Välttelen sinua jos sinut jossain näen. Silti sisimmässäni himoitsen sinua ja melkein tunnen räjähtäväni kun ohitseni kävelet tai edes hipaiset. Se yksi ilta. Se ilta jolloin suutelimme kiihkeästi sohvalla kaikkien niiden muiden tapahtumien jälkeen. Jolloin himo sai melkein otteensa minusta. Tunsin räjähtäväni. En hallinut enää itseäni ja se pelästytti. Mutta silti Rakastuin siihen tunteeseen joka virtasi voimakkaana sisälläni ja jota kuitenkin yritin vältellä niin kauan. Tuntui kuin tulivuori olisi sisälläni purkautunut. Mikä sinussa oli? En tiedä.. Ehkä vain minä tunsin sen sähkön välissämme, mutta oli se sen arvoista. Taivaallista.
Janoan lisää... Olen koukussa Intohimoon...
Janoan lisää... Olen koukussa Intohimoon...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Älä kerro kaikille, mutta minä en tunne samoin.. Se on kai loppu nyt..
Kirjoitinko jotain väärin vai jäikö sinulta jotain huomaamatta... En kaipaa sinua Mutta kaipaan intohimoa minkä Vahongossa herätit, Mutta et ole ensimmäinen joka niin pystyi tekemään etkä tule varmaan olemaan viimeinenkään..
Intohimoa minä kaipaan en muuta..
että en ole hirveän mielissäni tästä kaipuun tunteesta.. Tämä on kamalaa.. Janoa vain enemmän ja enemmän ja se tekee minut hulluksi. Kunpa vain löytäisin taas jonkun, jonka kanssa voisin nollata sismpäni taas hetkeksi..
Että olet tullut hulluksi. Kai sekin oli osa Jumalan suunnitelmaa jo alusta alkaen. En haluaisi muistaa sinua tuollaisena, mutta pakko kai nöyrtyä Jumalan tahdon edessä.
Kyllä, olen tullut hulluksi ja sinä sen aiheutit...
välttele,vaan annetaan intohimon kerrankin viedä..Sen illan jälkeen todellakin tiedän mitä himo on,ja janoan myös lisää..
Harmittaa vain ettei kukaan täällä oikeastaan tunne toisiaan. Voi kun olisitkin se ketä tarkoitan..
Mutta asiahan on että tulin tänne purkamaan sydäntä, en hakemaan vastauksia, joita toiset (öhöm tuo niin ihana xankaritar joka saa suurta mielihyvää potkiessaan jo maassa makaavaa intohimon orjaa) niin mielellään latelevat vaik eivät edes asiasta mitään tiedä :/
Miksi juuri hän herättää sen himon? Miksi ainoastaan yhden ihmisen suudelma tuntuu taivaalliselta? Sen kun on kokenut, niin sitä ei voi unohtaa. On liian kuluttavaa haluta sitä, mitä ei voi saada. Elän vain unelmissani, toivottavasti muisto ei haalistu koskaan.
Ei ei ei.. Hän vain sattui olemaan niitä Harvoja jotka sellaisen tunteen on herättänyt.. Tiedän että se on kuluttavaa mutta jos tietäisin keinon jolla sen pois saisin niin tekisin sen varmasti ilman epäilyksiä mutta kun ei tunnu olevan vastausta tähän intohimon kaipuuseen. Enkä ymmärrä miksi juuri hän? Hän ei ole mitenkään erikoinen, hän on vain hän, jokin sai sen tunteen purkautumaan, ehkä se oli kaipuu jostakin, en tiedä. Ehkä etsin sitä reunalla elämisen tunnetta jatkuvasti ja ehkä tämä kaveri sai sen tunteen syntymään, näin on käynyt vain muutaman muun ihmisen kanssa, mutta kaikki loput ovat olleet sellaista tyhjyyttä, tunteetonta touhua jossa ei ole mtn järkeä, en ymmärrä.. Ei ole helppoa. Ehkä kaipaan jännitystä elämääni joita näistä ihmisistä pursui ja se sai himon nousemaan lukemattomiin korkeuksiin. En tiedä mitä haluan mutta tunnen silti haluavani jotain. On tämä niin vaikeaa.
omassa tapauksessani intohimo toisiamme kohtaan on kiellettyä hedelmää. en kuitenkaan pysty unohtamaan sen suudelman voimaa ja herättämää halua. haluaisinpa vain tietää, johtuuko näin voimakas tunne vain salaisen hetken jännityksen herättämästä adrenaliinista ym. hormoneista vai onko niin, että olisimme toisillemme täydelliset.