Histamiinialtistus

Altistuskokeet

Histamiinialtistus: Histamiiniprovokaatiokokeella selvitetään, onko tutkittavan keuhkoputkissa poikkeavan suuri epäspesifisten ärsykkeiden aiheuttama supistumistaipumus.

Se on tyypillistä astmassa sekä joskus kroonisessa bronkiitissa ja eräissä muissa keuhkosairauksissa. Tutkimusta käytetään myös supistumistaipumusta vähentävän lääkityksen tehon seurannassa.


http://www.pulssi.fi/portal.php?oper=newsreader&nid=1095162358&mid=1095061390

Siedätyshoito helpottaa allergiapotilaan elämää

Kutisevat silmät, jatkuva aivastelu, nenän tukkoisuus ja hengenahdistus ovat monen allergikon arkipäivää. Osalla oireet ovat ympärivuotisia, ja toisilla ne liittyvät esimerkiksi kesäajan siitepölyihin. Viimeaikaiset tutkimukset ovat - ehkä hieman yllättäenkin - osoittaneet, että lievätkin allergiaoireet heikentävät merkittävästi potilaiden elämänlaatua. Usein myös ärtyisyys ja väsymys vaivaavat allergisten oireiden yhteydessä. Lääkityshoidolle on olemassa vaihtoehtoinen hoito, allergian siedätyshoito.



Kuvassa: Mehiläisen Kielotien toimipisteen allergian siedätyshoitoihin perehtyneet sairaanhoitajat Maritta Hirvonen (vas.), Marja-Leena Honkanen ja Pirjo Juurinen sekä sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Timo Helin.

Siedätyshoito eli immunoterapia on vanha hoitomuoto. Ensimmäinen tutkimus aiheesta on julkaistu jo vuonna 1911. Siedätyshoidon suosio on vaihdellut vuosikymmenten kuluessa. 1990-luvulta alkaen hoitomuodon suosio on lisääntynyt. Tähän ovat vaikuttaneet monet eri tekijät, kuten hoidossa käytettävien allergeenivalmisteiden laadun paraneminen. Lisäksi hoidon immunologisten vaikutusten selviäminen on hälventänyt hoitoon liittyviä ennakkoluuloja. Suomessa vain noin 3 % hengitystieallergiasta kärsivistä on saanut siedätyshoidon. Eräissä Euroopan maissa \\\"kehitysmaana\\\".

Kenelle siedätyshoitoa kannattaa harkita?

Hoidon kiitollinen kohderyhmä on siitepölyallergiasta kärsivät nenä- ja silmäoireiset potilaat. Heille keskimäärin kolme vuotta kestävä hoito antaa varsin hyvät hoitotulokset. Lehtipuu- ja heinäallergikoista saa 85-90 % hyvän tai erinomaisen avun oireisiinsa. Pujolla tulokset ovat jonkin verran huonompia.

Astmapotilaiden siedätyshoitoon on suhtauduttu aikaisemmin kielteisesti. Kausiluontoinen astma, jolloin potilas saa oireita vain esimerkiksi siitepölyaikaan, soveltuu hyvin siedätyshoitoon. Astmaoireet lievittyvät lähes aina, ja usein jopa häviävät. Ympärivuoden oirehtivat astmaatikot voivat saada siedätyshoitoa. Heidän astmansa ei yleensä tällä hoidolla häviä, joskin oireet voivat lievittyä. Allergiset nuha- ja silmäoireet sen sijaan reagoivat hoitoon hyvin. Astmaa sairastavien kohdalla on hoitoa annettaessa oltava tavanomaistakin huolellisempi. Ennen hoidon aloitusta on varmistuttava siitä, että astman hoito on hyvässä tasapainossa. Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että riittävän varhain aloitetulla siedätyshoidolla voidaan ehkäistä myös astman puhkeamista.

Eläinallergioissa siedätyshoitoa ei ole juurikaan harrastettu. Kodin huolellinen saneeraus usein riittää. On kuitenkin tilanteita, jolloin potilas saa oireita jo epäsuorista kontakteista. Jokainen meistä altistuu pienille määrille eläinallergeeneja päivittäin. Niitä kulkeutuu ihmisten vaatteiden ja hiusten mukana kouluihin, työpaikoille ja julkisiin kulkuvälineisiin. Herkimmät potilaat voivat saada oireita jo hyvin pienistä allergeenimääristä. Joskus myös elämäntilanne voi olla sellainen, että eläinkontaktien välttäminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Niin ikään on ammattikuntia, kuten eläinlääkärit, kotikäyntejä tekevät sairaanhoitajat ja puhelinasentajat, jotka kohtaavat eläimiä päivittäin tai ainakin viikoittain. Eläin voi olla myös joidenkin ihmisten henkiselle hyvinvoinnille hyvin tärkeä. Eläinallergioissa siedätyshoito harkitaan tapauskohtaisesti. Tulokset ovat rohkaisevia - oman kokemukseni mukaan samaa luokkaa kuin siitepölyallergioissa.

Lapset ja siedätyshoito

Lasten siedätyshoito ei ole Suomessa kovin yleistä. Lasten siedätyshoito toteutetaan kuitenkin samojen periaatteiden mukaan kuin aikuisillakin. Myös lapsilla siedätyshoidon tulokset ovat hyviä, ja on arvioitu, että hoito on tehokkainta juuri allergisen sairauden alkuvaiheessa. Hoitoa ei anneta yleensä alle viisivuotiaille, koska hoidon aiheuttamat haittavaikutukset ovat heillä yleisempiä. Pienet, alle kouluikäiset lapset myös pelkäävät pistämistä, vaikkei se olisikaan kivuliasta. Alle 15-vuotiailla tulee olla pistoksille tullessaan aikuinen saattaja mukana.

Ampiais- ja mehiläismyrkkyallergia voi olla vaikutuksiltaan vakava

Ampiaisen ja mehiläisen piston aiheuttama allerginen reaktio voi olla hengenvaarallinen. Näille potilaille pitäisi mielestäni aina tarjota yhtenä vaihtoehtona siedätyshoitoa, joka vähentää varsin nopeasti hoidon alkaessa vaikean reaktion riskiä merkittävästi. Hoidon kesto on poikkeuksellisesti viisi vuotta.

Pölypunkkiallergia ei ole Suomessa yleistä

Pölypunkit ovat patjoissa ja sohvissa viihtyviä pikkuolioita, jotka tarvitsevat ihmisen läsnäoloa, riittävää kosteutta ja lämpöä pystyäkseen elämään ja lisääntymään. Suomen kylmät ja melko kuivat olosuhteet ovat taanneet sen, että oireita antava pölypunkkiallergia on Suomessa harvinaista. Etelä- ja Keski-Euroopassa pölypunkkiallergian aiheuttamat ongelmat ovat huomattavasti suuremmat kuin meillä. Erityistilanteissa siedätyshoitoa pölypunkkeja vastaan voidaan harkita.

Siitepölyallergisilla usein ristiallergiaa juureksille ja hedelmille

Erityisesti koivu- ja leppäallergikot kärsivät usein samanaikaisesti monien juuresten ja hedelmien aiheuttamasta suun ja nielun kutinasta. Tämä johtuu siitä, että kyseiset ruoka-aineet sisältävät raakoina hyvin samanlaisia allergeeneja kuin lehtipuiden siitepöly. On arvioitu, että noin 50 % koivu- ja leppäallergikoista saa myös allergisia suuoireita. Keittäminen ja pakastaminen usein poistaa juuresten ja hedelmien aiheuttamat allergiaoireet. Poikkeuksen muodostavat selleri, palsternakka ja pähkinät. Osalla siedätyshoitopotilaista myös suun ja nielun oireet lievenevät tai häviävät siedätyshoidon aikana. On esitetty, että jopa 80 % potilaista saisi avun vaivaansa. Käytännön kokemus ei kuitenkaan puolla näin hyviä tuloksia: arvioni mukaan apua saa noin puolet potilaista.

Tarkka suunnittelu ja testaukset takaavat turvallisen siedätyshoidon

Siedätyshoidon suunnittelee allergologian erikoislääkäri tai muuten hoitoon perehtynyt lääkäri. Jos potilaalla on vaikea perussairaus tai jokin immunologinen sairaus, ei siedätyshoitoa anneta. Myöskään raskaana oleville ei hoitoa aloiteta.

Ennen siedätyshoidon aloitusta on oikea diagnoosi varmistettava ihotestein tai verikokeesta määritettävillä allergiavasta-aineilla. Astmaa sairastavilla tai sitä epäiltäessä on syytä tehdä keuhkojen toimintakokeet, kuten spirometria ja histamiinialtistus. Niiden perusteella voidaan suunnitella oikea astmalääkitys, joka on tärkeä myös turvalliselle siedätyshoidolle.

Käytännön toteutus ja valvonta

Hoito kestää yleensä kolme vuotta - ampiais- ja mehiläisallergioissa poikkeuksellisesti viisi vuotta. Hoito jaetaan kahteen vaiheeseen. Aloitusvaiheessa (3-5 kk) annoksia nostetaan 1-2 viikon välein. Tämän jälkeen päästään ylläpitohoitoon (n. 2,5 vuotta), jolloin potilas saa pistokset 4-6 viikon välein. Annoksia ei ylläpitovaiheessa nosteta. Kesällä pistosväli on osin käytännön syistäkin johtuen 4-6 viikkoa. Siitepölyuutteiden määrää ei nosteta kesän aikana. Muitakin annostelukaavioita on käytössä, mutta niiden suosio on vähäistä.

Siedätyshoitoa voi antaa samanaikaisesti 1-3 allergeenille, erityistapauksissa jopa neljälle. Useimmat potilaat saavat 1-2 pistosta samalla kertaa. Yleinen yhdistelmä on koivu- ja timoteiuute, jolloin uutteet annetaan eri olkavarsiin. Tällä hetkellä on saatavilla yhdeksää eri allergeeniuutetta. Timoteiuute antaa suojan myös muiden heinien siitepölyä vastaan. Myös koivu-uute auttaa samanaikaisesti leppäallergisia.

Hoidon käytännön toteutus tapahtuu kokeneen hoitajan toimesta. Lääkärin vastaanotolla potilas käy yleensä kerran vuodessa. Pistoksen jälkeen potilasta seurataan hoitopaikassa puoli tuntia, tarvittaessa enemmänkin. Tästä periaatteesta ei tingitä, koska sen tarkoituksena on lisätä hoidon turvallisuutta. Pistoksia on syytä siirtää, jos potilaalla on selkeä tulehdustauti. Pieni talvinen nuha ei ole este uutteen antamiselle.

Jokainen siedätyshoitopotilas hankkii jo ennen hoidon aloitusta varalääkityksen, jossa on antihistamiinia, kortisonitabletteja ja adrenaliiniruisku (EpipenÒ). Potilas kuljettaa varalääkkeitä aina mukanaan tullessaan pistokselle. Muulloin niitä ei tarvitse kuljettaa mukanaan. Pistopäivänä on syytä välttää raskasta liikuntaa, saunomista ja kovaa juhlintaa, koska ne lisäävät haittavaikutusten riskiä. Muina aikoina voi elää täysin normaalia ja fyysisesti aktiivia elämää.

Milloin hoito on parasta aloittaa?

Siedätyshoidon paras aloitusaika siitepölyallergisilla on syksy heti siitepölykauden päätyttyä. Myös talvella voi hoidon aloittaa. Eläinsiedätyshoidot voi periaatteessa aloittaa mihin vuodenaikaan tahansa.

Siedätyshoito ja raskaus

Monet siedätyshoitoa saavat naiset ovat hedelmällisessä iässä, ja raskaaksi tulon mahdollisuus hoidon aikana on pidettävä mielessä. Ennen hoidon aloitusta naispotilailta on kuitenkin hyvä kysyä, onko lasten hankkiminen heidän lähitulevaisuuden suunnitelmissaan. Tietyissä tilanteissa on parempi antaa siedätyshoito vasta, kun lapset on hankittu. Potilaan tullessa raskaaksi hoidon aikana jatkohoito arvioidaan tapauskohtaisesti. Selvää estettä hoidon jatkumiselle ei ole.

Haittavaikutukset ovat yleensä vain paikallisia

Siedätyshoidon luonteeseen kuuluu erityisesti paikalliset haittavaikutukset. Pistoskohtaan tulee kutinaa, punoitusta ja turvotusta. Ne menevät yleensä itsestään nopeasti ohi, eivätkä vaadi erityistä hoitoa. Kutinan ollessa kovaa voi ottaa antihistamiinia tai pahimmassa tapauksessa kortisonitabletteja. Yleisreaktiossa voi esiintyä nuhaa, silmäoireita ja nokkosihottumaa. Joskus vatsakipu ja oksentelu ovat ensioire yleistyneessä allergisessa reaktiossa. Pelätyin haittavaikutus on hyvin harvinainen anafylaksia.

Yleisreaktiot ilmaantuvat lähes aina 30 minuutin kuluessa pistoksesta, jolloin potilas on vielä hoitopaikassa. Näin reaktiot pystytään hoitamaan tehokkaasti heti ensioireiden ilmaantuessa. Yleisreaktion jälkeen hoitoa voidaan jatkaa, mutta annosta on reaktion voimakkuudesta riippuen syytä pienentää. Siedätyshoidon keskeyttäminen haittavaikutusten takia on harvinaista. Paikallisia reaktioita voidaan helpottaa ottamalla ennen jokaista pistosta antihistamiinia.

Siedätyshoidon teho kestää varsin pitkään

Siedätyshoidon teho alkaa näkyä jo ensimmäisen vuoden jälkeen, vaikka paras teho saavutetaankin hoidon lopussa. Teho säilyy vähintään kuusi vuotta hoidon loppumisen jälkeen, mutta ei ole mitenkään harvinaista, että potilaan oireet pysyvät kurissa yli kymmenenkin vuotta. Tutkimuksissa on viitteitä myös, että siedätyshoidolla voitaisiin ehkäistä uusien allergioiden syntymistä. Tämä havainto vaatii kuitenkin tuekseen lisätutkimuksia. Allergiaoireet palaavat hoidon tehon hävitessä vähitellen. Siedätyshoito voidaan uusia tarvittaessa.

Pitkällä tähtäimellä hoito kannattavaa myös taloudellisesti

Siedätyshoidon kustannukset vaihtelevat riippuen annettavien uutteiden määrästä, pistostiheydestä ja tietenkin myös pistospaikasta. Siedätyshoito vähentää usein merkittävästi lääkehoidon tarvetta, jolloin pitkällä aikavälillä hoito on myös taloudellisesti kannattavaa. Elämisen laadun paraneminen on myös seikka, jolla on huomattavaa arvoa, vaikkei sitä voi rahassa mitata. Ennen hoidon aloitusta tehdään alustava kustannuslaskelma koko hoitoajalle.

Timo Helin
Sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri,
allergologi

Vastaanotto: Mehiläinen Kielotie
Mehiläinen Töölö

http://www.mehilainen.fi/verkkolehti.php?act=getArticles&article_id=18&magazine_id=2

Mitä ne siellä histamiinialtistuksessa sanoivat, mistä sen johtuvan. Nehän sen parhaiten siellä tietävät. Kysyitkö heiltä mistä reaktio kertoo?

Olet hakeutunut tutkimuksiin allergiaoireilujesi takia.
Minkätyyppisistä allergeeneista saat allergiaoireita?

IgE-vasta-aineallergikoilla histamiini aiheuttaa nopean reaktion. Ja IgE-allergikoilla todettu ns. anafylaktinen reaktio tarkoittaa samaa kuin histamiinimyrkytys.
Onko prick-testit jo otettu?