Kun äiti ei uskalla lentää

jotkut formulakuskitkin, vaikka uskaltavat ajaa autolla yli 350km/h. kyse on siitä, että epävarmaan liikennevälineeseen ei voi olla 100% luottoa. jos lentokone putoaa, se vie varmaan kuolemaan jokaisen matkustajansa. maalla kulkeva ajoneuvo ei tee niin.

usein lentopelon takana on muu pelko,ehkä tiedostamaton.Esim.ahtaanapikankammo ja siitä johtuva paniikki.Kaikki eivät tiedosta omia pelkojaan oikeilla nimillä.
Pelko on suurempi kun juhlat.Miten hän voisi nauttia edes lapsensa häistä ja muiden ilosta kun itsellä on hirmuinen pelko päällä takasinmeno matkasta.
Eivät sellaiset voi käsittää kpo.ahdistusta,jotka eivät ole itse kokeneet.Pelko voi johtua niin monista asioista joita ei edes pysty ehkä koskaan selvittämään,ja vielä kun ikää on jo tuon verran.
On olemassa terapeuttisia valmennuskursseja lentopelkoisille,mutta luulenpa ettei äitisi halua niihin.
Antakaa äidille ilo juhlia kotona...nauttii varmasti enemmän täällä,vaikka ei ole läsnä kuin hengessä.

Sehän on aivan äitisi oma asia, lähteekö hän lentämään tai niihin juhliin. Jos ei halua, niin ei halua. Ei se kenellekään muulle kuulu.

lentopelko. Minä pelkään myös ja kaikki jotka tämän tietävät, poikkeuksetta myös kunnioittavat eivätkä ole tästä numeroa tehneet. Tehkää myös äitinne kohdalla näin ja antakaa hänen tehdä itse päätös lähteäkö vai ei. Turha painostus vain pahentaa asiaa.

FOBIA, sitä ei tule kenekään aliarvioida! Itse pääsin fobiastani eroon käymällä Finnairin järjestämän kurssin lentopelkoisille.

Kuten jo huomasit aiemmista kommenteista, lentopelko voi olla niin todellinen, että sitä on turha muiden yrittää vähätellä olemattomaksi. Itselleni ainakin kyse on samasta asiasta kuin joku kirjoitti, jos kone putoaa, niin tuho on melko lailla varmaa. Tilastot maaliikenneonnettomuuksista tai mikään muukaan järkisyy ei muuta muuksi sitä tosiasiaa, että jos huono tilastonumero osuu juuri omalle kohdalle... Silloin siihen ei auta välttämättä kirjojen lukeminen tai Finnarin kurssitkaan. Ai niin, olen nelikymppinen ja tosi paljon matkaillut meri-, maantie- ja rautatievaihtoehtoja käyttäen.

Mutta mutta, missäpäin ulkomailla sisko asuu? Onko täysin poissuljettua, että mamma roudattaisiin sinne ei suinkaan lentorahtina vaan maa/meriliikennettä käyttäen? Ja jos paikka nyt sitten sattuu olemaan Australia, niin onko täysin poissuljettua, että morsiamen äidin saamiseksi juhliin ne pidettäisiinkin Suomessa tai edes lähempänä Euroopassa? Yleensä elämässä on vaihtoehtoja, jos niitä haluaa etsiä.

minua. Itselläni on ahtaan paikan kammosta johtuva "lentopelko", en siis varsinaisesti pelkää että kone tippuu tms. Tuttava suositteli Diapam 2mg, otan sen n. 20min ennen koneeseen menoa ( sain reseptin lääkäriltä ) ja luen kirjaa ennen nousua, jotta en kiinnittäisi huomiota siihen milloin ovet suljetaan yms. Koneen ollessa ilmassa oireenikin katoavat. Diapam ja huomion kiinnittäminen muualle ovat auttaneet minua - mutta - nähtävästi minulla on se ero äitiisi, että HALUAN lentää ja kokea maailman ihmeitä. Äitisi on jo sen ikäinen, että tietää varmasti itse mitä haluaa.

Kohta on niin maireana, ettei muuta tekisikään kuin lentelisi paikasta toiseen. Tosi on. Minulle kävi näin! Toimi heti!

Äidilläsi on lentopelko eli aerofobia. F-o-b-i-a.

Fobialla tarkoitetaan irrationaalista pelkoa/inhoa jotain tiettyä kohdetta kohtaan. Fobioita voi olla useampia, ja niihin liittyy usein myös muita tunne-elämän häiriöitä kuten ahdistuneisuutta yms. Äitisi tapauksessa kyse ei ole mistään pienestä jännittämisestä vaan oikeasta pelosta. Ei fobioita voi selittää järkevästi, niitä vain tulee toisille ihmisille. Fobioita voidaan hoitaa terapioilla esim. altistushoidolla tms. Myös lentoyhtiöt tarjoavat kursseja joilla lentopelkoa pyritään poistamaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lentopelko

http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/kcxml/04_Sj9SPykssy0xPLMnMz0vM0Y_QjzKLD443tPABSZnFe8e7AFloQs6eaEIu8c7eCCFfj_zcVP2gtMx4N099b_0A_YLc0NCIckdFAFUdqK0!/delta/base64xml/L3dJdyEvd0ZNQUFzQUMvNElVRS82X0tfNDgy

jäätävät lärvät. varmasti on äidillä hauskaa.

Miten joku voi pelätä lentokonetta? Ihan naurettavaa.

Jotkut lentoyhtiöt järjestaa "lentopelko hallintaan kursseja" kannattaa kysellä.

Kerro miten kävi?

paljonkohan pelkkään huvimatkailuun tuhlataan fossiilisia polttoaineita? olis miettimistä tässä asiassa.

Netti on keksitty, ja sitä hyödynnetään moniin tarkoituksiin. Videoneuvotteluja voidaan pitää lukuisilla eri tavoilla, ja lukuisin eri välinein. Miksette siis videoneuvottele äitinne juhliin kotisohvallaan...?

Helposti ja ilmaiseksi videoneuvottelu onnistuu vaikkapa pikaviestinohjelmilla, esim. MSN Messenger, kun käytössä on kaksi tietokonetta Internet-yhteyksineen sekä web-kamera tai pari. Jos juhlapaikalla ei ole tietokonetta käytettävissä, niin kannettava tietokone on jollakulla varmasti, ja netinkin saa vaikka kännykällä järjestettyä. Yhdelläkin kameralla saa ne juhlat äitisi kotiin, ja jos haluatte äidin juhliin, tarvitaan toinen kamera. Jos äidillä ei ole tietokonetta, tuttavapiiristä löytyy varmasti kannettava, jonka voi tilapäisesti antaa hänen käyttöönsä, ja opastaa käytössä sen verran että saa pikaviestiohjelman päälle.
Oma äitini on kuusikymppinen, ja osaa käyttää tietokonetta & nettiä (ja Messengeriä), joten tiedän että on täysin mahdollista jos vain halua on.

Lentopelko, niinkuin muutkin pelot, on siitä kärsivälle todellisuutta. Jos ei koe pelon rajoittavan elämäänsä liikaa, eikä se itseä häiritse, ei sen pitäisi häiritä muitakaan. Jos itsellä ei ole tarvetta eikä halua päästä pelostaan, ei muiden haluamiset mitään vaikuta (paitsi jos omalla elämällä ei pidä mitään arvoa), eikä niiden tarvitsekaan vaikuttaa.

Sanot tietäväsi, ettei pelon vähättely auta ketään... mitä luulet uhkailun tekevän? "mamma silmät sidottuna rahtina kohti maailman ääriä"
Toivottavasti et sanonut tuota äidillesi, edes leikilläsi!

Tutustupas paremmin näihin pelkojuttuihin ja muuta asennettasi. Voi olla, että pystyt auttamaan äitiäsi oikeasti, jos yrität ymmärtää todella. Itse olen paniikkiin taipuvainen ihminen, olen lentänyt, mutta jotenkin viime vuosina on tullut tunne, että mitenkähän siitä enää selviytyisin. Mutta jos rinnalla on luotettava ihminen, joka tietää tuosta pelosta, tietää myös miten asiaa voi helpottaa, on tukena ja turvana, se voi onnistua hyvinkin. Muuta sinä siis asennettasi ja keskustele äitisi kanssa, mistä todella on kysymys, onko muitakin pelkoja. Ja jos on, harjoitelkaa yhdessä, hommatkaa pieniä voittoja ja sitä myöten tilanne helpottuu. Lentäkään harjoituslentoja kotimaassa, puolen tunnin, tunnin. Siinähän sen näkee, miten se onnistuu. Monesti pelko etukäteen on niin paljon mahtavampi, kuin itse tilanteessa. Itse asiassa jo se, että ottaa askeleen rohkeasti pelkoa kohti, häivyttää sen. Toisaalta voihan sitä mennä lääkärille ja pyytää jotain sopivaa rauhoittavaa tai pelkoa lievittävää lääkettä lisäksi. Apua kyllä saa.

Laitanpa nyt minäkin lusikkani soppaan..

Itse en lentänyt viiteentoista vuoteen yhden ikävän kokemuksen takia. Olin varma etten lennä enää ikinä.
Sitten tuli tilanne, että oli "pakko". Kaikkiin paikkoihin kun ei pääse autolla, enkä kaikkea voinut, enkä halunnutkaan kokea pelkän "näköpuhelimen" avulla (M28 kirjoituksiin viitaten).

Oli varattava lento. Ostin sitten itselleni tuon mainitsemasi kirjan, josta olikin paljon hyötyä. Kun on edes suurin piirtein selvillä mitä tapahtuu ja miksi, ja kuuluuko se asiaan, puolet pelosta on poissa. Lääkkeitä en hommannut, vaikka se mielessä ensin oli. Loppujen lopuksi olin niin tohkeissani että taisi adrenaliini hoidella homman.

Luultavasti tuon viidentoista vuoden aikana minua ei olisi mikään saanut koneeseen. TIESIN pelon turhaksi, mutta ei se auta. Oma uteliaisuus pakotti lopuksi laittamaan asiat omiin vaakakuppeihin ja se vaaka kallistui kokeilun puolelle. En nyt voi sanoa erityisesti nauttineeni lentämisestä (paitsi noususta ja laskusta, mahtavaa:)!) ahdastahan siellä on ja hiukan ahdistavaakin, kun en oikein ihmisjoukoissa viihdy.

Yritän tällä kirjoituksella esittää mitä kaikkea "pelottavaa" siellä voi olla?
Voisitteko te kokeneina matkailijoina keskustella äitinne kanssa; Pyydä häntä tekemään "mielikuvituslento" ja laittamaan muistiin ihan kaikki mikä hirvittää. Pakkaamisesta lähtien. Sitten ne pienet palaset mietitte yhdessä, onko oletukset realistisia/ omaa kuvitelmaa, onko jotkin ongelmat ratkottavissa heti.

Ei se välttämättä auta, jos tosi fobiasta on kyse, mutta tuskin tuosta on haittaakaan, ainakaa jos kyseessä sattuu olemaan "vain" jääräpäisyys. Itsepä tunnet äitisi parhaiten. Nyt on vielä hyvää aikaa äidilläsi sulatella ajatusta mahdollisesta ensimmäisestä lennosta. Itse päättää lähteekö katsomaan siskosi uutta kotimaata vai jääkö mieluummin kotiin. Matkasta ei kyllä nauti pätkääkään, jos vain kauhulla odottaa paluulentoa... Kokemusta on.
Ja katsokaa yhdessä sitä kirjaa, se on oikeasti hyvä.

Halu nähdä ainoan(?) tyttärensä häät, vai pelko poistua kaupungista, koska kukkaset kuolevat? Jos ei oikeasti äitiä huvita lähteä lentopelko tekosyynä(?), josta ei edes halua parantua. Siis eihän jostain lentopelko hallintaan kirjoista ja kursseista mitään haittaa voi olla... Mikä siis on oikea ongelma?

Omien kokemusten perusteella oon sitä mieltä, että pelosta pääsee vain kohtaamalla sen. Eli äiti koneeseen ja pelko häviää. Eri asia sitten, että miten sen saa sinne koneeseen... Ehkä voisi käskeä äitiä pistämään asiat tärkeysjärjestykseen, meidän äitiä ei ainakaan saisi kirveelläkään jäämään pois lastensa häistä.

niin,se miksi arvostelen ketjun aloittajaa on tämä:
HÄÄT on muka joku syy painostaa kuusikymppistä ihmistä lentokoneeseen. HÄÄT!!!! työntäkää ne häänne....sanonko minne.

Kait sullakin joku pelko on? vertaappa pelkoasi toisen pelkoon niin ymmärrät. Itse pystyn hillumaan vaikka kuin korkeissa paikoissa, mutta ahtaat paikat tekee mut hulluksi. Se on minusta jotenki sairasta ku ajattelee. Tein bungyhypyn(benjiihypyn) niin nauroin vaan koko matkan ja sitten sen jälkeen jumituin ahtaaseen marketin vessakoppiin maankamaralla niin tuli paniikki ja potkasin sen oven läskeneen irti. Ihan kauhia oli se paniikki kohtaus.

Sen sanon,että toista ei voi pakottaa jos se ei halua. Sille ei voi mitään. :( Niin se vaan on.

Jos äitisi ei voi lentää, kai hän voi varata matkoihin enemmän aikaa ja mennä häihin laivalla ja/tai autolla ja/tai junalla. Mene itse kuskiksi.

Jos siskon häät on jossain valtameren takana tai vinku-intiassa, ei sinne ole pakko kenenkään muunkaan mennä. Se on sitten siskon vika, jos pitää häät niin kaukana.

Meitä on aika paljon,ei vaan teidän äitinne.Pelolla ei ole mitään tekemistä järkeilyn kanssa.Olemmehan me monin kerroin enempi vaarassa esim.auton tratissa.Minä henk.koht.matkaan bussilla ympäri eurooppaa ja kauemmaksi laivoilla.Hyvin olen selvinnyt vaikka se meidänkin perheessä on yleinen naurun aihe.Matkan tekoon on vaan varattava monin kertainen aika, josta minä ainakin osaan nauttia ja ottaa kaiken irti ensi metreistä alkaen.

Lentopelko on ihan totista totta, opittu asia tai ei. Vaikka hallitsenkin oman pelkoni (toisinaan) niin onhan se kurjaa jos sattuu juuri sille lennolle kun koneeseen iskee salama tai joku idiootti unohtaa kännykkänsä päälle ja vahingoittaa laitteistoa tai tulee laitevika tai lentoja on ollut koneella paljon ja runkoon tullut rasitusmurtuma päättää poksahtaa. Että kun kone tuhatta ja sataa porhaltaa kohti maanpintaa niin kyllä sen täytyy olla kauhean kammottava ja pelottava kuolemankokemus. Vaikka sitten tilanne ei kauan kestäisi ja kuolema tulisi sekunnissa. Ei voi kuin kuvitella sitä huutoa ja kirkunaa ja epätoivoa...kun kone tärisee, räjähdyksiä, tulta, ruumiita..

ei psykiatritkaan saa kaikkia tapauksia hoidettua. Voin vain kuvitella millasessa pelon ja kauhun vallassa äitisi olisi jos hänet pakotettaisiin koneeseen... En soisi sitä kenellekkään. Häitä pidetään aivan liian tärkeinä, jos toinen joutuu sinne menemään ja kokemaan kauhun hetkiä. Sun siskos varmaan eroaa siitä miehestä kummiskin alkaahan tilastot jo olemaan yli 50%. Miksette voisi järjestää kaksia häitä yksi molemmissa maissa? Vaikka ihan pienimuotoiset?

En ainakaan syyttäisi äitiäni, jos hän ei häihini pääsisi. Ei hän tullut jenkkeihinkään kun siellä asuin 14 vuotta ja en siitä äitiä syytä tai pakottanut häntä lentokoneeseen astumaan.

Ei äitisi ole jäärä vaan hän todella pelkää lentämistä. KOetapa saada hänet Finnairin lentopelkoisille tarkoitetulle kurssille.

Anna jäärälle konjakkipaukku, ja sano että mennään katsomaan historiallisen Malmin lentoaseman viimeisiä päiviä.

Aikovat panna sen rullalle, ja viedä Porvooseen.
Helsinkiin ei jäisi yhtään lentokenttää.
Seuraavaksi lähin olisi kehä klmosen takana Vantaalla.

...sitten jäärä, vai mikä kuoriainen se olikaan yleisölennätys Cessnaan ja menox.

ei voi tilannetta mitenkään hallita, toisin kuin autossa.

Moi, äitisi tarvitsee terapiaa. Hänet on pakotettava lentokentälle, annettava pari rauhoittavaa konjakkipaukkua ja vietävä koneeseen ikkunapaikalle.
Jos hän pitää parempana mennä vaikka polkupyörällä ulkomaille, niin siitä vaan. Luulisi äitiä hävettävän moinen. Jääkööt pois häistä, jos se kerran on noin pirun vaikeaa. Ei häntä oikeasti siellä kukaan kaipaakaan, kun kerran tuollaisen syyn takia jättäytyy pois.

Lentopelkoon ei auta muu kuin lentäminen,olen itse sen karvaasti kokenut,olen lähes viisikymppinen ja sairastanut laaja-alaista paniikki häiriötä 22-vuotiaasta ja lentäminen on ollut yksi ylitsepääsemätön este, mutta viime kesänä päätin lähteä kahden tyttäreni kanssa Kreetalle kahdeksi viikoksi ja jännitys ja pelko että saan niin pahan hyperventtilaation lentokoneessa ja sekoan päästäni ja sydän tulee ulos ja aiheutan häiriötä muille, kanssa matkustajille,mutta näin nyt ei kuitenkaan käynyt vaan olo oli erittäin hyvä ja jopa nukuin mennessä ja tullessa katselin taivasta ja voin todellakin sanoa että meno oli paljon mukavampaa kuin junassa ja bussissa matkustaminen, ei muuta kuin äidille terveisiä että lentäminen on mukavaa ja turvallista ja henkilökunta mukavaa ja ovat kyllä joutuneet ammattinsa aikana lentopelkoisten kanssa tekemisiin ja hallitsevat avun annon ja äitisi ei todellakaan ole ainut jolla on lentopelkoja ja siinä voi käydä niin kuin minullekkin että nyt katsellaan taas mihin lähdetään seuraavaksi matkustelemaan, jos äitisi haluaa keskustella lentopelostaan olen valmis auttamaan mielelläni :)

Monet ihmiset elävät pelkojensa kanssa koko ikänsä, ja jäävät paljosta paitsi. Koti on paljon varallisempi kuin lentokone. Tilastollisesti onnettomuusriski kotona on huomattavasti suurempi kuin lentämisessä.
Pelkojensa voittaminen vapauttaa ihmisen elämään täysipainoista elämää. Elämään kuuluu uudet kokemukset ja riskit. Henkensä voi todellakin menettää kompastumalla kynnykseen, tai olemalla väärässä paikassa väärään aikaan.
Lentopelko on korvienvälissä ja myös jokaisen voitettavissa niin halutessaan. Pelon ei tarvitse estää lentämästä. Jokaisen on itse päätettävä jääkö rannalle ruikuttamaan kun muut lähtee.
Säälittävää kun nuoretkin ihmiset selittelle syitä pelkoihinsa eivätkä taistele niiden voittamiseksi.

Ihminen on sitä parempi,mitä nopeammin hän lähestyy ikuista täydellisyyttä,Taivasta!

...jos ja kun kone joskus putoaisikin alas. Taju lähtee G-voimista ennen kun rysähtää. Helpompi kuolema kuin esim hukkuminen jossain laiva-onnettomuuden seurauksena..