinä on nimeni sitten vasta helpotun.
ja liikkeet esim. haukottelen ja haukotus loppuu ja jos ajattelen vihamieheni nimeä , haukottelen uudelleen ajattemalla omaa nimeäni.
mikä minulla siis on? onko nuo normaalia?
vuosia luulin että on mutta nyt olen älynnyt että ei. oireet ovat ehkä hieman helpottunut mutta pysyneet samana ainakin 4vuotta. ennen oli niinkin paha etten pystynyt tuolista nuosemaan ennenkuintiesin ettei kukaan katso minua.
mikä minulla on? olen masentunut sen tiedän ja itsemurha on mielessä kuoleman halu mutta saako nuo oireet ja minua jotenkin parannettua?
olen käynyt psykolokilla vuoden ja en ole kertonut mitään noista, eikö vähän ihmettelisi jos nyt vasta kertoisin? niin ja yleensä kun pyöräilen joudun katsomaan yleensä vaan maahan koska jos näen ihmisiä alkaa hiki tulemaan ja väsyttävä olo.
seromex kuuri on masennukseen eikä auta noihin oireisiin mitenkään. help me thanks?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ellet puhu rehellisesti psykologille,et saa oikeita lääkkeitä,eli hyödytöntä vaieta tuntemuksistaan.Usko,ettei kukaan sinua vahtaa,kaikilla on oma elämänsä,ja murheensa.