Kuka saisi kepulit uskomaan

Kepulaisten - mm. Pekkarinen, Hyssälä ja Kalli - suorastaan kiihkonomainen usko ruoan al-veron alennuksen ihmeitä tekevään vaikutukseen lähentelee jo tragikoomisia ulottuvuuksia.

Kuka pystyisi näille fanaatikoille kertomaan tosiasiat elintarvikeketjusta, hinnanmuodostuksesta ja siitä, ettei veronalennus Suomessa tule tippaakaan alentamaan kuluttajahintoja, kuin enintään muutaman kuukauden ajaksi.

Se, että elintarvikkeiden al-vero Ahon/Viinasen hallituksessa jätettiin niinkin korkealle kuin 17%:iin oli tietenkin virhe. Verotaso olisi pitänyt uskaltaa painaa jonnekin 6-8% tuntumaan kuten useimmissa järkevissä EU:maissa on tehty.

Asian korjaaminen vaatisi kuitenkin paljon harkintaa ja perusteellisempia selvityksiä, mitä tähän mennessä on tehty. Jopa kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen teetättämä selvitys paljastaa, että 5 %:yksikön alvin alennuksesta jäisi teollisuudelle ja kaupalle n. 2% ja vain 3% mahdollisesti siirtyisi kuluttajahintoihin.

Mitä hyötyä kuluttajalle on siitä, että valtio lahjoittaa kaupalle ja teollisuudelle 2/5 osaa alvin alennuksesta? - Ei mitään.

Ja mitä hyötyä kuluttajalle on siitä, että 3% veronalennus alentaa todennäköisesti vain kahvipaketin, grillilenkin, keskikaljamäyräkoiran ja muiden pt-kaupan sisäänvetotuotteiden houkutushintoja ja niitäkin vain hetkellisesti? - Ei mitään.

Se, että Suomessa on muita EU-maita korkeammat elintarvikkeiden hinnat ei nimittäin johdu tippaakaan meidän korkeammasta alv-kannastamme. Hintatasoje3n ero johtuu siitä, että muissa EU-maissa on aito hintakilpailu, mutta mellä on kartellit.

Ei tarvta suurtakaan tutkijamieltä, kun voi kartoittaa millaiset rahasummat S-ryhmä, Kesko ja Tradeka ovat viimeisen 15 vuoden aikana upottaneet jumboihin, celloihin, isoihin omenoihin, itäkeskuksiin ja vastaaviin ostoparatiiseihin kaikkilla Suomessa.

Liikenteiden solmukohtien tyhjentyneet pienteollisuustontit on täytetty Prismoilla, City-marketeilla ja kaikkie alojen suurmyymälöillä; parhaissa risteyksissä on nyt ABC, lähikauppa-pihviravintola, josta saa myös bensaa, mutta ei mitään huoltamopalveluja.

Tälle megalomaaniselle uusinvestoinnille uusiin myymäläneliöihin ei ole ollut mitään kuluttajista lähtevää tarvetta. Vanhat olemassaolleet myymäläneliöt, kylä-, kortteli- ja muut lähikaupat olisivat palvelleet kuluttajia aivan mainiosti ja aivan yhtä alhaisilla kuluttajahinnoilla.

Kaupassa kuitenkin toimii suuruuden ekonomia: mitä suurempi yksikkö, sitä suuremmat asiakasmäärät, sitä suuremmat keskiostokset, ja sitä pienemmät kustannukset/myymäläneliö: eli keskusliikkeet pystyvät käärimään sitä rasvaisempia voittoja mitä suurempiin myymälöihin asiakkaat saadaan houkutelluksi.

Ja houkuttelun toimimisen varmistamiseksi S-ryhmä, Kesko ja tradeka ovat uusia jättimarketteja avatessaan aina lopettaneet vastaavan neliömäärän lähiumyymälöitään, ettei kuuttajalla edes olisi vaihtoehtoja valittavanaan.

Suomessa on siis eurooppalaisittain huikean korkea hintataso, koska kauppa kilpailee sisäisellä kustannustehokkuudellaan kulttajaa kuulematta ja perii ranemmushankkeidensa kustannukset kuluttajahinnoissa, koska Suomessa ei ole mitään hintakilailua.

Juuri näin: Suomessa ei ole mitään hintakilpailua!

Hintakilpailun harhakuva nimittäin syntyy siitä, että keskitetysti johdetut kaupan ketjut kiristävät tavarantoimttajiltaan kampanjatuotteensa ja niiden tarjousmainonnan kustannukset.

Nämäkin tavarantoimittajien tarpeettomat lisäkulut ovat tietenkin mukana kuluttajahinnoissa, koska ei elintarviketeollisuuskaan tappiolla voi toimia.

Kun kaupan rakenne Suomessa on se, mikä se on - S-ryhmä, Kesko ja Tradeka edustavat yli 80% markkinaosuutta - eikä mitään hintakilpailua ole, on aivan älytöntä kuvitella, että mikään meno muuttuisi, jos ruoan alv alennettaisi 17%:sta 12%:iin.

5%:n alennuksesta 2% katoaisi heti matkan varrelle, 3% alennuksesta lämmittäisi kuluttajaa muutaman kuukauden, minkä jäeen sekin sulaisi uusiin rakennushankkeisiin ja näennäiseen tarjousmainoskipailuun, jolla kuluttajaa ajelutetaan kymmeniä kilometrejä ostoparatiisien välillä erikoistarjousten perässä.

Sitä vaan ihmettelen, että miksi keskustalainen järki ei tätä asiaa ymmärrä, kun kaikki muut puoluet tuntuvat sen ymmärtävän.

Onko keskusta mennyt lupaamaan S-ryhmälleen jotain niin sitovaa alvin nalennusta vaalirahoituksensa vastikkeeksi, että asiasta on nyt elämöitävä joka käänteessä?

Edellisessä hallituksessahan kepu hautasi lupauksensa hyvin kiltisti ja nsti sen uudelleen pöytään vasta puoli vuotta ennen vaaleja.

Vai onko niin, että jo moneen kertaan "luvatusta" asiasta vaikeneminen todistaisi liian monelle, että "kepu pettää aina"?