PUUVENE, fiskarimallinen 7,5m pitkä. Koneena 2 sylinterinen Wikström n.12hv. Sutjakka merellä eikä kovin paljon edes rullannut. Rakennettu Pellingissä 1970. Nopeus 7,5 s.
FINNSPEED 700 DL. Kone Yanmar 2GM. Veneessä liian pyöreä perä. Hitaasta nopeudesta johtuen kamala ajettava myötäaallokossa jos aallot ovat metrin luokkaa tai isompia. Keinuu myös sivusuunnassa huomattavan paljon. Pyöreä runko ja hieman yläpainoinen.
PUUVENE n. 6 m, Heinlahden veneveistämö. Limilautainen perämoottorivene. pohjan muoto liian tasainen. Hakkasi jo kohtuullisessakin aallokossa ikävästi. Rakennettu viimeisenpäälle hyvin ja kauniisti. Koskaan ei missään veneessäni pilssi ole ollut näin kuiva.
KUIDUTETTU PUUVENE n. 8.30 pitkä. Kapea ja nopea 12 hv. yanmar koneella. Taloudellinen. tankkiin mahtui polttoainetta 25 litraa ja tankillisella ajoin Helsingistä Loviisaan. Kapeasta ja syvästä keulasta johtuen vasta-aallokkoon oli mukava ajaa isossakin aallokossa. Vene kuin sujahti aaltojen halki. Sivulaineissa rullasi hieman liikaa sillä leveys oli korkeintaan 2,40m.
FLIPPER 620 90 Yamaha vm. 99. Venelehdessä luki että vene on taloudellinen ja kuluttaa n.0,8 litraa maililla. Ehkäpä tyynellä järvellä jossa voi ajaa taloudellisinta matkavauhtia. Merellä aallokon takia nopeutena täytyi pitää hakkamisen takia usein 10-12 solmua. Syksyllä laskin matkat ja ostetut polttoaineet. Kulutus oli n. 2 litraa maililla. Tyhjäkäyntiä minimaalisesti.
MARSUND 905 Yanmar 77hv. Hieno vene. Äänekäs, sillä konetila vuotaa ääntä lattian kautta. Veneessä ei ole sisäpuolista muottia joka rajoittaisi melua. Hyvä ajettava myötä- sekä vasta-aallokkoon. Sivulaineissa tai sivuvastaisessa vene rullaa voimakkaasti. Vene herää henkiin n,11.5 solmun vauhdissa mutta omasta mielestäni mukavin vauhti on n. 8,5 solmua joka on taloudellisempaa ja korvalle hellempää.
KALAISA 8 60 hv purjevenevetolaite. Runko on liian tasainen veneen etuosasta. Vasta-aallokossa vene hakkaa pahasti. Sivulaineissa ja paikallaan ollessa ei vene heilu oikeastaan ollenkaan. Kääntyy hämmästyttävän pienessä tilassa. Vaatii ehdottomasti trimmit. Ilman trimmejä nopeus n. 7.5 solmua.
SAGA 27. Ehdoton ykkönen meriominaisuuksien osalta veneistä jotka olen omistanut tai joiden kyydissä olen ollut. Pituus n.8.25 ja painoa liki 4000kg. Vastaavan kokoiset veneet painavat noin puolet tästä. Keulan kapea ja syvä muoto sekä veneen massa antavat rekkamaisen vakauden isossakin aallokossa. Rullaus minimaalista sivulaineissakin, varmaankin syväyksen ansiosta joka on 85 cm. Nopeus 50 hv. koneella n. 7-8 solmua.
Nykyinen pikkufiskari, ei merkkiä, täyttää tämänhetkisen tarpeeni vaikkakin saisi olla hieman pidempi ja pikkuisen kapeampi. En pidä pulleista.
FINNSPEED 700 DL. Kone Yanmar 2GM. Veneessä liian pyöreä perä. Hitaasta nopeudesta johtuen kamala ajettava myötäaallokossa jos aallot ovat metrin luokkaa tai isompia. Keinuu myös sivusuunnassa huomattavan paljon. Pyöreä runko ja hieman yläpainoinen.
PUUVENE n. 6 m, Heinlahden veneveistämö. Limilautainen perämoottorivene. pohjan muoto liian tasainen. Hakkasi jo kohtuullisessakin aallokossa ikävästi. Rakennettu viimeisenpäälle hyvin ja kauniisti. Koskaan ei missään veneessäni pilssi ole ollut näin kuiva.
KUIDUTETTU PUUVENE n. 8.30 pitkä. Kapea ja nopea 12 hv. yanmar koneella. Taloudellinen. tankkiin mahtui polttoainetta 25 litraa ja tankillisella ajoin Helsingistä Loviisaan. Kapeasta ja syvästä keulasta johtuen vasta-aallokkoon oli mukava ajaa isossakin aallokossa. Vene kuin sujahti aaltojen halki. Sivulaineissa rullasi hieman liikaa sillä leveys oli korkeintaan 2,40m.
FLIPPER 620 90 Yamaha vm. 99. Venelehdessä luki että vene on taloudellinen ja kuluttaa n.0,8 litraa maililla. Ehkäpä tyynellä järvellä jossa voi ajaa taloudellisinta matkavauhtia. Merellä aallokon takia nopeutena täytyi pitää hakkamisen takia usein 10-12 solmua. Syksyllä laskin matkat ja ostetut polttoaineet. Kulutus oli n. 2 litraa maililla. Tyhjäkäyntiä minimaalisesti.
MARSUND 905 Yanmar 77hv. Hieno vene. Äänekäs, sillä konetila vuotaa ääntä lattian kautta. Veneessä ei ole sisäpuolista muottia joka rajoittaisi melua. Hyvä ajettava myötä- sekä vasta-aallokkoon. Sivulaineissa tai sivuvastaisessa vene rullaa voimakkaasti. Vene herää henkiin n,11.5 solmun vauhdissa mutta omasta mielestäni mukavin vauhti on n. 8,5 solmua joka on taloudellisempaa ja korvalle hellempää.
KALAISA 8 60 hv purjevenevetolaite. Runko on liian tasainen veneen etuosasta. Vasta-aallokossa vene hakkaa pahasti. Sivulaineissa ja paikallaan ollessa ei vene heilu oikeastaan ollenkaan. Kääntyy hämmästyttävän pienessä tilassa. Vaatii ehdottomasti trimmit. Ilman trimmejä nopeus n. 7.5 solmua.
SAGA 27. Ehdoton ykkönen meriominaisuuksien osalta veneistä jotka olen omistanut tai joiden kyydissä olen ollut. Pituus n.8.25 ja painoa liki 4000kg. Vastaavan kokoiset veneet painavat noin puolet tästä. Keulan kapea ja syvä muoto sekä veneen massa antavat rekkamaisen vakauden isossakin aallokossa. Rullaus minimaalista sivulaineissakin, varmaankin syväyksen ansiosta joka on 85 cm. Nopeus 50 hv. koneella n. 7-8 solmua.
Nykyinen pikkufiskari, ei merkkiä, täyttää tämänhetkisen tarpeeni vaikkakin saisi olla hieman pidempi ja pikkuisen kapeampi. En pidä pulleista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
stoori, mutta oliko aiheessa jotain keskusteltavaa?
Taas kerran voidaan vain suositella norjalaisia veneitä. Ne on arvostettuja, käytännöllisiä, avomerikelpoisia, pitkäikäisiä, tyylikkäitä ja turvallisia.
Siellä on järvien ja jokien sijaan avoin valtameri vieressä, ja se näkyy kaikessa.
Kaikki mitä Norjasta tulee on 30 vuotta edellä meidän trosseja, pelloja ja akvadooreja.
20 vuoden päästä vasta pääset sinuiksi kaikkiin huippuominaisuuksiin, joita veneessäsi on.
hyvissä malleissa (Nidelv, Scand) vain rättikatto, joka ei kyllä mielestäni sovellu
ainakaan kevät/syys-veneilyyn...
Nyt oli puhe käytetyistä vanhoista veneistä.
...ovatkin ulkoilmakansaa. Vähän purkkarimiesten hengenheimolaisia, pitkät kalsarit vuoden ympäri.
Siinä kun me mukavuudenhaluisemmat suomalaiset siirrymme katon alle sisäohjauspisteeseen, norskipoika vetää sydvestin syvemmälle päähänsä.
Käypä Norjassa katselemassa: aika paljon on suomalaista venettä: Targaa, muutama Minor ja jopa jokunen Aquador...
Tiukka budjetti pakottaa hankkimaan halvempia vaihtoehtoja.
Älä vertaa norjalaisia valtamri-huippuveneitä esim. Tresfjordia näihin.
Ei Tresfjord ole mikään valtamerivene, ei ainakaan enää. Pienempi on kuin Yamarin ja isompi ihan tavallinen.
Mieluummin menen merelle Targalla kuin näillä.
Vanhat Tesfjordit ovat valtamerikelpoisia:
Paino 7 tonnia 2 x 230 hp, syvä-v,
Palamatonta laminaattia,
isot sammuttimet,
suljettu ohjaamo itsetyhjentyvä,
koneet vuoto- ja palo osastoitu,
4 muuta vuoto-osastoa,
työvenetason turvalliset kansijärjestelyt, keskitetyt helppohuoltoiset läpiviennit,
kaikki pyöristetty,
kansilla ei vaarallisia ulokkeita tai varusteita,
iso MOB- ja huoltotakataso askeleen päässä avotilasta ja sivukansilta, ei takahyttiä,
2 kpl täydellisiä itsenäistä ohjauspistettä,
2 itsenäistä polttoaineen ja raakaveden syöttöä,
tiiviit 2 kpl 150 litran vetoiset pyöristetyt kelluntakotelot,
täysin heijastamaton pimeänavigointi ohjaamo,
kantavuus 2000 kg.
"Pimeänavigointilamput on sijoitettu ohjaamoon, salonkiin ja WC/suihkuhuoneeseen.
Pentterissä on painevesi myös merivedelle.
Polttoainetankki on 500 litraa,
septitankki on 100 litraa,
vesisäiliö 240 litraa kuumavesivaraaja."
...mutta oikeastaan alkoi ihmetyttää, miksi olet vaihtanut venettä noinkin tiuhaan. Ilmeisesti menossa yhdeksäs vene n. 30 vuoden aikana, päätellen siitä, että ensimmäisen sanot olleen vuonna 1970 tehty ja jotenkin arvaan, että ostit sen käytettynä? Siis 3-4 vuoden välein olet pannut veneen vaihtoon? Eihän siinä mitään pahaa tai kiellettyä ole, kiinnostaa vain siksi, että useimmat tuntemani veneilijät pitävät venettään ennemmin yli kuin alle 10 vuotta.