Nykyisin luottokortin tunnusluku näppäillään kaupan ym. kortinlukijaan, joka on pieni johdon päässä oleva laite. Milloin joku (itäinen)porukka rakentaa oman lukulaitteen tai lisää tiedonkerääjän, jolla kortin tiedot saadaan käyttöön? Eikös tämä ole helpompaa kuin asentaa seteliautomaatin näppäinpöydälle vastaava laite. Tarvitaan tietenkin joku nakkikioski, jossa laitetta voidaan käyttää.
Sirukortin turvallisuus
Epäilyttää
161809
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pelkällä tunnusluvulla ei tee mitään, vaan tarvitaan se sirullinen korttikin.
Ennen riitti että varas vei pelkän kortin, eikä tarvinut mitään tunnuslukuja urkkia voidaakseen tehdä sillä ostoksia.
Mutta vastuu näistä ostoksista ei jäänyt asiakkaalle. Uudessa systeemissä, jos katsoo tunnusluvun olan yli voi varastaa kortin ja tyhjentää tilin. Tällöin vastuu jää asiakkaalle. Kyseessä on selkeä vastuun siirto kaupalta ja pankeilta asiakkaalle.
Sirukortti on turvallisempi JOS maksupääte on sellainen että naapuri ei pääse kurkkimaan olan yli tunnuslukua.
Kaupoissa päätteet ovat pieniä pöydällä pidettäviä malleja jota näyttävät kaiken lisäksi olevan aika hankalia käyttää.
Rautatieasemilla VR:n lipunmyynnissä ja huoltoasemilla on jo vuosikausia ollut käytössä suht turvallisen tuntuinen systeemi jossa näppäimistö on upotettu myymäläkalusteeseen. olan takaa kurkkiminen on silloin vaikeaa jos ei ihan mahdotonta.
Paitsi nyt on lompakkovaras motivoituneempi saamaan sen tunnusluvun myös pelkän lompakon lisäksi. Ja siihenhän on muutama keino...
Toisin kuin allekirjoituksessa - sitä ei noin vain varasteta, etenkään niin että ammattilainen ei pystyisi eroa huomaamaan.
"Toisin kuin allekirjoituksessa - sitä ei noin vain varasteta, etenkään niin että ammattilainen ei pystyisi eroa huomaamaan."
Mikä ammattilainen? Kaupan kassa ei pysty mitenkään erottamaan väärennettyä allekirjoitusta, kunhan se on vetäisty vähän sinne päin. Allekirjoituksen oikeaksi todentaminen vaatisi aiheeseen syventyneeltä asiantuntijaltakin monen tunnin digitaalista analysointia.
Eikö sekin ole samanlainen riski, että kaupat sallivat auton pysäköinnin _julkiselle_ parkkialueelle? Tällöin kuka tahansa näkee mistä autosta sinä nouset ylös, ja voi varastaa sinulta auton avaimet ja viedä autosi.
Vai millä tavalla sirukortin tunnusluvun näppäileminen on turvattomampaa kuin näyttää suoraan varkaalle että minkä auton avaimet sinulla on taskussasi?
"Uudessa systeemissä, jos katsoo tunnusluvun olan yli voi varastaa kortin ja tyhjentää tilin. Tällöin vastuu jää asiakkaalle. Kyseessä on selkeä vastuun siirto kaupalta ja pankeilta asiakkaalle."
Hyvä että saadaan vihdoin muutos tähän naurettavaan käytäntöön, jonka mukaan kauppias tai pankki olisi vastuussa siitä miten asiakas säilyttää omaisuutensa.
Jos minä nostan tilini tyhjäksi ja laitan rahat lompakkooni, niin kenenköhän vastuulla se sitten on jos lompakkoni varastetaan? Onko se teidän mielestänne Siwan kassan vai Sampo Pankin syytä?
En näe mitä eroa käteisellä on maksukorttiin verrattuna, paitsi että sirukortti on paljon turvallisempi, koska siinä on tunnusluku ja sen voi kuolettaa välittömästi huomattuaan sen kadonneeksi.
Mikä ihmeen tuhoamissota joillakin täällä on kuluttajia vastaan? Tottakai pankin tulee ottaa vastuu maksujärjestelmistä, jotka se luo. Jos vastuu on asiakkaalle, ei pankki keksi mitään keinoa systeemin tekemiseksi turvalliseksi. Heti kun vastuu siirretään pankille, löytyy kummasti tapoja turvata systeemi.
Jos asiakas nostaa tilinsä tyhjäksi, hän tekee päätöksen kantaa rahat käteisenä. Ei se ole enää pankin vastuulla. En näe mitä ihmeen tekemistä tällä on sen kanssa, että ihmisellä on rahat omasta mielestään turvassa tilillään.
Jos joku varastetulla kortilla nostaa pankista rahaa, niin tottakai vastuun pitää olla ensisijaisesi pankilla. Tämä on sama kuin jos joku menisi varastetulla henkkarilla nostamaan pankista rahaa.
Korttien kuolettaminen ei onnistu helposti, kun varkaat ovat vieneet samalla kännykän ja hakanneet uhrin sairaalakuntoon. Tässä yleensä ei ensimmäisenä tule joku pankkikortti edes mieleen.
Tämä on eri asia, koska auto on kokoajan sinun hallussasi. Pankissa olevat rahat taas ovat pankin hallussa ja siten pankin vastuulla - ainakin niiden pitäisi olla.
Olennaista ei ole se, voi ko kassa tunnistaa sen. Olennaista on, että ammattilainen voi sanoa, että se ei ole sinun allekirjoituksesi ja siten saat rahasi takaisin. Sensijaan jos joku nostaa sinun kortillasi ja pin-koodillasi rahaa, sinä vastaat siitä. Ero on myös siinä, että mikään automaatti ei anna senttiäkään allekirjoituksella. Tämä, että sama pin on sotkettu nostoihin ja maksuihin on paha ongelma. Olisi edes eri pin.
Tosin ei ihan tuollai. Ruotsissa laittoivat kassakoneisiin jonkin vakoilupalikan ja pienen radiolähettimen. Aasian puolella olivat napanneet nuo tiedot suoraan kaupan ja pankin(?) välisestä piuhasta. Suomessa noita ei ole vielä tehty ilmeisesti vaan siksi, että täällä tuo tunnusluku ei ole ollut vielä käytössä monessakaan paikassa.
"Aasian puolella olivat napanneet nuo tiedot suoraan kaupan ja pankin(?) välisestä piuhasta."
En tiedä, miten aasiassa tietoliikenne on hoidettu pankin ja kaupan välillä, mutta Suomessa tuo ei onnistu. Sen enempää kertomatta, miten tuo yhteys on hoidettu, niin täällä tuollainen "kaappaus" on täysin mahdotonta.
Olen työni puolesta tekemisissä noiden yhteyksien kanssa.
Kyllä vain on Suomessakin mahdollista. Jos todella olet alalla työssä, niin mietitä hieman sitä tietoliikennettä ja sen siirron eri vaiheita. En kerro enempää koska todella alalla oleva kyllä tuostakin tajuaa mahdollisuuden!
Siinäpä meillä tavan ammattilainen. :))
jutut uutisissa jo kerro miten helppoa se on.
Kamera vaan ja pieni lisälaitte siinä se on....
Niin, magneettiraitakortteja on helppo kopioida, kuten uutisista voi todeta. Juuri sen takia niitä ollaan nyt vaihtamassa turvallisiin sirukortteihin.