Hei Äipät!!
Poikani täytti vuoden. En olisi koskaan uskonut tuntevani mitään tälläistä, kun nyt äitinä tunnen. Olen niin ONNESTA kukkuroillani pojastani, en voi sanoin edes kuvailla! Päivät pitkät saatan vain katsella ilmeitä ja kaikkea uutta mitä poikani oppii. Pienokaiseni on ollut ns. helppo lapsi, nukkuu yöt on kun aurinko päivisin, syö hyvin jnejne. Nyt odotellaan pojalle siskoa joka syntyy marraskuussa ja on alkanut hiukan jännittää että miten sitä selviää kahden pienokaisen kanssa, kun yösyötöt tietenkin vievät osan voimista. Isä pitää pariviikkoa synnytyksen jlk. isyyslomaa kylläkin, täytynee siitä ajasta ottaa sitten kaikki irti että lataa kunnolla patterit:)
Pieniä huolenaiheita, ehkä turhiakin on mm. jos tuleva vaava onkin koliikista kärsivä ja yleensäkkin tytön kanssa pärjääminen, jotenkin olen saanut aina sen käsityksen että pojat on helpompia:D
Kertokaahan äipät miten olette pärjänneet kahden tai useamman pienen lapsen kanssa ja onko ollut eroja tytön ja pojan kasvattamisessa, ja jos olis antaa jotakin vinkkiä arjen pyörittämiseen. Pitäs keretä harrastaa kodinhoitoa (aika tarkka siisteydestä) ja 2v koirakin taloudesta löytyy jota lenkitetään päivisin, isukki vie aamuisin ja illoin. Ja raskauden jlk tietenkin se treenaus...kesäkuntoon pitäs sitten 2008 päästä!!! Kotona kyllä pelit ja vehkeet millä treenata kun en oikein usko että pelkällä lenkkeilyllä kaikki lähtee.
Kiitos kovasti vastanneille!! :))
Poikani täytti vuoden. En olisi koskaan uskonut tuntevani mitään tälläistä, kun nyt äitinä tunnen. Olen niin ONNESTA kukkuroillani pojastani, en voi sanoin edes kuvailla! Päivät pitkät saatan vain katsella ilmeitä ja kaikkea uutta mitä poikani oppii. Pienokaiseni on ollut ns. helppo lapsi, nukkuu yöt on kun aurinko päivisin, syö hyvin jnejne. Nyt odotellaan pojalle siskoa joka syntyy marraskuussa ja on alkanut hiukan jännittää että miten sitä selviää kahden pienokaisen kanssa, kun yösyötöt tietenkin vievät osan voimista. Isä pitää pariviikkoa synnytyksen jlk. isyyslomaa kylläkin, täytynee siitä ajasta ottaa sitten kaikki irti että lataa kunnolla patterit:)
Pieniä huolenaiheita, ehkä turhiakin on mm. jos tuleva vaava onkin koliikista kärsivä ja yleensäkkin tytön kanssa pärjääminen, jotenkin olen saanut aina sen käsityksen että pojat on helpompia:D
Kertokaahan äipät miten olette pärjänneet kahden tai useamman pienen lapsen kanssa ja onko ollut eroja tytön ja pojan kasvattamisessa, ja jos olis antaa jotakin vinkkiä arjen pyörittämiseen. Pitäs keretä harrastaa kodinhoitoa (aika tarkka siisteydestä) ja 2v koirakin taloudesta löytyy jota lenkitetään päivisin, isukki vie aamuisin ja illoin. Ja raskauden jlk tietenkin se treenaus...kesäkuntoon pitäs sitten 2008 päästä!!! Kotona kyllä pelit ja vehkeet millä treenata kun en oikein usko että pelkällä lenkkeilyllä kaikki lähtee.
Kiitos kovasti vastanneille!! :))
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä tytötkin voivat olla ns. helppoja lapsia! Minun elämäni tärkein on 10kk tyttöni joka on myöskin ollut "helppo tapaus". Oma aurinkoni, jota voisin katsella päivät pitkät.
mulla esikoinen poika joka oli sitten niin maan hankala vauva kuin olla voi. huusi ekat 8 kk yötä päivää parin tunnin välein ruokaa, söi, oli puoli tuntia tyytyväinen, alkoi huutaa ja oksensi kaikki ulos ja homma alusta.. tämän päälle korvatulehdukset ym.
pikkusisko on juuri sellainen herranterttu mistä kaikki vauvakirjat puhuu: 2 kk iästä nukkunut täydet yöt, syö hyvin, ei oksentele eikä turhia huuda, sen kun hymyilee vaan vaikka on jo 8 kk ikään mennessä sairastanut 3 kovaa flunssaa, influenssan ja 3 korvatulehdusta sekä läpi käynyt ison 5 tuntia kestävän leikkauksen. niistäkin on päästy niin vähällä kitinällä ettei yhteensä saa kuin isonveljen parin päivän huudot.
eipä sitä voi etukäteen tietää miten käy ja tuleeko masuvaivainen/allerginen/yhtä hymyä oleva vauva. sitä on vaan otettava rakkaudella vastaan mitä annetaan ja koittaa jaksella päivä kerrallaan. =)