se ei tarkoita sitä, että kun ihminen pyytää syntejänsä anteeksi, on ne automaattisesti anteeksi annetut.
Ihminen, joka uskoo Jeesukseen saa synnit anteeksi uskonsa tähden. Tälläinen ihminen elää heränneessä hengessä ja heränneellä omallatunnolla ja siksi hän on valmis itsekin antamaan anteeksi lähimäisilleen, jotka ovat häntä vastaan rikkoneet.
On ihmisiä, jotka uskovat saavansa syntinsä anteeksi, vaikka he eivät ole valmiita antamaan itselleen ja lähimäisilleen anteeksi syntejä ja rikkomuksia. Nämä ihmiset ovat harhassa, sillä anteeksi antamattomuus on rukouseste ja siksi heidän rukouksensa eivät tule kuulluiksi ja näin he jäävät synteihinsä.
Ihminen, joka uskoo Jeesukseen saa synnit anteeksi uskonsa tähden. Tälläinen ihminen elää heränneessä hengessä ja heränneellä omallatunnolla ja siksi hän on valmis itsekin antamaan anteeksi lähimäisilleen, jotka ovat häntä vastaan rikkoneet.
On ihmisiä, jotka uskovat saavansa syntinsä anteeksi, vaikka he eivät ole valmiita antamaan itselleen ja lähimäisilleen anteeksi syntejä ja rikkomuksia. Nämä ihmiset ovat harhassa, sillä anteeksi antamattomuus on rukouseste ja siksi heidän rukouksensa eivät tule kuulluiksi ja näin he jäävät synteihinsä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ollessani nuori uskovainen, jouduin uskonsisareni kaunan kohteeksi. En ymmärtänyt mistä se johtui, sillä en tietoisesti ainakaan ollut loukannut häntä mitenkään.
Jeesus puhui henkeni kautta ja kehoitti minua pyytämään tältä sisarelta anteeksi. Kieltäydyin, sillä koin sen epäoikeudenmukaiseksi itseäni kohtaan.
Jumala ei antanut periksi, vaan antoi uudelleen kehoituksen.
Taivuin siihen, vaikka se ei helppoa ollutkaan ja pyysin anteeksi tältä lähimäiseltäni, vaikka en tiennyt mitä häneltä anteeksi pyysin, enkä tiedä vielä tänäänkään, mutta se teko muutti tämän ystäväni joka oli hyvä ystäväni kuolemaansa asti. Jo anteeksipyynnön esittäessäni, hän suorastaan hyökkäsi kaulaani ja itki.
Olen todella onnellinen, että sain voiman taipua Jumalan tahtoon tässäkin asiassa.
Tuosta tuli mieleeni,että itselleni kävi aivan samoin. Tosin tämä henkilö ei ollut uskonsisareni,vaan muuten vain tuttu.
Hän alkoi puhua pahaa minusta ja en ymmärtänyt miksi.
Pahoitin siitä mieleni ja suutuinkin hiukan,itsekseni.
Pyysin suuttumistani anteeksi ja pyysin antamaan anteeksi myös sen,jos olen jotenkin loukannut tai pahoittanut hänen mielensä.
En saanut anteeksi kumpaakaan,vaan haukkumiseni paheni entisestään. :-(
on, mutta se haukkuminen ja turhan puhuminen ei tullut ainakaan sinun synniksesi.