Alkoholi ja kristitty ihminen

ihmetteleväinen

Tuoreimmassa PM:ssä oli kolumni otsikolla "Raittiuskilpakirjoitukset" koskien alkoholin vaaroja. Kirjoituksessa käytiin voimakkaaseen sävyyn myös kohtuukäyttöä vastaan, kuten monissa vl-kirjoituksissa ja puheissa on ollut viime aikoina tapana.

Raittiuden monia hyötyjä en kiistä itsekään, koska olen itse kasvanut raittiissa kodissa, mutta en toisaalta pitäisi alkoholin käyttöä itsessään tuomittavana, tai mitenkään uskonelämään vaikuttavana. Alkoholi on eri muodoissaan kuulunut luonnollisena osana ihmiskunnan elämään läpi vuosituhansien, riippumatta siitä, ovatko ihmiset olleet uskovaisia vai eivät.

Eniten kirjoituksessa pistikin silmään väite, jonka mukaan "Taivaallinen Isä on aina kirkastanut Henkensä kautta, ettei alkoholi ole kristityn ihmisen juoma missään muodossa". Yhtään väitteen vahvistavaa viitettä Raamattuun ei kuitenkaan tarjottu. Ja kuinka olisikaan, koska väite ei pidä paikkaansa. Läpi Raamatun viiniä sekä myös olutta on pidetty suurena Jumalan lahjana, vain sen holtittomasta käytöstä (juopottelusta) on vakavasti varoitettu. Jeesus, ihmiseksi tullut Jumala, tunnettiin omana aikanaan viininjuojana. Viiniä joivat myös hänen opetuslapsensa. Kaiken lisäksi Jeesus jopa asetti viinin, siis alkoholijuoman, oman verensä, eli syntien anteeksiantamuksen symboliksi. Tämän mukaisesti viinin nauttiminen on aina kuulunut myös pyhään ehtoolliseen, kristinuskon keskeiseen sakramenttiin. On vaikea ymmärtää, miksi Jeesus olisi asettanut syntien anteeksiantamuksen "sinetiksi" synnin! Väittämällä alkoholin käyttöä synniksi, kiistetään siis Raamatun sana ja tehdään samalla myös Jeesuksesta suuri syntinen. Jompi kumpi on siis väärässä: Jeesus ja Raamatun sana tai SRK oppeineen. Kumpi?

48

4515

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kylmä-Kalle

      todistaa selkeästi totaalisen absolutismin selkeästi hölynpölyksi. Olen kanssasi samoilla linjoilla.

      • elämäntavan

        valinta on vakaumuksen mukaista, mutta ei siitä pidä alkaa koohottamaan. Kotikaljassa on hieman alkoholia, samoin kefiiripiimässä.

        Ei pitäis mennä överiksi tässäkään asiassa.


      • sisältää

        myös alkoholia,vaikka myös alkoholittomia viinejä on saatavilla.Toisaalta ehtoollisviinin humahtaminen alkoholiin tottumattoman vl:n päähän tehostaa sitä hengellistä hurmosta jonka hän ehtoollisellaan kokee.


    • jälleen kerran

      Raamatun mukaan, joka nyt ainakin on Pyhän Hengen vaikuttamana kirjoitettu, alkoholin kohtuullinen nauttiminen ei ole syntiä

      päivämies opettaa siis väärin

      varokaa vääriä opettajia

    • viiniä

      Siinä on selvä ero alkoholipitoiseen viiniin.

      • kiva pysyä

        totuudessa.

        Kyllä minä ymmärrän, että vanhoilliset varmaan opetavat, että Kaanaan häissä, josta Jeesuksenjulkinen toiminta alkoi, juotiin alkoholitonta viiniä. Kuitenkin siinä kertomuksesta, jolla on myös vertauskuvallinen merkitys, mainitaan juopuminen. Ei viini voinut olla alkoholitonta. Mutta sattuuhan niitä virheitä.


      • SUUTTUNUT!!!!

        Esim. kaanaan häissä itse Jeesus valmisti HUMALLUTTAVAA VIINIÄ jo valmiiksi humalassa olevalle hääjoukolle

        ÄLÄ SIIS VALEHTELE!!!


      • ihmetteleväinen

        Missä kohtaa Raamatussa sanotaan noin?


      • rypälemehua?

        Luuletko ihan tosissasi noin?

        Voin kertoa, että suviseurojenkin ehtoollisella tarjottiin alkoholipitoista viiniä, ja jos halusi nimenomaan alkoholitonta viiniä, piti mennä ehtoolliselle vasenta laitaa pitkin invalidien linjaa. Näin kuulutettiinkin!


      • vl-syntiä?

        He söivät happamatonta leipää ja joivat viiniä viimeisellä illallisella (ehtoollisella). Hapanleipä ja happamaton leipä eivät mielestäni kumpikaan ole syntiä. Entä sinun?


      • yksinkertaisuus

        Mistä ihmeestä olet tullut siihen tulokseen, että happamaton viini on eräänlaista tuoremehua? Voi pyhä yksinkertaisuus.
        Lue edes kertomus Kaanan häistä. Siitä käy selvästi ilmi, että ihmiset juopuivat ja hyvä viini loppui.( Juopot ovat aina halunneet, että järvet viiniksi muuttuisivat.) Jeesus tuli taivaan lahjana paikalle. Hän taikoi veden viiniksi. Selitä sitten etä se on vertaus ja etkä usko itsekään selitykseeksi.
        Raamatussa on kiusallisenpaljon kuvauksia viinin käytöstä. Sen perusteella on suorastaan valehtelua väittää, että juutalaiset tai alkukristityt olisivat olleet absolutisteja. Miksi muuten ehtollinen ylipäätänsä asetettiin sillä tavoin kuin se asetettiin, jos kerran uskovaiset olivat absolutisteja?


      • Brut

        Pistäydypä valtion monopolimyymälässä. Osta muutama puteli 'kuivaa'. 'puolikuivaa', ''puolimakeaa' ja 'makeaa' viiniä. Jos kansainväliset merkinnät ylittävät kielitaitosi rajat, pyydä henkilökunnan apua. Kotona sitten maistele ja tutki, mikä olisi 'happamatonta'. Aistinvaraisen tutkimuksen oheen suosittelen pH-mittarin käyttöä.


    • Siksikö

      että siitä tulee humalaan tai saa hyvän fiiliksen?

      Näitä ei uskovainen ihminen tarvitse, koska hänellä on uskon tuoma ilo ja riemu sydämessä.

      • vaan PH:n neuvoista

        PH neuvoo Raamatussa kristittyjä kohtuulliseen alkoholin käyttöön, mutta ei absolutismiin

        päivämies taas näköjään neuvoo milloin mitäkin soopaa


      • tupakkaa?

        Siksi, että olette tuumeiden orjia (nikotiini) ja saatte siitä sydämeenne uskovaisen iloa ja riemua.


    • liittyivät aikoinaan

      Turmiolan Tommin paheisiin, joihin kuului viinan lisäksi tupakka-siitä, riippuvuudesta tai kohtuukäytöstä arvon kirjoittaja ei hiisku sanaakaan. Kovin on yksisilmäistä vl-touhu kaikkineen, poimitaan vain hengennostatukseen sopivia rusinoita pullasta!

    • admata

      ...Mutta varoitusten kera, kuten oikein onkin. Raamattu ei kuitenkaan tue lestadiolaisten absolutismivaatimusta, vaan alkoholia ja jopa siitä humaltumista ei nähdä Jumalan silmissä pahana. Ainoastaan juopottelu tuomitaan ja varoitetaan juopumisesta mahdollisesti seuraavasta "pahasta menosta", eli siitä että juopottelu voi johtaa syntiin.

      Tässäpä joitain paikkoja alkoholista Raamatussa:

      Jumala ilmoittaa Mooseksen kautta että väkijuomaa tai viiniä voi hankkia ja niistä nauttia;
      "ja osta sillä rahalla kaikkea, mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja perheesi." (4.Moos. 14:26)

      >> "Taivaallinen Isä on aina kirkastanut Henkensä kautta, ettei alkoholi ole kristityn ihmisen juoma missään muodossa".

      • mulle

        ku, täälä puhutaan niin kovasti tuosta kohtuukäyttämisestä, nii moniko teistä/meistä, voi käyttää sitä kohtuullisesti? ei varmaankaan kovin moni? tahtoopi olla että mopo karkaa usein käsistä. >parempi olla leikkimättä tulella


      • Kohtuukäyttäjä
        mulle kirjoitti:

        ku, täälä puhutaan niin kovasti tuosta kohtuukäyttämisestä, nii moniko teistä/meistä, voi käyttää sitä kohtuullisesti? ei varmaankaan kovin moni? tahtoopi olla että mopo karkaa usein käsistä. >parempi olla leikkimättä tulella

        Kyllä suurin osa ihmisistä on kohtuukäyttäjiä. En tunne yhtään alkoholistia ja vain yhden absolutistin.. Kaikki tuttavani ja sukulaiseni käyttävät alkoholia, mutta kukaan ei häiriköi tai käyttäydy muutenkaan sopimattomasti. Ihmelegenda tämä suomalaisten viinapää. Ne muutamat alkoholistit leimaavat koko kansan.

        Ja ei kai alkoholi ole asia, joka pitäisi hengelllistää. Jos Jeesus sen hyväksyi, pitäisi kai meidänkin!? Miten voitte tuomita asian, joka Raamatussa selvin sanoin hyväksytään ja siihen jopa kehoitetaan. Paitsi siis juopumaan niin pahasti, että paha meno alkaa.


      • Åbola

        ..Lapin juopottelun vastapainoksi. Se tuli täyttämään eräänlaista hengellistä tyhjiötä, johon kirkko ei pystynyt. Aluksi vl-liike toimi raittiusliikeeen nimissä, koska se ei saanut lupaa hengellisen toiminnan harjoittamiseen. Mutta kuitenkin se samalla levitti uskonnollista sanomaa.

        "Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta väkijuoman jäljessä juoksevat ja iltamyöhään viipyvät viinistä hehkuvina!
        12. Kanteleet, harput, vaskirummut, huilut ja viinit on heillä pidoissansa, mutta Herran tekoja he eivät tarkkaa, eivät näe hänen kättensä töitä.
        13. Sentähden minun kansani siirretään maastansa äkkiarvaamatta, sen ylhäiset kärsivät nälkää, ja sen remuava joukko nääntyy janoon.
        14. Sentähden tuonela levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi; ja sinne menee sen loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät.
        15. Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, maahan painuvat ylpeitten silmät"(Jes.5)

        "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
        30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan."


      • oli..
        Åbola kirjoitti:

        ..Lapin juopottelun vastapainoksi. Se tuli täyttämään eräänlaista hengellistä tyhjiötä, johon kirkko ei pystynyt. Aluksi vl-liike toimi raittiusliikeeen nimissä, koska se ei saanut lupaa hengellisen toiminnan harjoittamiseen. Mutta kuitenkin se samalla levitti uskonnollista sanomaa.

        "Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta väkijuoman jäljessä juoksevat ja iltamyöhään viipyvät viinistä hehkuvina!
        12. Kanteleet, harput, vaskirummut, huilut ja viinit on heillä pidoissansa, mutta Herran tekoja he eivät tarkkaa, eivät näe hänen kättensä töitä.
        13. Sentähden minun kansani siirretään maastansa äkkiarvaamatta, sen ylhäiset kärsivät nälkää, ja sen remuava joukko nääntyy janoon.
        14. Sentähden tuonela levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi; ja sinne menee sen loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät.
        15. Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, maahan painuvat ylpeitten silmät"(Jes.5)

        "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
        30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan."

        .."pirun kusta".


      • tulikin
        Åbola kirjoitti:

        ..Lapin juopottelun vastapainoksi. Se tuli täyttämään eräänlaista hengellistä tyhjiötä, johon kirkko ei pystynyt. Aluksi vl-liike toimi raittiusliikeeen nimissä, koska se ei saanut lupaa hengellisen toiminnan harjoittamiseen. Mutta kuitenkin se samalla levitti uskonnollista sanomaa.

        "Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta väkijuoman jäljessä juoksevat ja iltamyöhään viipyvät viinistä hehkuvina!
        12. Kanteleet, harput, vaskirummut, huilut ja viinit on heillä pidoissansa, mutta Herran tekoja he eivät tarkkaa, eivät näe hänen kättensä töitä.
        13. Sentähden minun kansani siirretään maastansa äkkiarvaamatta, sen ylhäiset kärsivät nälkää, ja sen remuava joukko nääntyy janoon.
        14. Sentähden tuonela levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi; ja sinne menee sen loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät.
        15. Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, maahan painuvat ylpeitten silmät"(Jes.5)

        "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
        30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan."

        joo eli taas kerran on kysymys isäimme kulttuurisidonnaisesta perinnesäädöksestä numero se ja se

        mutta mitä Jeesus sanoikaan näistä isäin säännöistä?

        varoitti, ja vakavasti!


      • admata.
        mulle kirjoitti:

        ku, täälä puhutaan niin kovasti tuosta kohtuukäyttämisestä, nii moniko teistä/meistä, voi käyttää sitä kohtuullisesti? ei varmaankaan kovin moni? tahtoopi olla että mopo karkaa usein käsistä. >parempi olla leikkimättä tulella

        >> moniko teistä/meistä, voi käyttää sitä kohtuullisesti? ei varmaankaan kovin moni?


      • hengelliset porukat?
        Åbola kirjoitti:

        ..Lapin juopottelun vastapainoksi. Se tuli täyttämään eräänlaista hengellistä tyhjiötä, johon kirkko ei pystynyt. Aluksi vl-liike toimi raittiusliikeeen nimissä, koska se ei saanut lupaa hengellisen toiminnan harjoittamiseen. Mutta kuitenkin se samalla levitti uskonnollista sanomaa.

        "Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta väkijuoman jäljessä juoksevat ja iltamyöhään viipyvät viinistä hehkuvina!
        12. Kanteleet, harput, vaskirummut, huilut ja viinit on heillä pidoissansa, mutta Herran tekoja he eivät tarkkaa, eivät näe hänen kättensä töitä.
        13. Sentähden minun kansani siirretään maastansa äkkiarvaamatta, sen ylhäiset kärsivät nälkää, ja sen remuava joukko nääntyy janoon.
        14. Sentähden tuonela levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi; ja sinne menee sen loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät.
        15. Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, maahan painuvat ylpeitten silmät"(Jes.5)

        "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
        30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan."

        Hyväksyvätkö körttiläiset alkoholin? Eikö Paavo Ruotsalainen ollut vähän viinaan menevä?
        Entä esim. helluntailaiset?

        Jos muut hyväksyvät kohtuukäytön, silloin vl:ien jyrkkä asenne on tosiaan historian peruja.


      • Emmalia.
        mulle kirjoitti:

        ku, täälä puhutaan niin kovasti tuosta kohtuukäyttämisestä, nii moniko teistä/meistä, voi käyttää sitä kohtuullisesti? ei varmaankaan kovin moni? tahtoopi olla että mopo karkaa usein käsistä. >parempi olla leikkimättä tulella

        "täälä puhutaan niin kovasti tuosta kohtuukäyttämisestä, nii moniko teistä/meistä, voi käyttää sitä kohtuullisesti? ei varmaankaan kovin moni? tahtoopi olla että mopo karkaa usein käsistä. >parempi olla leikkimättä tulella


      • Akseli Kampi
        mulle kirjoitti:

        ku, täälä puhutaan niin kovasti tuosta kohtuukäyttämisestä, nii moniko teistä/meistä, voi käyttää sitä kohtuullisesti? ei varmaankaan kovin moni? tahtoopi olla että mopo karkaa usein käsistä. >parempi olla leikkimättä tulella

        Mitähän sinulle on taas valehdeltu?

        "moniko teistä/meistä, voi käyttää sitä kohtuullisesti? ei varmaankaan kovin moni?"

        No, voin sanoa, että melkein kaikki. Vaikka sinulle on valehdeltu, että yhden kaljan juotuaan ihminen ei voi enää kontrolloida juomistaan ja hänestä tulee järkeä vailla oleva alkoholisti, niin se ei pidä paikkaansa. Alkoholistit ovat pienen pieni, mutta äänekäs, vähemmistö. Jos et eläisi siellä tynnyrissä, olisit itsekin sen tajunnut.

        Ja miten te voitte vastustaa raamatussa hyväksyttyä alkoholin kohtuu käyttöä(esim saunakalja/lasi viiniä ruoan kanssa) ja samaan hengenvetoon puolustatte tupakan polttoa. Ristiriita on niin räikeä, että sitä ei voi edes valheilla selittää, eli ymmärrän kyllä, että ette edes yritä.

        Tupakointi on joka suhteessa vaarallisempaa ja haitallisempaa kuin alkoholin kohtuu käyttö, joka on todistetusti terveyttä edistävää.

        On aivan mautonta ja naurettavaa julistaa raittiuden ilosanomaa ja alkoholin pahuutta tupakka suussa. Hirvittävän tekopyhää. Käyttäkää nyt järkeänne! Voiko tupakka suussa raittiuden ilosanomaa julistavaa ihmistä ottaa tosissaan? NO EI VOI. Sehän on kuin jostain huonosta sketsistä.

        Menkää nyt vl:t itseenne ja kieltäkää tupakka tai sallikkaa kaikki "lailliset huumet", mutta tuo nykylinjanne on aivan naurettava! Ja jopa raamatun vastainen.

        Toivoopi Veljenne AKSELI KAMPI


      • Lestadius

        Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli toinen kuin nykyään. Se sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypäletuoremehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin. Väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu lainkaan, elleivät sellaisia olleet Babylonin viinit.

        Viini kuului juutalaiseen perinteeseen
        Viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Se oli osoitus Jumalan siunauksesta.

        Viini oli mukana perheen juhla-aterialla sapattia vastaanotettaessa. Silloin perheen isä ei kiittänyt Jumalaa vain leivästä vaan hän otti myös viinimaljan ja sanoi: "Jumalalle, taivaan ja maan Luojalle, kiitos siitä, että hän antaa kasvuvoiman hedelmille, joista me saamme juomaa."

        Juutalaiselle perheelle leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Aivan samalla tavalla kuin Jumala kasvatti viljan, hän kasvatti myös hedelmät. Viljasta saatiin leipää, hedelmistä juomaa. Perheen ei tarvinnut olla nälkäinen eikä janoinen, koska Jumala antoi heille kaiken, mitä he tarvitsivat.

        Kiitollisina kaikki perheenjäsenet söivät leipää ja joivat maljasta. Myös lapset. Viini ei ollut heille päihtymyksen vertauskuva. Se oli heille Jumalan siunauksen vertauskuva, Jumalan heitä varten kasvattamista hedelmistä saatava juoma, joka virkisti ja poisti janon.

        Tämä sama kiitollisuus Jumalaa kohtaan tuli esille myös Luojan ylistys -psalmissa, jota yhteisillä aterioilla usein laulettiin: "Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Myös Herralle tuotujen uutisuhrien (4 Moos. 18:12), sekä kymmenysten (5 Moos. 12:11,12; 14:22-29) yhteydessä painotettiin sitä iloa, mitä Jumalalta saatu vilja, viini ja öljy yhdessä leeviläisten, muukalaisten, orpojen ja leskien kanssa jaettuna tuotti: "Iloitkaa kaikki Herran, Jumalanne edessä, sekä te että teidän poikanne ja tyttärenne - -."

        Viinien määrittely 1990-luvulla
        Suomalainen (viini) ja heprealainen ( jajin; j=w) viiniä merkitsevät sanat tulevat samasta ei-seemiläisestä kantasanasta.

        Tietosanakirjojen mukaan viinit ovat yleisimmin rypäleiden mutta myös marjojen tai hedelmien mehusta alkoholikäymisen avulla valmistettuja juomia.

        Luonnollisen käymisen avulla viinin alkoholipitoisuus ei nouse yli 15 tilavuusprosentin. Sitä väkevämmät viinit ovat ns. väkeviä viinejä, joihin on lisätty jotain tislattua alkoholijuomaa tai väkiviinaa.

        Lisäksi tunnetaan ns. alkoholittomat viinit, joista alkoholi on eri menetelmin poistettu. Alkoholittomana juomaa pidetään, jos se sisältää enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia.

        Nykyisen lainsäädännön mukaisia väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu. Sen sijaan käyneen viinin suodattaminen alkoholittomaksi tunnettiin.

        Tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari
        Maassamme 1991 voimaan tulleen asetuksen mukaan tunnemme myös käsitteet tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari. Asetuksen mukaan tuoremehu valmistetaan joko puristamalla tai muulla erotuskäsittelymenetelmällä marjoista, hedelmistä tai kasviksista. Tuoremehuun ei saa lisätä mitään eikä siitä saa poistaa mitään. Tuoremehua ei myöskään saa tehdä säilyväksi kuumentamalla.

        Täysmehu on valmiste, joka valmistetaan marjoista, hedelmistä tai kasviksista eikä valmistuksessa käytetä vettä tai muita valmistusaineita. Täysmehua voidaan kuitenkin valmistaa täysmehutiivisteestä, jolloin siihen on lisätty kuivatuksessa poistettua vettä vastaava vesimäärä.

        Mehu on tehty täysmehusta lisäämällä siihen vettä, makeutusainetta tai molempia.

        Sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettua nektaria valmistetaan ainoastaan soseutetuista marjoista, hedelmistä, kasveista tai tysmehuista. Tarvittaessa nektariin voidaan lisätä makeutusainetta ja vettä. Nektarin marja- tai hedelmäpitoisuuden tulee olla raaka-aineesta riippuen 25 tai 50 prosenttia.

        Raamatussa viinistä käytetyt nimitykset

        Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Näitä ovat jajin, oinos, khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe, shemarim, mesek, mezeg, mimsak, ashisha ja shekar.

        Sekä alkoholiton että alkoholipitoinen: jajin (hepr.), oinos (kreikk.), Khemer, khamar (hepr.)
        Yleisin viinirypäleistä puristetun juoman nimitys Raamatussa on jajin, joka esiintyy Vanhassa testamentissa noin 140 kertaa. Sitä vastaava kreikankielinen nimitys on oinos. Se esiintyy Uudessa testamentissa 32 kertaa.

        Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitiin käyttää sekä rypäletuoremehusta, rypäletäysmehusta ja rypälemehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä.

        Khemer, khamar (hepr.)

        Samanlainen yleisnimitys kuin jajin ja oinos olivat myös khemer tai khamar. Ne löytyvät Raamatusta 9 kertaa. Sana sisältää myös hapanviinin, etikan merkityksen.

        Alkoholiton: Tirosh (hepr.), asis, gleukos (kreikk.)
        Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät hep-realaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran.

        Merkitykseltään epäselvä: Sobhe (hebr.), shemarim, Mesek, mezeg, mimsak (hepr.), Ashisha (hepr.)
        Sobhe mainitaan Raamatussa vain kolme kertaa (mm. Jes. 1:22). Todennäköisimmin sillä on tarkoitettu kiehautettua viiniä, vinum defrutum, sellaista kuin roomalaisten sapa tai Etelä-Ranskan sobe.

        Shemarim (hepr.)

        Epävarmoja ollaan myös shemarim -sanan oikeasta merkityksestä. Se esiintyy Vanhassa testamentissa viisi kertaa (mm. Jes. 25:6). Sitä pidetään siivilöimättömänä hiivain päällä maanneena viininä.

        Vielä ovat hepreankieliset viinin nimitykset mesek, mezeg ja mimsak, joita Raamatussa käytetään neljä kertaa (mm. Sananl. 23:30 ja Jes. 65:11). Todennäkäinen merkitys on vedellä sekoitettu, laimennettu (masak ) viini.

        Edellä olevien sanojen lisäksi viinejä lähellä oleva sana on ashisha, kokoonpuserretuista hedelmistä, rypäleistä tai rusinoista valmistettu rypäle- tai rusinakakku, hunajaleipä (Laul.l. 2:5).

        Päihdyttävät palmu- ja ohraviinit (oluet): Shekar (hepr.)
        Päihdyttävistä palmu- ja ohraviineistä käytettiin nimeä shekar. Se mainitaan Raamatussa 23 kertaa. Uudessa käännöksessä se on usein käännetty olueksi. Vanhemmissa käännöksissä enimmäkseen sanaparilla väkevä juoma.

        Meidän väkeviin juomiimme verrattuna shekar ei kuitenkaan ollut mikään väkevä juoma, sillä siinä voi olla alkoholia korkeintaan 14-16 tilavuusprosenttia (nykyiset miedot viinit 8-14, väkevät viinit 16-21, konjakit, brandyt 40-42, viskit 40-45, katkerot 28-45, viinat 38-50 ja väkevät liköörit 25-55 tilavuusprosenttia). Tislaustaitoa ei vielä silloin ollut opittu. Se opittiin vasta 9. vuosisadalla jKr.

        Raamatussa tätä päihdyttäväksi tarkoitettua juomaa ei hyväksytä. 5. Moos. 14:26 mainitaan tosin, että kymmenysrahoilla voi ostaa viiniä tai olutta (shekar). Tekstissä käytetty viini-sana (tirosh) ei kuitenkaan ole käynyt vaan käymätön viini. Shekar saattoi siis jajin- ja oinos-sanojen tavoin merkitä sekä alkoholitonta että alkoholipitoista juomaa.

        Jajin weshekar taas on Raamatun käyttämä sanapari nuhdeltaessa juoppouden synneistä.

        Viini Jumalan siunauksen symboli

        Raamatun aikana alkoholipitoisuus ei siis ollut viinin olennainen ominaisuus. Itse asiassa juutalaisen käsityksen mukaan hyvä viini turmeltui sen käydessä.

        Paras viini ortodoksijuutalaisen tradition mukaan on vielä nykyäänkin käymätön makea viini, jossa olevia sokereita käyminen ei ole muuttanut alkoholiksi ja jota maassamme voimassa olevan asetuksen mukaisesti nimitettäisiin mieluummin rypäletuoremehuksi, rypäletäysmehuksi tai rypälemehuksi.

        Viinin runsaus siunauksen vertauskuvana
        Leivän ja viinin runsaus oli juutalaisille osoitus Jumalan siunauksesta, Jumalan heille antamasta lahjasta. Esimerkiksi, kun Iisak siunasi poikansa Jaakobin, hän sanoi: "Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta ja maan rehevyyttä, viljaa ja viiniä runsain määrin" (1. Moos. 27:2.

        Mooseksen mukaan Herran siunaus tulisi näkymään viljan, viinin ja öljyn runsautena: "Herra antaa syyssateet ja kevätsateet maahanne ajallaan, niin että voitte korjata viljanne, viininne ja öljynne" (5. Moos. 11:14).

        Sadonkorjuun yhteydessä uudesta oliiviöljystä, uudesta viinistä ja viljasta tuotiin Herralle kiitosuhri, uutisuhri (4. Moos. 18:12).

        Näistä kolmesta, viljasta, viinistä ja öljystä, tuli myös vuosittain luovuttaa kymmenykset Herralle (5. Moos. 12:11,12,17,18; 14:22-29).

        Luojan ylistys -psalmissakin nämä kolme yhdistetään: "Sinä (Herra) kasvatat viinin ihmisten iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Viinin puute kirouksen vertauskuvana
        Jos taas Jumalan kirous kohtaisi Jumalan kansaa, näkemästään vaivannäöstä huolimatta viinitarhat eivät antaisi sille satoaan.

        Näin mm. Mooseksen laissa esitetyissä kirouksissa sanotaan: "Te istutatte viinitarhoja ja viljelette viiniä, mutta ette pääse korjaamaan rypäleitä ettekä saa viiniä juodaksenne" (5. Moos. 28:39).

        Esitetty kirous toteutui, kun kansa vieraantui Jumalasta. Hoosean aikana Jumala sanoi, ettei hän enää antaisi viljaa eikä viiniä kansalleen, koska tämä ei käsitä, että se on saaneet viljan, viinin ja kaiken muunkin häneltä (Hoos. 2:10,11).

        Jerusalemin hävityksen yhteydessä kerrotaan jo, kuinka lapset kuolivat kaupungin kaduilla pyydellessään äideiltään leipää ja viiniä: "Lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla. He sanovat äidilleen: 'Anna leipää, anna viiniä!' He vaipuvat maahan kaupungin kaduille kuin kuolettavasti haavoittuneet ja heittävät henkensä äidin sylissä" (Val.v. 2:11,12).

        Viini uudessa maassa
        Viini tulee esille myös uutta maata koskevissa lupauksissa: "Minä käännän kansani Israelin kohtalon. He rakentavat jälleen hävitetyt kaupunkinsa ja asettuvat niihin asumaan. He istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden hedelmän" (Aam. 9:14).

        Myös Salomon sananlaskuissa kerrotaan, kuinka Viisaus kutsuu: "Tulkaa, syökää pöytäni antimia, juokaa viiniä, jonka olen itse maustanut" (Sananl. 9:5).

        Viini Jeesuksen elämässä
        Viini kuului asiaan myös Uuden testamentin aikana. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini (Joh. 2:1-12). Hän osallistui juhla-aterioille, joilla tarjoiltiin viiniä (Matt. 11:18,19). Hän käytti viiniä ja viinileilejä vertauksissaan (Mark. 2:22; Luuk. 5:37,3. Jeesus jopa vertasi itseään viinipuuhun ja opetuslapsiaan hedelmää tuottaviin viinipuun oksiin (Joh. 15:1-4, vrt. Jes.5:1-7).

        Leipä ja viini kuuluivat myös viimeiseen ehtoolliseen. Paavalin mukaan Jeesus vertasi ehtoollismaljaa uuteen liittoon (1. Kor. 11:25). Viini kuvasi hänen vertaan. Samasta yhteydestä käy ilmi, että ehtoollista tultaisiin viettämään Herran tulemukseen asti (1. Kor. 11:26).

        Jeesuksen mukaan hän joisi viiniä (viiniköynnöksen antia) myös Jumalan valtakunnassa (Matt. 26:29).

        Viinin käytön rajoituksia

        Vaikka viiniä pidettiin Jumalan siunauksen ja tämän antamien lahjojen vertauskuvana, siihen suhtautuminen oli varauksellista.

        Jo Mooseksen aikana oli viininjuontia koskevia rajoituksia.Papit eivät saaneet juoda viiniä eivätkä juovuttavia juomia pyhäkköpalvelusta suorittaessaan (3. Moos. 10:9). Sama kielto toistettiin Hesekielin aikana (Hes.44:21).

        Mooseksen lain mukaan myös nasiirien tuli pidättyä viinistä ja oluesta (4. Moos. 6:3). Myöskään äitinsä kohdusta asti Jumalan nasiiriksi valitun Simsonin äiti ei saanut juoda viiniä eikä olutta (Tuom. 13:4,14).

        Kuninkaitten ajalta taas on peräisin toteamus: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille" (Sananl. 31:4,5).

        Sananlaskuissa oleva kuninkaita koskeva viininjuontikielto (Sananl. 31:4,5) oli yleinen. Plutarkhos mainitsee, etteivät kuninkaat ennen Psammetikoa (640 eKr.) saaneet juoda viiniä. Näin oli myös Egyptissä Joosefin aikana.

        Sananlaskuista löytyy muitakin varoituksia viinin käytön suhteen: "Kuuntele, poikani, ja viisastu, ohjaa ajatuksesi oikealle tielle. Älä eksy juomarien seuraan, karta lihapadan ääressä mässäileviä, sillä juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta rääsyissä" (Sananl. 23:19-21).

        Jeremia otti viinin käytöstä kieltäytyvät rekabilaiset esimerkiksi israelilaisille (Jer. 35:6).

        Myös Daniel ja hänen ystävänsä päättivät olla saastuttamatta itseään Babylonin kuninkaan pöydän herkuilla ja viineillä ja pyysivät pelkkiä kasviksia syötäväksi ja vain vettä juotavaksi (Dan. 1:5-12).

        Uudessa testamentissakin on esimerkkejä siitä, että viininjuonnissa oli rajoituksia. Johannes Kastajasta sanottiin: "Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo" (Luuk. 1:15).

        Myös Paavalin mukaan oli "hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi" (Room. 14:21).

        Väärinkäytön mukanaan tuoma kirous
        Jo ensimmäisen viinitarhan istuttanut Nooa juopui viiniä juotuaan.

        Kirous kohtasi Kanaania, jonka jälkeläisiä olivat mm. sodomalaiset ja gomorralaiset sekä ne kanaanilaiset heimot, jotka tuhottiin Joosuan aikana (1. Moos. 9:20-27; luvut 15-19; Joos. 7:7-24).

        Herran edessä kuolleet Aaronin pojat Nabad ja Abihu olivat todennäköisesti päihtyneitä tuodessaan vierasta tulta Jumalan eteen, koska pappien viinin ja päihdyttävien juomien juomakielto annettiin heti tapahtuman jälkeen (3. Moos. 10:1,2,9,10).

        Daavidin ajan historiasta on useita esimerkkejä siitä, mihin juominen voi johtaa. Näin mm. Nabal kuoli sen seurauksena, mitä hän oli humalassa ollessaan tehnyt (1. Sam. 25:36). Myös Daavidin poika Amnon surmattiin tämän humalluttua (2. Sam. 13:2.

        Myös sotajoukkoja tuhoutui juomisen vuoksi. Voiton sai Ahab, Israelin kuningas (1 Kun. 20:16-21).

        Jesajan aikana viininjuominen oli tullut yleiseksi myös Israelissa. Silloinkin, kun Jumala kutsui kansaa itkiäisiin ja valittajaisiin, kansa vain joi. Samaria kulki edellä ja sen tuho oli tulossa. Jopa papit ja profeetat seurasivat esimerkkiä (Jes. 6:11,18; 22:13; 28:1,3; 28;7,8,13).

        Profeetta Hoosea, Jesajan aikalainen, julisti Efraimille, pohjoiselle valtiolle, Jumalan tuomiota sen juomisen takia. Jopa kuningas on mukana juomassa ja tulee petetyksi (Hoos. 4:11,17,18; 7:5).

        Aamos toisti kansan tuomion. Se joutuu marssimaan vieraaseen maahan (Aamos 2:8,12; 3:2; 6:6,7).

        Joel esitti, kuinka pitkälle viininhimo ennen lopullista tuomiota Josafatinlaaksossa voi johtaa: jopa lapset myydään (Joel 4:3).

        Jeremian aikana puhuttiin jo Jumalan vihan viinin maljasta ja Babylonista Herran kädessä olevana maljana, joka juovuttaa koko maailman ja tekee kansat mielettömiksi: "Babylon oli kultamalja Herran kädessä, se juovutti koko maailman. Kansat joivat sen viiniä ja suistuivat pois tolaltaan"(Jer. 51:7).

        Myös Babylonin tuomio "Mene, mene , tekel, u-farsin" kirjoitettiin tulisin kirjaimin palatsin seinälle sen kuninkaan Belsassarin sekä valtakunnan tuhannen ylimyksen ollessa pidoissaan humaltuneina (Dan. 5:1-6:1).

        Päihdyttävää vai alkoholitonta viiniä?

        Raamatun kanta viinin käyttöön päihdyttävänä juomana on hyvin selvästi kielteinen. Raamatusta on kuitenkin pyritty löytämään kohtia, joiden mukaan päihdyttävän viinin käyttö olisi luvallista.

        Häät Galilean Kaanassa
        Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa on yksi näistä. Väitettä perustellaan valvojan sanoin: "Valvoja maistoi vettä - - ja sanoi: "Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti." (Joh. 2:9,10).

        Ilmaus alkavat juopua on käännös sanasta methyein, methyskesthai, jota on käytetty myös 1. Moos. 43:34; Ps. 36:9; Laul.l. 5:1, Jes. 34:5,7 ja Jer. 46:10. Sana voidaan kääntää myös "kun ovat kylläisiä" tai "kun ovat juoneet kyllikseen". Näin mm. Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös "runsaasti kostuttaa"," kastella läpeensä" ja methyein "olla läpimärkä", "olla kyllästetty" tai "olla täynnä jostakin".

        Varhaisen kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niiden voidaan edes ajatella merkitsevät päihtymistä tai juopumista, muissa ei. Käännöksistä käy ilmi, että methyein -sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.

        Syömäri ja juomari
        Eräässä yhteydessä Jeesusta syytettiin: "Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!" (Matt. 11:19).

        Samassa yhteydessä Johanneksesta, joka ei käyttänyt viiniä, sanottiin: "Hänessä on paha henki" (jae 1. Kukaan meistä ei kuitenkaan tänään väitä, että niin olisi. Miksi me siis tekisimme Jeesuksesta juomarin? Jeesuksen oma vastaus vihamiehilleen oli: "Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!" (Matt. 11:19).

        Viimeinen ehtoollinen
        Ehtoollisella Jeesus otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi opetuslapsille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki"(Matt. 26:27).

        Jos maljassa oleva juoma olisi ollut nykyisen lainsäädännön mukaista viiniä, se olisi ollut käynyttä. Juutalaisten pääsiäisviinin ei kuitenkaan tarvinnut olla käynyttä. Talmudin tuntijan Louis Ginzbergin mukaan juuri puristettua rypälemehua voitiin käyttää aivan yhtä hyvin kuin käynyttäkin (American Jewish Year Book 1923, s. 414). Nykyisistä juutalaisista ortodoksijuutalaiset käyttävät yhä edelleen käymätöntä viiniä ja vain uudistusmieliset käynyttä (Bacchiocchi, Wine in the Bible, 1989).

        The Jewish Encyclopedia (1904 , vol 5, s. 165) esittää Jeesusta käsittelevässä artikkelissa, että kiirastorstain muistoaterialla olisi käytetty happamatonta leipää ja käymätöntä viiniä. Myös Cyclopedia of Biblical Literature (1845, vol 2, s. 477) uskoo pääsiäisaterian viinin olleen käymätöntä, ei kuitenkaan juuri puristettua. Samassa yhteydessä kerrotaan Mishnahissa esitetystä tavasta keittää viiniä ja laimentaa sitä vedellä.

        Mishnah on rabbi Jehudan juutalaisia tapoja esittelevä kokoelma noin vuodelta 200 jKr. Siinä esitetään, kuinka pääsiäisiltana kaikki käyneet juomat (mm. cutach, sheker, hamets) hävitettiin myös kellareista (The Temperance Bible Commentary, 1894, s. 279). 12. vuosisadalla eläneet espanjalaiset rabbit Maimonides ja Bartenora väittivät kuitenkin, että kysymys oli ainoastaan viljatuotteista valmistetuista väkijuomista (Chametz Vematzah 5: 1,2).

        Kaiken käyneen, myös viinirypäleistä valmistetun käyneen viinin, hävittäminen pääsiäisjuhlan yhteydessä on säilynyt meidän aikaamme asti. Käymätöntä rypälemehua pidettiin siunauksen vertauskuvana, käymistä turmeltuneisuuden symbolina (ref. Bible Wines. Laws of Fermentation, s. 83).

        Tapa tulee esille mm. rabbi Jakob ben Asherin Talmudin lakikokoelmassa Arba Turim (13. vuosisata) ja rabbi Manasseh ben Israelin kirjassa Vindicia Judaeorum (vuodelta 1656). Jälkimmäisessä neuvottiin, kuinka pääsiäisviiniä voitiin tehdä keittämällä rikottuja rusinoita vedessä ja sen jälkeen siivilöimällä saatu neste (ref. The Temperance Bible Commentary 1894).

        Joskus juutalaiset joutuivat juomaan käynyttäkin viiniä. Tällöin siihen sekoitettiin kaksi kolmatta osaa vettä. Sekoittamattoman viinin juomista pidettiin häpeällisenä. Esimerkiksi juutalainen filosofi Filon (20 eKr. - 40 jKr) sanoo: "Ei kukaan, joka haluaa ajatella yleviä ja jaloja asioita, maista koskaan vapaaehtoisesti sekoittamatonta viiniä tai muuta hulluuden juomaa (pharmakon)."

        Korinttolaiset
        1. Kor.11:21 Paavali nuhtelee korinttilaisia siitä, että heidän juhla-aterioillaan "toinen on nälissään ja toinen juovuksissa".

        Tekstiä käännettäessä sanan methuo on tulkittu merkitsevän juopunutta. Sana olisi voitu kuitenkin samoin perustein kuin Joh. 2:9,10 (Kaanan häät), Ap.t. 2:13 (helluntaikokemus) , 1. Moos. 43:34 (Joosefin pidot) ja Laul.l. 5:1 (kehotus rakastavaisille) kääntää sanalla kylläinen, saanut yli oman tarpeen, saanut ylitsevuotavaisesti. Myös tekstiyhteys tukee tätä. Paavali ei nuhtele korinttilaisia viinin juomisesta vaan siitä, miten ruoka ja juomat jaetaan juhla-aterialla.

        Viiniä vatsan tähden
        "Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin" (1. Tim. 5:23). Paavalin neuvo nuorelle Timoteukselle on tunnetuimpia Raamatun lauseita. Sen tuntee moni sellainenkin, joka ei tiedä mitään muuta Raamatusta. Paavali ei kuitenkaan missään mainitse, että Timoteuksen tuli nauttia käynyttä viiniä.

        Aristoteles (384-322 eKr., Metereologica, 387.b.9-13), Plinius (24-79 jKr., Natural History, 14,18,22,23,24) ja Athanasius (280 jKr., Banquet, 2,24) suosittelevat kaikki joko käymättömiä, makeita tai keitettyjä viinejä sairaille tai heikkoudesta kärsiville. Lääkinnällisiin tarkoituksiin voitiin viinejä myös suodattaa.

        Kehotuksia raittiuteen

        Sananlaskut
        Tunnetuin raittiuteen kehottava kohta Sananlaskuissa on 23. luvussa: "Kuka voivottaa, kuka vaikertaa? Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa? Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta? Kuka katsoo harottavin silmin? Se, joka viipyy viinin ääressä, se joka etsii maustejuomaa. Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas, mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaallaan kuin kyy" (Sananl. 23:29-32).

        Sananlaskujen 31. luvussa on kuitenkin kohta, jossa oluen sanotaan sopivan onnettomalle ja viinin katkeroituneelle: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille. Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera. Juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan. Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille. Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa" (Sananl. 31:4-9).

        Tekstiyhteyden perusteella alkoholituotteet eivät sovi yhdellekään johtoasemassa olevalle, koska he alkoholin vaikutuksen alaisena saattavat vääristää oikeudet. Ainoat, joille niitä voitaisiin ajatella, ovat surussaan ilman toivoa kamppailevat. Onnettomasta ja katkerasta käytetyt sanat obed ja marei naphesh nimittäin merkitsevät tilannetta, jossa kaikki toivo on jo menetetty.

        Talmud soveltaa tekstiä kuolemantuomion saaneisiin. Jeesuksellekin tarjottiin mirhalla sekoitettua viiniä hänen riippuessaan ristillä. Jeesus ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan (Mark. 15:23). Myöhemmin kuitenkin, kun hänelle tarjottiin hapanviiniä (oksos = alkoholiton etikka), hän joi sitä (Joh. 19:29,30).

        Mutta alkoholijuomat eivät ole syrjittyjen, kurjien ja köyhien ainoa pelastus. Jakeissa kuningas Lemuelin äiti kehottaa poikaansa tarttumaan toimeen ja ajamaan näiden asiaa niin, että syyt heidän epätoivoonsa ja ja katkeruuteensa saadaan poistetuksi.

        Omaan aikaamme sovellettuna jakeet kehottavat ensisijaisesti kiinnittämään huomiota juomisen syihin, ja kun ne on saatu selville, pyrkiä poistamaan ne. Meidän on kohdattava syrjäytyneet siellä, missä he ovat, ja pyrittävä auttamaan heitä heidän omista lähtökohdistaan käsin olipa oireen syy sitten laiminlyönnit lapsuudessa, yhteiskunnan alkoholipolitiikka tai epäonnistuminen koulussa ja työelämässä.

        Jeesus
        Jeesus varoitti päihtymyksestä niitä, jotka odottivat hänen tuloaan: "Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät" (Luuk. 21:34).

        Kevytmielisestä ja juopottelevasta elämästä voitiin Mooseksen lain mukaan tuomita kuolemaan (5. Moos. 21:18-21). Näin käy Jeesuksen mukaan myös kelvottomalle palvelijalle, joka alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa (Matt. 24:48-51).

        Paavali
        Paavalin mukaan juomingit ja remuaminen kuuluivat lihan aikaansaannoksiin: "- - ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa" (Gal. 5:19-21, vrt. 1. Kor. 6:9,10).

        Paavali sanoo myös: "Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne" (Ef. 5:1.

        Siksi Paavali kehottaa olemaan raitis: "- - ne, jotka juovat, ovat juovuksissa yöllä. Mutta meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina - -" (1. Tess. 5:7,. "Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen - - "(Room. 13:13).

        Paavalin mukaan kaikkien seurakunnan työntekijöiden, niin seurakunnan kaitsijoiden (1. Tim. 3:2,3), seurakunnan vanhimpien (Tit. 1:6-9) kuin seurakunnan palvelijoiden (1. Tim. 3:8-10) ja myös seurakuntalaisten, niin naisten (1. Tim. 3:11; Tit. 2:3) kuin miesten (Tit. 2:2), tuli olla raittiita.

        Pietari
        Pietarikin kehottaa olemaan raitis kolme eri kertaa: "Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina" (1.Piet. 1:13). "Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla!" (1.Piet. 4:7). "Olkaa raittiit, valvokaa" (1. Piet. 5:8, 1938 suom.).

        Raamatun ilmaisu raitis on lähellä sanaa valpas. Näin esimerkiksi 1938 käännöksen 1 Piet. 5:8 "olkaa raittiit"on 1992 käännöksessä "pitäkää mielenne valppaana".

        Yhteenveto

        Raamattu pitää viinirypäleistä valmistettua juomaa hyvin korkeassa arvossa. Tämä kertoo Jumalan luomisvoimasta ja siunauksesta, jonka Jumala haluaa antaa ihmiselle. Viinirypäleet ja viinirypäleistä saatu juoma asetetaan samaan asemaan kuin vilja ja leipä sekä öljy, jotka myös nähdään Jumalan luomisvoiman ilmauksina.

        Sanan viini nykyinen käyttö viinirypäleen mehusta alkoholikäymisen kautta valmistettuna alkoholipitoisena juomana on kuitenkin harhaanjohtava. Sekä heprean- että kreikankieliset viiniä merkitsevät sanat sisälsivät nykyiset rypäletuoremehun sekä rypäletäysmehun, jopa rypälemehun käsitteet.

        Se viini, josta Raamattu puhuu Jumalan siunauksen vertauskuvana, oli käymätöntä rypälemehua. Käynyt viini, kuten kaikki hapatus, oli juutalaiselle synnin ja turmeluksen vertauskuva. Vielä nykyäänkin ortodoksijuutalaiset sekä pääsiäistä viettäessään että häissään käyttävät ainoastaan parasta viiniä: sitä jossa on siunaus ja jota käyminen ei ole turmellut.

        Raamatussa ei missään hyväksytä viinin käyttöä päihteenä, vaikka onnettomien ja katkerien todetaan juodessaan unohtavan kurjuutensa. Oireitten poisto ei kuitenkaan Raamatun mukaan riitä. Samassa kohdassa on hyvin voimakas kehotus hankkia syrjityille oikeus ja ajaa kurjan ja köyhän asiaa.

        Viinin väärinkäyttö toi mukanaan Jumalan kirouksen. Näin tapahtui sekä yksityisten ihmisten elämässä että kansojen kohdalla. Ensimmäisenä sen sai kokea Kanaan ja tämän jälkeläiset. Saman kirouksen kohteeksi joutuivat myöhemmin myös Efraim ja Juuda. Niin kävi myös Babylonille ennen sen lopullista tuhoutumista.

        Jo Mooseksen ajasta alkaen Raamatusta löytyy kehotuksia viinin oikeaan käyttöön. Myös Jeesus varoitti juomisesta ja päihtymyksestä ja kehoitti olemaan raitis ja valvomaan. Niin tekivät myös Paavali ja Pietari.

        Raamatussa sanan raitis merkitys on hyvin lähellä käsitettä valpas, virkeä, tarkka. Ilmestyskirjan kehoitus "Älä turmele viiniä" kuuluu siis myös meille, jotka olemme antaneet sanalle viini vain sen turmeltuneen merkityksen ja sitä viiniä, jossa on siunaus, kutsumme rypälemehuksi.


      • JAARITTELUT POIS
        Lestadius kirjoitti:

        Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli toinen kuin nykyään. Se sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypäletuoremehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin. Väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu lainkaan, elleivät sellaisia olleet Babylonin viinit.

        Viini kuului juutalaiseen perinteeseen
        Viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Se oli osoitus Jumalan siunauksesta.

        Viini oli mukana perheen juhla-aterialla sapattia vastaanotettaessa. Silloin perheen isä ei kiittänyt Jumalaa vain leivästä vaan hän otti myös viinimaljan ja sanoi: "Jumalalle, taivaan ja maan Luojalle, kiitos siitä, että hän antaa kasvuvoiman hedelmille, joista me saamme juomaa."

        Juutalaiselle perheelle leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Aivan samalla tavalla kuin Jumala kasvatti viljan, hän kasvatti myös hedelmät. Viljasta saatiin leipää, hedelmistä juomaa. Perheen ei tarvinnut olla nälkäinen eikä janoinen, koska Jumala antoi heille kaiken, mitä he tarvitsivat.

        Kiitollisina kaikki perheenjäsenet söivät leipää ja joivat maljasta. Myös lapset. Viini ei ollut heille päihtymyksen vertauskuva. Se oli heille Jumalan siunauksen vertauskuva, Jumalan heitä varten kasvattamista hedelmistä saatava juoma, joka virkisti ja poisti janon.

        Tämä sama kiitollisuus Jumalaa kohtaan tuli esille myös Luojan ylistys -psalmissa, jota yhteisillä aterioilla usein laulettiin: "Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Myös Herralle tuotujen uutisuhrien (4 Moos. 18:12), sekä kymmenysten (5 Moos. 12:11,12; 14:22-29) yhteydessä painotettiin sitä iloa, mitä Jumalalta saatu vilja, viini ja öljy yhdessä leeviläisten, muukalaisten, orpojen ja leskien kanssa jaettuna tuotti: "Iloitkaa kaikki Herran, Jumalanne edessä, sekä te että teidän poikanne ja tyttärenne - -."

        Viinien määrittely 1990-luvulla
        Suomalainen (viini) ja heprealainen ( jajin; j=w) viiniä merkitsevät sanat tulevat samasta ei-seemiläisestä kantasanasta.

        Tietosanakirjojen mukaan viinit ovat yleisimmin rypäleiden mutta myös marjojen tai hedelmien mehusta alkoholikäymisen avulla valmistettuja juomia.

        Luonnollisen käymisen avulla viinin alkoholipitoisuus ei nouse yli 15 tilavuusprosentin. Sitä väkevämmät viinit ovat ns. väkeviä viinejä, joihin on lisätty jotain tislattua alkoholijuomaa tai väkiviinaa.

        Lisäksi tunnetaan ns. alkoholittomat viinit, joista alkoholi on eri menetelmin poistettu. Alkoholittomana juomaa pidetään, jos se sisältää enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia.

        Nykyisen lainsäädännön mukaisia väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu. Sen sijaan käyneen viinin suodattaminen alkoholittomaksi tunnettiin.

        Tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari
        Maassamme 1991 voimaan tulleen asetuksen mukaan tunnemme myös käsitteet tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari. Asetuksen mukaan tuoremehu valmistetaan joko puristamalla tai muulla erotuskäsittelymenetelmällä marjoista, hedelmistä tai kasviksista. Tuoremehuun ei saa lisätä mitään eikä siitä saa poistaa mitään. Tuoremehua ei myöskään saa tehdä säilyväksi kuumentamalla.

        Täysmehu on valmiste, joka valmistetaan marjoista, hedelmistä tai kasviksista eikä valmistuksessa käytetä vettä tai muita valmistusaineita. Täysmehua voidaan kuitenkin valmistaa täysmehutiivisteestä, jolloin siihen on lisätty kuivatuksessa poistettua vettä vastaava vesimäärä.

        Mehu on tehty täysmehusta lisäämällä siihen vettä, makeutusainetta tai molempia.

        Sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettua nektaria valmistetaan ainoastaan soseutetuista marjoista, hedelmistä, kasveista tai tysmehuista. Tarvittaessa nektariin voidaan lisätä makeutusainetta ja vettä. Nektarin marja- tai hedelmäpitoisuuden tulee olla raaka-aineesta riippuen 25 tai 50 prosenttia.

        Raamatussa viinistä käytetyt nimitykset

        Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Näitä ovat jajin, oinos, khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe, shemarim, mesek, mezeg, mimsak, ashisha ja shekar.

        Sekä alkoholiton että alkoholipitoinen: jajin (hepr.), oinos (kreikk.), Khemer, khamar (hepr.)
        Yleisin viinirypäleistä puristetun juoman nimitys Raamatussa on jajin, joka esiintyy Vanhassa testamentissa noin 140 kertaa. Sitä vastaava kreikankielinen nimitys on oinos. Se esiintyy Uudessa testamentissa 32 kertaa.

        Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitiin käyttää sekä rypäletuoremehusta, rypäletäysmehusta ja rypälemehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä.

        Khemer, khamar (hepr.)

        Samanlainen yleisnimitys kuin jajin ja oinos olivat myös khemer tai khamar. Ne löytyvät Raamatusta 9 kertaa. Sana sisältää myös hapanviinin, etikan merkityksen.

        Alkoholiton: Tirosh (hepr.), asis, gleukos (kreikk.)
        Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät hep-realaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran.

        Merkitykseltään epäselvä: Sobhe (hebr.), shemarim, Mesek, mezeg, mimsak (hepr.), Ashisha (hepr.)
        Sobhe mainitaan Raamatussa vain kolme kertaa (mm. Jes. 1:22). Todennäköisimmin sillä on tarkoitettu kiehautettua viiniä, vinum defrutum, sellaista kuin roomalaisten sapa tai Etelä-Ranskan sobe.

        Shemarim (hepr.)

        Epävarmoja ollaan myös shemarim -sanan oikeasta merkityksestä. Se esiintyy Vanhassa testamentissa viisi kertaa (mm. Jes. 25:6). Sitä pidetään siivilöimättömänä hiivain päällä maanneena viininä.

        Vielä ovat hepreankieliset viinin nimitykset mesek, mezeg ja mimsak, joita Raamatussa käytetään neljä kertaa (mm. Sananl. 23:30 ja Jes. 65:11). Todennäkäinen merkitys on vedellä sekoitettu, laimennettu (masak ) viini.

        Edellä olevien sanojen lisäksi viinejä lähellä oleva sana on ashisha, kokoonpuserretuista hedelmistä, rypäleistä tai rusinoista valmistettu rypäle- tai rusinakakku, hunajaleipä (Laul.l. 2:5).

        Päihdyttävät palmu- ja ohraviinit (oluet): Shekar (hepr.)
        Päihdyttävistä palmu- ja ohraviineistä käytettiin nimeä shekar. Se mainitaan Raamatussa 23 kertaa. Uudessa käännöksessä se on usein käännetty olueksi. Vanhemmissa käännöksissä enimmäkseen sanaparilla väkevä juoma.

        Meidän väkeviin juomiimme verrattuna shekar ei kuitenkaan ollut mikään väkevä juoma, sillä siinä voi olla alkoholia korkeintaan 14-16 tilavuusprosenttia (nykyiset miedot viinit 8-14, väkevät viinit 16-21, konjakit, brandyt 40-42, viskit 40-45, katkerot 28-45, viinat 38-50 ja väkevät liköörit 25-55 tilavuusprosenttia). Tislaustaitoa ei vielä silloin ollut opittu. Se opittiin vasta 9. vuosisadalla jKr.

        Raamatussa tätä päihdyttäväksi tarkoitettua juomaa ei hyväksytä. 5. Moos. 14:26 mainitaan tosin, että kymmenysrahoilla voi ostaa viiniä tai olutta (shekar). Tekstissä käytetty viini-sana (tirosh) ei kuitenkaan ole käynyt vaan käymätön viini. Shekar saattoi siis jajin- ja oinos-sanojen tavoin merkitä sekä alkoholitonta että alkoholipitoista juomaa.

        Jajin weshekar taas on Raamatun käyttämä sanapari nuhdeltaessa juoppouden synneistä.

        Viini Jumalan siunauksen symboli

        Raamatun aikana alkoholipitoisuus ei siis ollut viinin olennainen ominaisuus. Itse asiassa juutalaisen käsityksen mukaan hyvä viini turmeltui sen käydessä.

        Paras viini ortodoksijuutalaisen tradition mukaan on vielä nykyäänkin käymätön makea viini, jossa olevia sokereita käyminen ei ole muuttanut alkoholiksi ja jota maassamme voimassa olevan asetuksen mukaisesti nimitettäisiin mieluummin rypäletuoremehuksi, rypäletäysmehuksi tai rypälemehuksi.

        Viinin runsaus siunauksen vertauskuvana
        Leivän ja viinin runsaus oli juutalaisille osoitus Jumalan siunauksesta, Jumalan heille antamasta lahjasta. Esimerkiksi, kun Iisak siunasi poikansa Jaakobin, hän sanoi: "Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta ja maan rehevyyttä, viljaa ja viiniä runsain määrin" (1. Moos. 27:2.

        Mooseksen mukaan Herran siunaus tulisi näkymään viljan, viinin ja öljyn runsautena: "Herra antaa syyssateet ja kevätsateet maahanne ajallaan, niin että voitte korjata viljanne, viininne ja öljynne" (5. Moos. 11:14).

        Sadonkorjuun yhteydessä uudesta oliiviöljystä, uudesta viinistä ja viljasta tuotiin Herralle kiitosuhri, uutisuhri (4. Moos. 18:12).

        Näistä kolmesta, viljasta, viinistä ja öljystä, tuli myös vuosittain luovuttaa kymmenykset Herralle (5. Moos. 12:11,12,17,18; 14:22-29).

        Luojan ylistys -psalmissakin nämä kolme yhdistetään: "Sinä (Herra) kasvatat viinin ihmisten iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Viinin puute kirouksen vertauskuvana
        Jos taas Jumalan kirous kohtaisi Jumalan kansaa, näkemästään vaivannäöstä huolimatta viinitarhat eivät antaisi sille satoaan.

        Näin mm. Mooseksen laissa esitetyissä kirouksissa sanotaan: "Te istutatte viinitarhoja ja viljelette viiniä, mutta ette pääse korjaamaan rypäleitä ettekä saa viiniä juodaksenne" (5. Moos. 28:39).

        Esitetty kirous toteutui, kun kansa vieraantui Jumalasta. Hoosean aikana Jumala sanoi, ettei hän enää antaisi viljaa eikä viiniä kansalleen, koska tämä ei käsitä, että se on saaneet viljan, viinin ja kaiken muunkin häneltä (Hoos. 2:10,11).

        Jerusalemin hävityksen yhteydessä kerrotaan jo, kuinka lapset kuolivat kaupungin kaduilla pyydellessään äideiltään leipää ja viiniä: "Lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla. He sanovat äidilleen: 'Anna leipää, anna viiniä!' He vaipuvat maahan kaupungin kaduille kuin kuolettavasti haavoittuneet ja heittävät henkensä äidin sylissä" (Val.v. 2:11,12).

        Viini uudessa maassa
        Viini tulee esille myös uutta maata koskevissa lupauksissa: "Minä käännän kansani Israelin kohtalon. He rakentavat jälleen hävitetyt kaupunkinsa ja asettuvat niihin asumaan. He istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden hedelmän" (Aam. 9:14).

        Myös Salomon sananlaskuissa kerrotaan, kuinka Viisaus kutsuu: "Tulkaa, syökää pöytäni antimia, juokaa viiniä, jonka olen itse maustanut" (Sananl. 9:5).

        Viini Jeesuksen elämässä
        Viini kuului asiaan myös Uuden testamentin aikana. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini (Joh. 2:1-12). Hän osallistui juhla-aterioille, joilla tarjoiltiin viiniä (Matt. 11:18,19). Hän käytti viiniä ja viinileilejä vertauksissaan (Mark. 2:22; Luuk. 5:37,3. Jeesus jopa vertasi itseään viinipuuhun ja opetuslapsiaan hedelmää tuottaviin viinipuun oksiin (Joh. 15:1-4, vrt. Jes.5:1-7).

        Leipä ja viini kuuluivat myös viimeiseen ehtoolliseen. Paavalin mukaan Jeesus vertasi ehtoollismaljaa uuteen liittoon (1. Kor. 11:25). Viini kuvasi hänen vertaan. Samasta yhteydestä käy ilmi, että ehtoollista tultaisiin viettämään Herran tulemukseen asti (1. Kor. 11:26).

        Jeesuksen mukaan hän joisi viiniä (viiniköynnöksen antia) myös Jumalan valtakunnassa (Matt. 26:29).

        Viinin käytön rajoituksia

        Vaikka viiniä pidettiin Jumalan siunauksen ja tämän antamien lahjojen vertauskuvana, siihen suhtautuminen oli varauksellista.

        Jo Mooseksen aikana oli viininjuontia koskevia rajoituksia.Papit eivät saaneet juoda viiniä eivätkä juovuttavia juomia pyhäkköpalvelusta suorittaessaan (3. Moos. 10:9). Sama kielto toistettiin Hesekielin aikana (Hes.44:21).

        Mooseksen lain mukaan myös nasiirien tuli pidättyä viinistä ja oluesta (4. Moos. 6:3). Myöskään äitinsä kohdusta asti Jumalan nasiiriksi valitun Simsonin äiti ei saanut juoda viiniä eikä olutta (Tuom. 13:4,14).

        Kuninkaitten ajalta taas on peräisin toteamus: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille" (Sananl. 31:4,5).

        Sananlaskuissa oleva kuninkaita koskeva viininjuontikielto (Sananl. 31:4,5) oli yleinen. Plutarkhos mainitsee, etteivät kuninkaat ennen Psammetikoa (640 eKr.) saaneet juoda viiniä. Näin oli myös Egyptissä Joosefin aikana.

        Sananlaskuista löytyy muitakin varoituksia viinin käytön suhteen: "Kuuntele, poikani, ja viisastu, ohjaa ajatuksesi oikealle tielle. Älä eksy juomarien seuraan, karta lihapadan ääressä mässäileviä, sillä juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta rääsyissä" (Sananl. 23:19-21).

        Jeremia otti viinin käytöstä kieltäytyvät rekabilaiset esimerkiksi israelilaisille (Jer. 35:6).

        Myös Daniel ja hänen ystävänsä päättivät olla saastuttamatta itseään Babylonin kuninkaan pöydän herkuilla ja viineillä ja pyysivät pelkkiä kasviksia syötäväksi ja vain vettä juotavaksi (Dan. 1:5-12).

        Uudessa testamentissakin on esimerkkejä siitä, että viininjuonnissa oli rajoituksia. Johannes Kastajasta sanottiin: "Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo" (Luuk. 1:15).

        Myös Paavalin mukaan oli "hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi" (Room. 14:21).

        Väärinkäytön mukanaan tuoma kirous
        Jo ensimmäisen viinitarhan istuttanut Nooa juopui viiniä juotuaan.

        Kirous kohtasi Kanaania, jonka jälkeläisiä olivat mm. sodomalaiset ja gomorralaiset sekä ne kanaanilaiset heimot, jotka tuhottiin Joosuan aikana (1. Moos. 9:20-27; luvut 15-19; Joos. 7:7-24).

        Herran edessä kuolleet Aaronin pojat Nabad ja Abihu olivat todennäköisesti päihtyneitä tuodessaan vierasta tulta Jumalan eteen, koska pappien viinin ja päihdyttävien juomien juomakielto annettiin heti tapahtuman jälkeen (3. Moos. 10:1,2,9,10).

        Daavidin ajan historiasta on useita esimerkkejä siitä, mihin juominen voi johtaa. Näin mm. Nabal kuoli sen seurauksena, mitä hän oli humalassa ollessaan tehnyt (1. Sam. 25:36). Myös Daavidin poika Amnon surmattiin tämän humalluttua (2. Sam. 13:2.

        Myös sotajoukkoja tuhoutui juomisen vuoksi. Voiton sai Ahab, Israelin kuningas (1 Kun. 20:16-21).

        Jesajan aikana viininjuominen oli tullut yleiseksi myös Israelissa. Silloinkin, kun Jumala kutsui kansaa itkiäisiin ja valittajaisiin, kansa vain joi. Samaria kulki edellä ja sen tuho oli tulossa. Jopa papit ja profeetat seurasivat esimerkkiä (Jes. 6:11,18; 22:13; 28:1,3; 28;7,8,13).

        Profeetta Hoosea, Jesajan aikalainen, julisti Efraimille, pohjoiselle valtiolle, Jumalan tuomiota sen juomisen takia. Jopa kuningas on mukana juomassa ja tulee petetyksi (Hoos. 4:11,17,18; 7:5).

        Aamos toisti kansan tuomion. Se joutuu marssimaan vieraaseen maahan (Aamos 2:8,12; 3:2; 6:6,7).

        Joel esitti, kuinka pitkälle viininhimo ennen lopullista tuomiota Josafatinlaaksossa voi johtaa: jopa lapset myydään (Joel 4:3).

        Jeremian aikana puhuttiin jo Jumalan vihan viinin maljasta ja Babylonista Herran kädessä olevana maljana, joka juovuttaa koko maailman ja tekee kansat mielettömiksi: "Babylon oli kultamalja Herran kädessä, se juovutti koko maailman. Kansat joivat sen viiniä ja suistuivat pois tolaltaan"(Jer. 51:7).

        Myös Babylonin tuomio "Mene, mene , tekel, u-farsin" kirjoitettiin tulisin kirjaimin palatsin seinälle sen kuninkaan Belsassarin sekä valtakunnan tuhannen ylimyksen ollessa pidoissaan humaltuneina (Dan. 5:1-6:1).

        Päihdyttävää vai alkoholitonta viiniä?

        Raamatun kanta viinin käyttöön päihdyttävänä juomana on hyvin selvästi kielteinen. Raamatusta on kuitenkin pyritty löytämään kohtia, joiden mukaan päihdyttävän viinin käyttö olisi luvallista.

        Häät Galilean Kaanassa
        Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa on yksi näistä. Väitettä perustellaan valvojan sanoin: "Valvoja maistoi vettä - - ja sanoi: "Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti." (Joh. 2:9,10).

        Ilmaus alkavat juopua on käännös sanasta methyein, methyskesthai, jota on käytetty myös 1. Moos. 43:34; Ps. 36:9; Laul.l. 5:1, Jes. 34:5,7 ja Jer. 46:10. Sana voidaan kääntää myös "kun ovat kylläisiä" tai "kun ovat juoneet kyllikseen". Näin mm. Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös "runsaasti kostuttaa"," kastella läpeensä" ja methyein "olla läpimärkä", "olla kyllästetty" tai "olla täynnä jostakin".

        Varhaisen kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niiden voidaan edes ajatella merkitsevät päihtymistä tai juopumista, muissa ei. Käännöksistä käy ilmi, että methyein -sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.

        Syömäri ja juomari
        Eräässä yhteydessä Jeesusta syytettiin: "Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!" (Matt. 11:19).

        Samassa yhteydessä Johanneksesta, joka ei käyttänyt viiniä, sanottiin: "Hänessä on paha henki" (jae 1. Kukaan meistä ei kuitenkaan tänään väitä, että niin olisi. Miksi me siis tekisimme Jeesuksesta juomarin? Jeesuksen oma vastaus vihamiehilleen oli: "Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!" (Matt. 11:19).

        Viimeinen ehtoollinen
        Ehtoollisella Jeesus otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi opetuslapsille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki"(Matt. 26:27).

        Jos maljassa oleva juoma olisi ollut nykyisen lainsäädännön mukaista viiniä, se olisi ollut käynyttä. Juutalaisten pääsiäisviinin ei kuitenkaan tarvinnut olla käynyttä. Talmudin tuntijan Louis Ginzbergin mukaan juuri puristettua rypälemehua voitiin käyttää aivan yhtä hyvin kuin käynyttäkin (American Jewish Year Book 1923, s. 414). Nykyisistä juutalaisista ortodoksijuutalaiset käyttävät yhä edelleen käymätöntä viiniä ja vain uudistusmieliset käynyttä (Bacchiocchi, Wine in the Bible, 1989).

        The Jewish Encyclopedia (1904 , vol 5, s. 165) esittää Jeesusta käsittelevässä artikkelissa, että kiirastorstain muistoaterialla olisi käytetty happamatonta leipää ja käymätöntä viiniä. Myös Cyclopedia of Biblical Literature (1845, vol 2, s. 477) uskoo pääsiäisaterian viinin olleen käymätöntä, ei kuitenkaan juuri puristettua. Samassa yhteydessä kerrotaan Mishnahissa esitetystä tavasta keittää viiniä ja laimentaa sitä vedellä.

        Mishnah on rabbi Jehudan juutalaisia tapoja esittelevä kokoelma noin vuodelta 200 jKr. Siinä esitetään, kuinka pääsiäisiltana kaikki käyneet juomat (mm. cutach, sheker, hamets) hävitettiin myös kellareista (The Temperance Bible Commentary, 1894, s. 279). 12. vuosisadalla eläneet espanjalaiset rabbit Maimonides ja Bartenora väittivät kuitenkin, että kysymys oli ainoastaan viljatuotteista valmistetuista väkijuomista (Chametz Vematzah 5: 1,2).

        Kaiken käyneen, myös viinirypäleistä valmistetun käyneen viinin, hävittäminen pääsiäisjuhlan yhteydessä on säilynyt meidän aikaamme asti. Käymätöntä rypälemehua pidettiin siunauksen vertauskuvana, käymistä turmeltuneisuuden symbolina (ref. Bible Wines. Laws of Fermentation, s. 83).

        Tapa tulee esille mm. rabbi Jakob ben Asherin Talmudin lakikokoelmassa Arba Turim (13. vuosisata) ja rabbi Manasseh ben Israelin kirjassa Vindicia Judaeorum (vuodelta 1656). Jälkimmäisessä neuvottiin, kuinka pääsiäisviiniä voitiin tehdä keittämällä rikottuja rusinoita vedessä ja sen jälkeen siivilöimällä saatu neste (ref. The Temperance Bible Commentary 1894).

        Joskus juutalaiset joutuivat juomaan käynyttäkin viiniä. Tällöin siihen sekoitettiin kaksi kolmatta osaa vettä. Sekoittamattoman viinin juomista pidettiin häpeällisenä. Esimerkiksi juutalainen filosofi Filon (20 eKr. - 40 jKr) sanoo: "Ei kukaan, joka haluaa ajatella yleviä ja jaloja asioita, maista koskaan vapaaehtoisesti sekoittamatonta viiniä tai muuta hulluuden juomaa (pharmakon)."

        Korinttolaiset
        1. Kor.11:21 Paavali nuhtelee korinttilaisia siitä, että heidän juhla-aterioillaan "toinen on nälissään ja toinen juovuksissa".

        Tekstiä käännettäessä sanan methuo on tulkittu merkitsevän juopunutta. Sana olisi voitu kuitenkin samoin perustein kuin Joh. 2:9,10 (Kaanan häät), Ap.t. 2:13 (helluntaikokemus) , 1. Moos. 43:34 (Joosefin pidot) ja Laul.l. 5:1 (kehotus rakastavaisille) kääntää sanalla kylläinen, saanut yli oman tarpeen, saanut ylitsevuotavaisesti. Myös tekstiyhteys tukee tätä. Paavali ei nuhtele korinttilaisia viinin juomisesta vaan siitä, miten ruoka ja juomat jaetaan juhla-aterialla.

        Viiniä vatsan tähden
        "Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin" (1. Tim. 5:23). Paavalin neuvo nuorelle Timoteukselle on tunnetuimpia Raamatun lauseita. Sen tuntee moni sellainenkin, joka ei tiedä mitään muuta Raamatusta. Paavali ei kuitenkaan missään mainitse, että Timoteuksen tuli nauttia käynyttä viiniä.

        Aristoteles (384-322 eKr., Metereologica, 387.b.9-13), Plinius (24-79 jKr., Natural History, 14,18,22,23,24) ja Athanasius (280 jKr., Banquet, 2,24) suosittelevat kaikki joko käymättömiä, makeita tai keitettyjä viinejä sairaille tai heikkoudesta kärsiville. Lääkinnällisiin tarkoituksiin voitiin viinejä myös suodattaa.

        Kehotuksia raittiuteen

        Sananlaskut
        Tunnetuin raittiuteen kehottava kohta Sananlaskuissa on 23. luvussa: "Kuka voivottaa, kuka vaikertaa? Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa? Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta? Kuka katsoo harottavin silmin? Se, joka viipyy viinin ääressä, se joka etsii maustejuomaa. Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas, mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaallaan kuin kyy" (Sananl. 23:29-32).

        Sananlaskujen 31. luvussa on kuitenkin kohta, jossa oluen sanotaan sopivan onnettomalle ja viinin katkeroituneelle: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille. Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera. Juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan. Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille. Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa" (Sananl. 31:4-9).

        Tekstiyhteyden perusteella alkoholituotteet eivät sovi yhdellekään johtoasemassa olevalle, koska he alkoholin vaikutuksen alaisena saattavat vääristää oikeudet. Ainoat, joille niitä voitaisiin ajatella, ovat surussaan ilman toivoa kamppailevat. Onnettomasta ja katkerasta käytetyt sanat obed ja marei naphesh nimittäin merkitsevät tilannetta, jossa kaikki toivo on jo menetetty.

        Talmud soveltaa tekstiä kuolemantuomion saaneisiin. Jeesuksellekin tarjottiin mirhalla sekoitettua viiniä hänen riippuessaan ristillä. Jeesus ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan (Mark. 15:23). Myöhemmin kuitenkin, kun hänelle tarjottiin hapanviiniä (oksos = alkoholiton etikka), hän joi sitä (Joh. 19:29,30).

        Mutta alkoholijuomat eivät ole syrjittyjen, kurjien ja köyhien ainoa pelastus. Jakeissa kuningas Lemuelin äiti kehottaa poikaansa tarttumaan toimeen ja ajamaan näiden asiaa niin, että syyt heidän epätoivoonsa ja ja katkeruuteensa saadaan poistetuksi.

        Omaan aikaamme sovellettuna jakeet kehottavat ensisijaisesti kiinnittämään huomiota juomisen syihin, ja kun ne on saatu selville, pyrkiä poistamaan ne. Meidän on kohdattava syrjäytyneet siellä, missä he ovat, ja pyrittävä auttamaan heitä heidän omista lähtökohdistaan käsin olipa oireen syy sitten laiminlyönnit lapsuudessa, yhteiskunnan alkoholipolitiikka tai epäonnistuminen koulussa ja työelämässä.

        Jeesus
        Jeesus varoitti päihtymyksestä niitä, jotka odottivat hänen tuloaan: "Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät" (Luuk. 21:34).

        Kevytmielisestä ja juopottelevasta elämästä voitiin Mooseksen lain mukaan tuomita kuolemaan (5. Moos. 21:18-21). Näin käy Jeesuksen mukaan myös kelvottomalle palvelijalle, joka alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa (Matt. 24:48-51).

        Paavali
        Paavalin mukaan juomingit ja remuaminen kuuluivat lihan aikaansaannoksiin: "- - ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa" (Gal. 5:19-21, vrt. 1. Kor. 6:9,10).

        Paavali sanoo myös: "Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne" (Ef. 5:1.

        Siksi Paavali kehottaa olemaan raitis: "- - ne, jotka juovat, ovat juovuksissa yöllä. Mutta meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina - -" (1. Tess. 5:7,. "Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen - - "(Room. 13:13).

        Paavalin mukaan kaikkien seurakunnan työntekijöiden, niin seurakunnan kaitsijoiden (1. Tim. 3:2,3), seurakunnan vanhimpien (Tit. 1:6-9) kuin seurakunnan palvelijoiden (1. Tim. 3:8-10) ja myös seurakuntalaisten, niin naisten (1. Tim. 3:11; Tit. 2:3) kuin miesten (Tit. 2:2), tuli olla raittiita.

        Pietari
        Pietarikin kehottaa olemaan raitis kolme eri kertaa: "Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina" (1.Piet. 1:13). "Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla!" (1.Piet. 4:7). "Olkaa raittiit, valvokaa" (1. Piet. 5:8, 1938 suom.).

        Raamatun ilmaisu raitis on lähellä sanaa valpas. Näin esimerkiksi 1938 käännöksen 1 Piet. 5:8 "olkaa raittiit"on 1992 käännöksessä "pitäkää mielenne valppaana".

        Yhteenveto

        Raamattu pitää viinirypäleistä valmistettua juomaa hyvin korkeassa arvossa. Tämä kertoo Jumalan luomisvoimasta ja siunauksesta, jonka Jumala haluaa antaa ihmiselle. Viinirypäleet ja viinirypäleistä saatu juoma asetetaan samaan asemaan kuin vilja ja leipä sekä öljy, jotka myös nähdään Jumalan luomisvoiman ilmauksina.

        Sanan viini nykyinen käyttö viinirypäleen mehusta alkoholikäymisen kautta valmistettuna alkoholipitoisena juomana on kuitenkin harhaanjohtava. Sekä heprean- että kreikankieliset viiniä merkitsevät sanat sisälsivät nykyiset rypäletuoremehun sekä rypäletäysmehun, jopa rypälemehun käsitteet.

        Se viini, josta Raamattu puhuu Jumalan siunauksen vertauskuvana, oli käymätöntä rypälemehua. Käynyt viini, kuten kaikki hapatus, oli juutalaiselle synnin ja turmeluksen vertauskuva. Vielä nykyäänkin ortodoksijuutalaiset sekä pääsiäistä viettäessään että häissään käyttävät ainoastaan parasta viiniä: sitä jossa on siunaus ja jota käyminen ei ole turmellut.

        Raamatussa ei missään hyväksytä viinin käyttöä päihteenä, vaikka onnettomien ja katkerien todetaan juodessaan unohtavan kurjuutensa. Oireitten poisto ei kuitenkaan Raamatun mukaan riitä. Samassa kohdassa on hyvin voimakas kehotus hankkia syrjityille oikeus ja ajaa kurjan ja köyhän asiaa.

        Viinin väärinkäyttö toi mukanaan Jumalan kirouksen. Näin tapahtui sekä yksityisten ihmisten elämässä että kansojen kohdalla. Ensimmäisenä sen sai kokea Kanaan ja tämän jälkeläiset. Saman kirouksen kohteeksi joutuivat myöhemmin myös Efraim ja Juuda. Niin kävi myös Babylonille ennen sen lopullista tuhoutumista.

        Jo Mooseksen ajasta alkaen Raamatusta löytyy kehotuksia viinin oikeaan käyttöön. Myös Jeesus varoitti juomisesta ja päihtymyksestä ja kehoitti olemaan raitis ja valvomaan. Niin tekivät myös Paavali ja Pietari.

        Raamatussa sanan raitis merkitys on hyvin lähellä käsitettä valpas, virkeä, tarkka. Ilmestyskirjan kehoitus "Älä turmele viiniä" kuuluu siis myös meille, jotka olemme antaneet sanalle viini vain sen turmeltuneen merkityksen ja sitä viiniä, jossa on siunaus, kutsumme rypälemehuksi.

        lyhyesti:

        Raamattu kehottaa kristityitä käyttämään alkoholia kohtuudella, siitä juopumatta.

        MUTTA se ei kehota _missään kohdassa_ kristittyjä absolutismiin, niinkuin päivämies (harhaoppisesti) väittää.

        Niin yksinkertaisesta asiasta on _jaarittelematta_ kysymys.


      • Päihdekö?
        JAARITTELUT POIS kirjoitti:

        lyhyesti:

        Raamattu kehottaa kristityitä käyttämään alkoholia kohtuudella, siitä juopumatta.

        MUTTA se ei kehota _missään kohdassa_ kristittyjä absolutismiin, niinkuin päivämies (harhaoppisesti) väittää.

        Niin yksinkertaisesta asiasta on _jaarittelematta_ kysymys.

        ..viinan juomisen sijaan. Ihan ehdoitta!


      • Mitä se on ?

        Paavali kirjoittaa: "Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne".

        Entä, jos ajattelee, että on juovuksissa mutta ei seuraa pahaa menoa eikä krapulaa. Raamatun aikaan ei ollut promillemittareita.


      • ei ole uskottava
        Lestadius kirjoitti:

        Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli toinen kuin nykyään. Se sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypäletuoremehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin. Väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu lainkaan, elleivät sellaisia olleet Babylonin viinit.

        Viini kuului juutalaiseen perinteeseen
        Viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Se oli osoitus Jumalan siunauksesta.

        Viini oli mukana perheen juhla-aterialla sapattia vastaanotettaessa. Silloin perheen isä ei kiittänyt Jumalaa vain leivästä vaan hän otti myös viinimaljan ja sanoi: "Jumalalle, taivaan ja maan Luojalle, kiitos siitä, että hän antaa kasvuvoiman hedelmille, joista me saamme juomaa."

        Juutalaiselle perheelle leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Aivan samalla tavalla kuin Jumala kasvatti viljan, hän kasvatti myös hedelmät. Viljasta saatiin leipää, hedelmistä juomaa. Perheen ei tarvinnut olla nälkäinen eikä janoinen, koska Jumala antoi heille kaiken, mitä he tarvitsivat.

        Kiitollisina kaikki perheenjäsenet söivät leipää ja joivat maljasta. Myös lapset. Viini ei ollut heille päihtymyksen vertauskuva. Se oli heille Jumalan siunauksen vertauskuva, Jumalan heitä varten kasvattamista hedelmistä saatava juoma, joka virkisti ja poisti janon.

        Tämä sama kiitollisuus Jumalaa kohtaan tuli esille myös Luojan ylistys -psalmissa, jota yhteisillä aterioilla usein laulettiin: "Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Myös Herralle tuotujen uutisuhrien (4 Moos. 18:12), sekä kymmenysten (5 Moos. 12:11,12; 14:22-29) yhteydessä painotettiin sitä iloa, mitä Jumalalta saatu vilja, viini ja öljy yhdessä leeviläisten, muukalaisten, orpojen ja leskien kanssa jaettuna tuotti: "Iloitkaa kaikki Herran, Jumalanne edessä, sekä te että teidän poikanne ja tyttärenne - -."

        Viinien määrittely 1990-luvulla
        Suomalainen (viini) ja heprealainen ( jajin; j=w) viiniä merkitsevät sanat tulevat samasta ei-seemiläisestä kantasanasta.

        Tietosanakirjojen mukaan viinit ovat yleisimmin rypäleiden mutta myös marjojen tai hedelmien mehusta alkoholikäymisen avulla valmistettuja juomia.

        Luonnollisen käymisen avulla viinin alkoholipitoisuus ei nouse yli 15 tilavuusprosentin. Sitä väkevämmät viinit ovat ns. väkeviä viinejä, joihin on lisätty jotain tislattua alkoholijuomaa tai väkiviinaa.

        Lisäksi tunnetaan ns. alkoholittomat viinit, joista alkoholi on eri menetelmin poistettu. Alkoholittomana juomaa pidetään, jos se sisältää enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia.

        Nykyisen lainsäädännön mukaisia väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu. Sen sijaan käyneen viinin suodattaminen alkoholittomaksi tunnettiin.

        Tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari
        Maassamme 1991 voimaan tulleen asetuksen mukaan tunnemme myös käsitteet tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari. Asetuksen mukaan tuoremehu valmistetaan joko puristamalla tai muulla erotuskäsittelymenetelmällä marjoista, hedelmistä tai kasviksista. Tuoremehuun ei saa lisätä mitään eikä siitä saa poistaa mitään. Tuoremehua ei myöskään saa tehdä säilyväksi kuumentamalla.

        Täysmehu on valmiste, joka valmistetaan marjoista, hedelmistä tai kasviksista eikä valmistuksessa käytetä vettä tai muita valmistusaineita. Täysmehua voidaan kuitenkin valmistaa täysmehutiivisteestä, jolloin siihen on lisätty kuivatuksessa poistettua vettä vastaava vesimäärä.

        Mehu on tehty täysmehusta lisäämällä siihen vettä, makeutusainetta tai molempia.

        Sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettua nektaria valmistetaan ainoastaan soseutetuista marjoista, hedelmistä, kasveista tai tysmehuista. Tarvittaessa nektariin voidaan lisätä makeutusainetta ja vettä. Nektarin marja- tai hedelmäpitoisuuden tulee olla raaka-aineesta riippuen 25 tai 50 prosenttia.

        Raamatussa viinistä käytetyt nimitykset

        Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Näitä ovat jajin, oinos, khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe, shemarim, mesek, mezeg, mimsak, ashisha ja shekar.

        Sekä alkoholiton että alkoholipitoinen: jajin (hepr.), oinos (kreikk.), Khemer, khamar (hepr.)
        Yleisin viinirypäleistä puristetun juoman nimitys Raamatussa on jajin, joka esiintyy Vanhassa testamentissa noin 140 kertaa. Sitä vastaava kreikankielinen nimitys on oinos. Se esiintyy Uudessa testamentissa 32 kertaa.

        Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitiin käyttää sekä rypäletuoremehusta, rypäletäysmehusta ja rypälemehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä.

        Khemer, khamar (hepr.)

        Samanlainen yleisnimitys kuin jajin ja oinos olivat myös khemer tai khamar. Ne löytyvät Raamatusta 9 kertaa. Sana sisältää myös hapanviinin, etikan merkityksen.

        Alkoholiton: Tirosh (hepr.), asis, gleukos (kreikk.)
        Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät hep-realaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran.

        Merkitykseltään epäselvä: Sobhe (hebr.), shemarim, Mesek, mezeg, mimsak (hepr.), Ashisha (hepr.)
        Sobhe mainitaan Raamatussa vain kolme kertaa (mm. Jes. 1:22). Todennäköisimmin sillä on tarkoitettu kiehautettua viiniä, vinum defrutum, sellaista kuin roomalaisten sapa tai Etelä-Ranskan sobe.

        Shemarim (hepr.)

        Epävarmoja ollaan myös shemarim -sanan oikeasta merkityksestä. Se esiintyy Vanhassa testamentissa viisi kertaa (mm. Jes. 25:6). Sitä pidetään siivilöimättömänä hiivain päällä maanneena viininä.

        Vielä ovat hepreankieliset viinin nimitykset mesek, mezeg ja mimsak, joita Raamatussa käytetään neljä kertaa (mm. Sananl. 23:30 ja Jes. 65:11). Todennäkäinen merkitys on vedellä sekoitettu, laimennettu (masak ) viini.

        Edellä olevien sanojen lisäksi viinejä lähellä oleva sana on ashisha, kokoonpuserretuista hedelmistä, rypäleistä tai rusinoista valmistettu rypäle- tai rusinakakku, hunajaleipä (Laul.l. 2:5).

        Päihdyttävät palmu- ja ohraviinit (oluet): Shekar (hepr.)
        Päihdyttävistä palmu- ja ohraviineistä käytettiin nimeä shekar. Se mainitaan Raamatussa 23 kertaa. Uudessa käännöksessä se on usein käännetty olueksi. Vanhemmissa käännöksissä enimmäkseen sanaparilla väkevä juoma.

        Meidän väkeviin juomiimme verrattuna shekar ei kuitenkaan ollut mikään väkevä juoma, sillä siinä voi olla alkoholia korkeintaan 14-16 tilavuusprosenttia (nykyiset miedot viinit 8-14, väkevät viinit 16-21, konjakit, brandyt 40-42, viskit 40-45, katkerot 28-45, viinat 38-50 ja väkevät liköörit 25-55 tilavuusprosenttia). Tislaustaitoa ei vielä silloin ollut opittu. Se opittiin vasta 9. vuosisadalla jKr.

        Raamatussa tätä päihdyttäväksi tarkoitettua juomaa ei hyväksytä. 5. Moos. 14:26 mainitaan tosin, että kymmenysrahoilla voi ostaa viiniä tai olutta (shekar). Tekstissä käytetty viini-sana (tirosh) ei kuitenkaan ole käynyt vaan käymätön viini. Shekar saattoi siis jajin- ja oinos-sanojen tavoin merkitä sekä alkoholitonta että alkoholipitoista juomaa.

        Jajin weshekar taas on Raamatun käyttämä sanapari nuhdeltaessa juoppouden synneistä.

        Viini Jumalan siunauksen symboli

        Raamatun aikana alkoholipitoisuus ei siis ollut viinin olennainen ominaisuus. Itse asiassa juutalaisen käsityksen mukaan hyvä viini turmeltui sen käydessä.

        Paras viini ortodoksijuutalaisen tradition mukaan on vielä nykyäänkin käymätön makea viini, jossa olevia sokereita käyminen ei ole muuttanut alkoholiksi ja jota maassamme voimassa olevan asetuksen mukaisesti nimitettäisiin mieluummin rypäletuoremehuksi, rypäletäysmehuksi tai rypälemehuksi.

        Viinin runsaus siunauksen vertauskuvana
        Leivän ja viinin runsaus oli juutalaisille osoitus Jumalan siunauksesta, Jumalan heille antamasta lahjasta. Esimerkiksi, kun Iisak siunasi poikansa Jaakobin, hän sanoi: "Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta ja maan rehevyyttä, viljaa ja viiniä runsain määrin" (1. Moos. 27:2.

        Mooseksen mukaan Herran siunaus tulisi näkymään viljan, viinin ja öljyn runsautena: "Herra antaa syyssateet ja kevätsateet maahanne ajallaan, niin että voitte korjata viljanne, viininne ja öljynne" (5. Moos. 11:14).

        Sadonkorjuun yhteydessä uudesta oliiviöljystä, uudesta viinistä ja viljasta tuotiin Herralle kiitosuhri, uutisuhri (4. Moos. 18:12).

        Näistä kolmesta, viljasta, viinistä ja öljystä, tuli myös vuosittain luovuttaa kymmenykset Herralle (5. Moos. 12:11,12,17,18; 14:22-29).

        Luojan ylistys -psalmissakin nämä kolme yhdistetään: "Sinä (Herra) kasvatat viinin ihmisten iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Viinin puute kirouksen vertauskuvana
        Jos taas Jumalan kirous kohtaisi Jumalan kansaa, näkemästään vaivannäöstä huolimatta viinitarhat eivät antaisi sille satoaan.

        Näin mm. Mooseksen laissa esitetyissä kirouksissa sanotaan: "Te istutatte viinitarhoja ja viljelette viiniä, mutta ette pääse korjaamaan rypäleitä ettekä saa viiniä juodaksenne" (5. Moos. 28:39).

        Esitetty kirous toteutui, kun kansa vieraantui Jumalasta. Hoosean aikana Jumala sanoi, ettei hän enää antaisi viljaa eikä viiniä kansalleen, koska tämä ei käsitä, että se on saaneet viljan, viinin ja kaiken muunkin häneltä (Hoos. 2:10,11).

        Jerusalemin hävityksen yhteydessä kerrotaan jo, kuinka lapset kuolivat kaupungin kaduilla pyydellessään äideiltään leipää ja viiniä: "Lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla. He sanovat äidilleen: 'Anna leipää, anna viiniä!' He vaipuvat maahan kaupungin kaduille kuin kuolettavasti haavoittuneet ja heittävät henkensä äidin sylissä" (Val.v. 2:11,12).

        Viini uudessa maassa
        Viini tulee esille myös uutta maata koskevissa lupauksissa: "Minä käännän kansani Israelin kohtalon. He rakentavat jälleen hävitetyt kaupunkinsa ja asettuvat niihin asumaan. He istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden hedelmän" (Aam. 9:14).

        Myös Salomon sananlaskuissa kerrotaan, kuinka Viisaus kutsuu: "Tulkaa, syökää pöytäni antimia, juokaa viiniä, jonka olen itse maustanut" (Sananl. 9:5).

        Viini Jeesuksen elämässä
        Viini kuului asiaan myös Uuden testamentin aikana. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini (Joh. 2:1-12). Hän osallistui juhla-aterioille, joilla tarjoiltiin viiniä (Matt. 11:18,19). Hän käytti viiniä ja viinileilejä vertauksissaan (Mark. 2:22; Luuk. 5:37,3. Jeesus jopa vertasi itseään viinipuuhun ja opetuslapsiaan hedelmää tuottaviin viinipuun oksiin (Joh. 15:1-4, vrt. Jes.5:1-7).

        Leipä ja viini kuuluivat myös viimeiseen ehtoolliseen. Paavalin mukaan Jeesus vertasi ehtoollismaljaa uuteen liittoon (1. Kor. 11:25). Viini kuvasi hänen vertaan. Samasta yhteydestä käy ilmi, että ehtoollista tultaisiin viettämään Herran tulemukseen asti (1. Kor. 11:26).

        Jeesuksen mukaan hän joisi viiniä (viiniköynnöksen antia) myös Jumalan valtakunnassa (Matt. 26:29).

        Viinin käytön rajoituksia

        Vaikka viiniä pidettiin Jumalan siunauksen ja tämän antamien lahjojen vertauskuvana, siihen suhtautuminen oli varauksellista.

        Jo Mooseksen aikana oli viininjuontia koskevia rajoituksia.Papit eivät saaneet juoda viiniä eivätkä juovuttavia juomia pyhäkköpalvelusta suorittaessaan (3. Moos. 10:9). Sama kielto toistettiin Hesekielin aikana (Hes.44:21).

        Mooseksen lain mukaan myös nasiirien tuli pidättyä viinistä ja oluesta (4. Moos. 6:3). Myöskään äitinsä kohdusta asti Jumalan nasiiriksi valitun Simsonin äiti ei saanut juoda viiniä eikä olutta (Tuom. 13:4,14).

        Kuninkaitten ajalta taas on peräisin toteamus: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille" (Sananl. 31:4,5).

        Sananlaskuissa oleva kuninkaita koskeva viininjuontikielto (Sananl. 31:4,5) oli yleinen. Plutarkhos mainitsee, etteivät kuninkaat ennen Psammetikoa (640 eKr.) saaneet juoda viiniä. Näin oli myös Egyptissä Joosefin aikana.

        Sananlaskuista löytyy muitakin varoituksia viinin käytön suhteen: "Kuuntele, poikani, ja viisastu, ohjaa ajatuksesi oikealle tielle. Älä eksy juomarien seuraan, karta lihapadan ääressä mässäileviä, sillä juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta rääsyissä" (Sananl. 23:19-21).

        Jeremia otti viinin käytöstä kieltäytyvät rekabilaiset esimerkiksi israelilaisille (Jer. 35:6).

        Myös Daniel ja hänen ystävänsä päättivät olla saastuttamatta itseään Babylonin kuninkaan pöydän herkuilla ja viineillä ja pyysivät pelkkiä kasviksia syötäväksi ja vain vettä juotavaksi (Dan. 1:5-12).

        Uudessa testamentissakin on esimerkkejä siitä, että viininjuonnissa oli rajoituksia. Johannes Kastajasta sanottiin: "Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo" (Luuk. 1:15).

        Myös Paavalin mukaan oli "hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi" (Room. 14:21).

        Väärinkäytön mukanaan tuoma kirous
        Jo ensimmäisen viinitarhan istuttanut Nooa juopui viiniä juotuaan.

        Kirous kohtasi Kanaania, jonka jälkeläisiä olivat mm. sodomalaiset ja gomorralaiset sekä ne kanaanilaiset heimot, jotka tuhottiin Joosuan aikana (1. Moos. 9:20-27; luvut 15-19; Joos. 7:7-24).

        Herran edessä kuolleet Aaronin pojat Nabad ja Abihu olivat todennäköisesti päihtyneitä tuodessaan vierasta tulta Jumalan eteen, koska pappien viinin ja päihdyttävien juomien juomakielto annettiin heti tapahtuman jälkeen (3. Moos. 10:1,2,9,10).

        Daavidin ajan historiasta on useita esimerkkejä siitä, mihin juominen voi johtaa. Näin mm. Nabal kuoli sen seurauksena, mitä hän oli humalassa ollessaan tehnyt (1. Sam. 25:36). Myös Daavidin poika Amnon surmattiin tämän humalluttua (2. Sam. 13:2.

        Myös sotajoukkoja tuhoutui juomisen vuoksi. Voiton sai Ahab, Israelin kuningas (1 Kun. 20:16-21).

        Jesajan aikana viininjuominen oli tullut yleiseksi myös Israelissa. Silloinkin, kun Jumala kutsui kansaa itkiäisiin ja valittajaisiin, kansa vain joi. Samaria kulki edellä ja sen tuho oli tulossa. Jopa papit ja profeetat seurasivat esimerkkiä (Jes. 6:11,18; 22:13; 28:1,3; 28;7,8,13).

        Profeetta Hoosea, Jesajan aikalainen, julisti Efraimille, pohjoiselle valtiolle, Jumalan tuomiota sen juomisen takia. Jopa kuningas on mukana juomassa ja tulee petetyksi (Hoos. 4:11,17,18; 7:5).

        Aamos toisti kansan tuomion. Se joutuu marssimaan vieraaseen maahan (Aamos 2:8,12; 3:2; 6:6,7).

        Joel esitti, kuinka pitkälle viininhimo ennen lopullista tuomiota Josafatinlaaksossa voi johtaa: jopa lapset myydään (Joel 4:3).

        Jeremian aikana puhuttiin jo Jumalan vihan viinin maljasta ja Babylonista Herran kädessä olevana maljana, joka juovuttaa koko maailman ja tekee kansat mielettömiksi: "Babylon oli kultamalja Herran kädessä, se juovutti koko maailman. Kansat joivat sen viiniä ja suistuivat pois tolaltaan"(Jer. 51:7).

        Myös Babylonin tuomio "Mene, mene , tekel, u-farsin" kirjoitettiin tulisin kirjaimin palatsin seinälle sen kuninkaan Belsassarin sekä valtakunnan tuhannen ylimyksen ollessa pidoissaan humaltuneina (Dan. 5:1-6:1).

        Päihdyttävää vai alkoholitonta viiniä?

        Raamatun kanta viinin käyttöön päihdyttävänä juomana on hyvin selvästi kielteinen. Raamatusta on kuitenkin pyritty löytämään kohtia, joiden mukaan päihdyttävän viinin käyttö olisi luvallista.

        Häät Galilean Kaanassa
        Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa on yksi näistä. Väitettä perustellaan valvojan sanoin: "Valvoja maistoi vettä - - ja sanoi: "Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti." (Joh. 2:9,10).

        Ilmaus alkavat juopua on käännös sanasta methyein, methyskesthai, jota on käytetty myös 1. Moos. 43:34; Ps. 36:9; Laul.l. 5:1, Jes. 34:5,7 ja Jer. 46:10. Sana voidaan kääntää myös "kun ovat kylläisiä" tai "kun ovat juoneet kyllikseen". Näin mm. Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös "runsaasti kostuttaa"," kastella läpeensä" ja methyein "olla läpimärkä", "olla kyllästetty" tai "olla täynnä jostakin".

        Varhaisen kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niiden voidaan edes ajatella merkitsevät päihtymistä tai juopumista, muissa ei. Käännöksistä käy ilmi, että methyein -sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.

        Syömäri ja juomari
        Eräässä yhteydessä Jeesusta syytettiin: "Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!" (Matt. 11:19).

        Samassa yhteydessä Johanneksesta, joka ei käyttänyt viiniä, sanottiin: "Hänessä on paha henki" (jae 1. Kukaan meistä ei kuitenkaan tänään väitä, että niin olisi. Miksi me siis tekisimme Jeesuksesta juomarin? Jeesuksen oma vastaus vihamiehilleen oli: "Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!" (Matt. 11:19).

        Viimeinen ehtoollinen
        Ehtoollisella Jeesus otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi opetuslapsille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki"(Matt. 26:27).

        Jos maljassa oleva juoma olisi ollut nykyisen lainsäädännön mukaista viiniä, se olisi ollut käynyttä. Juutalaisten pääsiäisviinin ei kuitenkaan tarvinnut olla käynyttä. Talmudin tuntijan Louis Ginzbergin mukaan juuri puristettua rypälemehua voitiin käyttää aivan yhtä hyvin kuin käynyttäkin (American Jewish Year Book 1923, s. 414). Nykyisistä juutalaisista ortodoksijuutalaiset käyttävät yhä edelleen käymätöntä viiniä ja vain uudistusmieliset käynyttä (Bacchiocchi, Wine in the Bible, 1989).

        The Jewish Encyclopedia (1904 , vol 5, s. 165) esittää Jeesusta käsittelevässä artikkelissa, että kiirastorstain muistoaterialla olisi käytetty happamatonta leipää ja käymätöntä viiniä. Myös Cyclopedia of Biblical Literature (1845, vol 2, s. 477) uskoo pääsiäisaterian viinin olleen käymätöntä, ei kuitenkaan juuri puristettua. Samassa yhteydessä kerrotaan Mishnahissa esitetystä tavasta keittää viiniä ja laimentaa sitä vedellä.

        Mishnah on rabbi Jehudan juutalaisia tapoja esittelevä kokoelma noin vuodelta 200 jKr. Siinä esitetään, kuinka pääsiäisiltana kaikki käyneet juomat (mm. cutach, sheker, hamets) hävitettiin myös kellareista (The Temperance Bible Commentary, 1894, s. 279). 12. vuosisadalla eläneet espanjalaiset rabbit Maimonides ja Bartenora väittivät kuitenkin, että kysymys oli ainoastaan viljatuotteista valmistetuista väkijuomista (Chametz Vematzah 5: 1,2).

        Kaiken käyneen, myös viinirypäleistä valmistetun käyneen viinin, hävittäminen pääsiäisjuhlan yhteydessä on säilynyt meidän aikaamme asti. Käymätöntä rypälemehua pidettiin siunauksen vertauskuvana, käymistä turmeltuneisuuden symbolina (ref. Bible Wines. Laws of Fermentation, s. 83).

        Tapa tulee esille mm. rabbi Jakob ben Asherin Talmudin lakikokoelmassa Arba Turim (13. vuosisata) ja rabbi Manasseh ben Israelin kirjassa Vindicia Judaeorum (vuodelta 1656). Jälkimmäisessä neuvottiin, kuinka pääsiäisviiniä voitiin tehdä keittämällä rikottuja rusinoita vedessä ja sen jälkeen siivilöimällä saatu neste (ref. The Temperance Bible Commentary 1894).

        Joskus juutalaiset joutuivat juomaan käynyttäkin viiniä. Tällöin siihen sekoitettiin kaksi kolmatta osaa vettä. Sekoittamattoman viinin juomista pidettiin häpeällisenä. Esimerkiksi juutalainen filosofi Filon (20 eKr. - 40 jKr) sanoo: "Ei kukaan, joka haluaa ajatella yleviä ja jaloja asioita, maista koskaan vapaaehtoisesti sekoittamatonta viiniä tai muuta hulluuden juomaa (pharmakon)."

        Korinttolaiset
        1. Kor.11:21 Paavali nuhtelee korinttilaisia siitä, että heidän juhla-aterioillaan "toinen on nälissään ja toinen juovuksissa".

        Tekstiä käännettäessä sanan methuo on tulkittu merkitsevän juopunutta. Sana olisi voitu kuitenkin samoin perustein kuin Joh. 2:9,10 (Kaanan häät), Ap.t. 2:13 (helluntaikokemus) , 1. Moos. 43:34 (Joosefin pidot) ja Laul.l. 5:1 (kehotus rakastavaisille) kääntää sanalla kylläinen, saanut yli oman tarpeen, saanut ylitsevuotavaisesti. Myös tekstiyhteys tukee tätä. Paavali ei nuhtele korinttilaisia viinin juomisesta vaan siitä, miten ruoka ja juomat jaetaan juhla-aterialla.

        Viiniä vatsan tähden
        "Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin" (1. Tim. 5:23). Paavalin neuvo nuorelle Timoteukselle on tunnetuimpia Raamatun lauseita. Sen tuntee moni sellainenkin, joka ei tiedä mitään muuta Raamatusta. Paavali ei kuitenkaan missään mainitse, että Timoteuksen tuli nauttia käynyttä viiniä.

        Aristoteles (384-322 eKr., Metereologica, 387.b.9-13), Plinius (24-79 jKr., Natural History, 14,18,22,23,24) ja Athanasius (280 jKr., Banquet, 2,24) suosittelevat kaikki joko käymättömiä, makeita tai keitettyjä viinejä sairaille tai heikkoudesta kärsiville. Lääkinnällisiin tarkoituksiin voitiin viinejä myös suodattaa.

        Kehotuksia raittiuteen

        Sananlaskut
        Tunnetuin raittiuteen kehottava kohta Sananlaskuissa on 23. luvussa: "Kuka voivottaa, kuka vaikertaa? Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa? Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta? Kuka katsoo harottavin silmin? Se, joka viipyy viinin ääressä, se joka etsii maustejuomaa. Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas, mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaallaan kuin kyy" (Sananl. 23:29-32).

        Sananlaskujen 31. luvussa on kuitenkin kohta, jossa oluen sanotaan sopivan onnettomalle ja viinin katkeroituneelle: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille. Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera. Juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan. Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille. Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa" (Sananl. 31:4-9).

        Tekstiyhteyden perusteella alkoholituotteet eivät sovi yhdellekään johtoasemassa olevalle, koska he alkoholin vaikutuksen alaisena saattavat vääristää oikeudet. Ainoat, joille niitä voitaisiin ajatella, ovat surussaan ilman toivoa kamppailevat. Onnettomasta ja katkerasta käytetyt sanat obed ja marei naphesh nimittäin merkitsevät tilannetta, jossa kaikki toivo on jo menetetty.

        Talmud soveltaa tekstiä kuolemantuomion saaneisiin. Jeesuksellekin tarjottiin mirhalla sekoitettua viiniä hänen riippuessaan ristillä. Jeesus ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan (Mark. 15:23). Myöhemmin kuitenkin, kun hänelle tarjottiin hapanviiniä (oksos = alkoholiton etikka), hän joi sitä (Joh. 19:29,30).

        Mutta alkoholijuomat eivät ole syrjittyjen, kurjien ja köyhien ainoa pelastus. Jakeissa kuningas Lemuelin äiti kehottaa poikaansa tarttumaan toimeen ja ajamaan näiden asiaa niin, että syyt heidän epätoivoonsa ja ja katkeruuteensa saadaan poistetuksi.

        Omaan aikaamme sovellettuna jakeet kehottavat ensisijaisesti kiinnittämään huomiota juomisen syihin, ja kun ne on saatu selville, pyrkiä poistamaan ne. Meidän on kohdattava syrjäytyneet siellä, missä he ovat, ja pyrittävä auttamaan heitä heidän omista lähtökohdistaan käsin olipa oireen syy sitten laiminlyönnit lapsuudessa, yhteiskunnan alkoholipolitiikka tai epäonnistuminen koulussa ja työelämässä.

        Jeesus
        Jeesus varoitti päihtymyksestä niitä, jotka odottivat hänen tuloaan: "Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät" (Luuk. 21:34).

        Kevytmielisestä ja juopottelevasta elämästä voitiin Mooseksen lain mukaan tuomita kuolemaan (5. Moos. 21:18-21). Näin käy Jeesuksen mukaan myös kelvottomalle palvelijalle, joka alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa (Matt. 24:48-51).

        Paavali
        Paavalin mukaan juomingit ja remuaminen kuuluivat lihan aikaansaannoksiin: "- - ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa" (Gal. 5:19-21, vrt. 1. Kor. 6:9,10).

        Paavali sanoo myös: "Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne" (Ef. 5:1.

        Siksi Paavali kehottaa olemaan raitis: "- - ne, jotka juovat, ovat juovuksissa yöllä. Mutta meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina - -" (1. Tess. 5:7,. "Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen - - "(Room. 13:13).

        Paavalin mukaan kaikkien seurakunnan työntekijöiden, niin seurakunnan kaitsijoiden (1. Tim. 3:2,3), seurakunnan vanhimpien (Tit. 1:6-9) kuin seurakunnan palvelijoiden (1. Tim. 3:8-10) ja myös seurakuntalaisten, niin naisten (1. Tim. 3:11; Tit. 2:3) kuin miesten (Tit. 2:2), tuli olla raittiita.

        Pietari
        Pietarikin kehottaa olemaan raitis kolme eri kertaa: "Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina" (1.Piet. 1:13). "Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla!" (1.Piet. 4:7). "Olkaa raittiit, valvokaa" (1. Piet. 5:8, 1938 suom.).

        Raamatun ilmaisu raitis on lähellä sanaa valpas. Näin esimerkiksi 1938 käännöksen 1 Piet. 5:8 "olkaa raittiit"on 1992 käännöksessä "pitäkää mielenne valppaana".

        Yhteenveto

        Raamattu pitää viinirypäleistä valmistettua juomaa hyvin korkeassa arvossa. Tämä kertoo Jumalan luomisvoimasta ja siunauksesta, jonka Jumala haluaa antaa ihmiselle. Viinirypäleet ja viinirypäleistä saatu juoma asetetaan samaan asemaan kuin vilja ja leipä sekä öljy, jotka myös nähdään Jumalan luomisvoiman ilmauksina.

        Sanan viini nykyinen käyttö viinirypäleen mehusta alkoholikäymisen kautta valmistettuna alkoholipitoisena juomana on kuitenkin harhaanjohtava. Sekä heprean- että kreikankieliset viiniä merkitsevät sanat sisälsivät nykyiset rypäletuoremehun sekä rypäletäysmehun, jopa rypälemehun käsitteet.

        Se viini, josta Raamattu puhuu Jumalan siunauksen vertauskuvana, oli käymätöntä rypälemehua. Käynyt viini, kuten kaikki hapatus, oli juutalaiselle synnin ja turmeluksen vertauskuva. Vielä nykyäänkin ortodoksijuutalaiset sekä pääsiäistä viettäessään että häissään käyttävät ainoastaan parasta viiniä: sitä jossa on siunaus ja jota käyminen ei ole turmellut.

        Raamatussa ei missään hyväksytä viinin käyttöä päihteenä, vaikka onnettomien ja katkerien todetaan juodessaan unohtavan kurjuutensa. Oireitten poisto ei kuitenkaan Raamatun mukaan riitä. Samassa kohdassa on hyvin voimakas kehotus hankkia syrjityille oikeus ja ajaa kurjan ja köyhän asiaa.

        Viinin väärinkäyttö toi mukanaan Jumalan kirouksen. Näin tapahtui sekä yksityisten ihmisten elämässä että kansojen kohdalla. Ensimmäisenä sen sai kokea Kanaan ja tämän jälkeläiset. Saman kirouksen kohteeksi joutuivat myöhemmin myös Efraim ja Juuda. Niin kävi myös Babylonille ennen sen lopullista tuhoutumista.

        Jo Mooseksen ajasta alkaen Raamatusta löytyy kehotuksia viinin oikeaan käyttöön. Myös Jeesus varoitti juomisesta ja päihtymyksestä ja kehoitti olemaan raitis ja valvomaan. Niin tekivät myös Paavali ja Pietari.

        Raamatussa sanan raitis merkitys on hyvin lähellä käsitettä valpas, virkeä, tarkka. Ilmestyskirjan kehoitus "Älä turmele viiniä" kuuluu siis myös meille, jotka olemme antaneet sanalle viini vain sen turmeltuneen merkityksen ja sitä viiniä, jossa on siunaus, kutsumme rypälemehuksi.

        Pitkä teoriasi Raamatun viinistä eräänlaisena tuoremehuna ei tunnu uskottavalta.
        Jos tämä kysymys olsi ollut niin hirveän tärkeä esimerkiksi Paavalille, niin kyllä kait hän olisi neuvonut, siis kehoittanut tai käskenyt, Timeteusta nauttimaan happamatonta viiniä. Sitä paitsi Paavalin kirje Timoteukselle on kirjoitettu Paavalin kuoleman jälkeen.


      • selityksiä?
        Lestadius kirjoitti:

        Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli toinen kuin nykyään. Se sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypäletuoremehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin. Väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu lainkaan, elleivät sellaisia olleet Babylonin viinit.

        Viini kuului juutalaiseen perinteeseen
        Viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Se oli osoitus Jumalan siunauksesta.

        Viini oli mukana perheen juhla-aterialla sapattia vastaanotettaessa. Silloin perheen isä ei kiittänyt Jumalaa vain leivästä vaan hän otti myös viinimaljan ja sanoi: "Jumalalle, taivaan ja maan Luojalle, kiitos siitä, että hän antaa kasvuvoiman hedelmille, joista me saamme juomaa."

        Juutalaiselle perheelle leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Aivan samalla tavalla kuin Jumala kasvatti viljan, hän kasvatti myös hedelmät. Viljasta saatiin leipää, hedelmistä juomaa. Perheen ei tarvinnut olla nälkäinen eikä janoinen, koska Jumala antoi heille kaiken, mitä he tarvitsivat.

        Kiitollisina kaikki perheenjäsenet söivät leipää ja joivat maljasta. Myös lapset. Viini ei ollut heille päihtymyksen vertauskuva. Se oli heille Jumalan siunauksen vertauskuva, Jumalan heitä varten kasvattamista hedelmistä saatava juoma, joka virkisti ja poisti janon.

        Tämä sama kiitollisuus Jumalaa kohtaan tuli esille myös Luojan ylistys -psalmissa, jota yhteisillä aterioilla usein laulettiin: "Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Myös Herralle tuotujen uutisuhrien (4 Moos. 18:12), sekä kymmenysten (5 Moos. 12:11,12; 14:22-29) yhteydessä painotettiin sitä iloa, mitä Jumalalta saatu vilja, viini ja öljy yhdessä leeviläisten, muukalaisten, orpojen ja leskien kanssa jaettuna tuotti: "Iloitkaa kaikki Herran, Jumalanne edessä, sekä te että teidän poikanne ja tyttärenne - -."

        Viinien määrittely 1990-luvulla
        Suomalainen (viini) ja heprealainen ( jajin; j=w) viiniä merkitsevät sanat tulevat samasta ei-seemiläisestä kantasanasta.

        Tietosanakirjojen mukaan viinit ovat yleisimmin rypäleiden mutta myös marjojen tai hedelmien mehusta alkoholikäymisen avulla valmistettuja juomia.

        Luonnollisen käymisen avulla viinin alkoholipitoisuus ei nouse yli 15 tilavuusprosentin. Sitä väkevämmät viinit ovat ns. väkeviä viinejä, joihin on lisätty jotain tislattua alkoholijuomaa tai väkiviinaa.

        Lisäksi tunnetaan ns. alkoholittomat viinit, joista alkoholi on eri menetelmin poistettu. Alkoholittomana juomaa pidetään, jos se sisältää enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia.

        Nykyisen lainsäädännön mukaisia väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu. Sen sijaan käyneen viinin suodattaminen alkoholittomaksi tunnettiin.

        Tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari
        Maassamme 1991 voimaan tulleen asetuksen mukaan tunnemme myös käsitteet tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari. Asetuksen mukaan tuoremehu valmistetaan joko puristamalla tai muulla erotuskäsittelymenetelmällä marjoista, hedelmistä tai kasviksista. Tuoremehuun ei saa lisätä mitään eikä siitä saa poistaa mitään. Tuoremehua ei myöskään saa tehdä säilyväksi kuumentamalla.

        Täysmehu on valmiste, joka valmistetaan marjoista, hedelmistä tai kasviksista eikä valmistuksessa käytetä vettä tai muita valmistusaineita. Täysmehua voidaan kuitenkin valmistaa täysmehutiivisteestä, jolloin siihen on lisätty kuivatuksessa poistettua vettä vastaava vesimäärä.

        Mehu on tehty täysmehusta lisäämällä siihen vettä, makeutusainetta tai molempia.

        Sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettua nektaria valmistetaan ainoastaan soseutetuista marjoista, hedelmistä, kasveista tai tysmehuista. Tarvittaessa nektariin voidaan lisätä makeutusainetta ja vettä. Nektarin marja- tai hedelmäpitoisuuden tulee olla raaka-aineesta riippuen 25 tai 50 prosenttia.

        Raamatussa viinistä käytetyt nimitykset

        Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Näitä ovat jajin, oinos, khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe, shemarim, mesek, mezeg, mimsak, ashisha ja shekar.

        Sekä alkoholiton että alkoholipitoinen: jajin (hepr.), oinos (kreikk.), Khemer, khamar (hepr.)
        Yleisin viinirypäleistä puristetun juoman nimitys Raamatussa on jajin, joka esiintyy Vanhassa testamentissa noin 140 kertaa. Sitä vastaava kreikankielinen nimitys on oinos. Se esiintyy Uudessa testamentissa 32 kertaa.

        Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitiin käyttää sekä rypäletuoremehusta, rypäletäysmehusta ja rypälemehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä.

        Khemer, khamar (hepr.)

        Samanlainen yleisnimitys kuin jajin ja oinos olivat myös khemer tai khamar. Ne löytyvät Raamatusta 9 kertaa. Sana sisältää myös hapanviinin, etikan merkityksen.

        Alkoholiton: Tirosh (hepr.), asis, gleukos (kreikk.)
        Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät hep-realaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran.

        Merkitykseltään epäselvä: Sobhe (hebr.), shemarim, Mesek, mezeg, mimsak (hepr.), Ashisha (hepr.)
        Sobhe mainitaan Raamatussa vain kolme kertaa (mm. Jes. 1:22). Todennäköisimmin sillä on tarkoitettu kiehautettua viiniä, vinum defrutum, sellaista kuin roomalaisten sapa tai Etelä-Ranskan sobe.

        Shemarim (hepr.)

        Epävarmoja ollaan myös shemarim -sanan oikeasta merkityksestä. Se esiintyy Vanhassa testamentissa viisi kertaa (mm. Jes. 25:6). Sitä pidetään siivilöimättömänä hiivain päällä maanneena viininä.

        Vielä ovat hepreankieliset viinin nimitykset mesek, mezeg ja mimsak, joita Raamatussa käytetään neljä kertaa (mm. Sananl. 23:30 ja Jes. 65:11). Todennäkäinen merkitys on vedellä sekoitettu, laimennettu (masak ) viini.

        Edellä olevien sanojen lisäksi viinejä lähellä oleva sana on ashisha, kokoonpuserretuista hedelmistä, rypäleistä tai rusinoista valmistettu rypäle- tai rusinakakku, hunajaleipä (Laul.l. 2:5).

        Päihdyttävät palmu- ja ohraviinit (oluet): Shekar (hepr.)
        Päihdyttävistä palmu- ja ohraviineistä käytettiin nimeä shekar. Se mainitaan Raamatussa 23 kertaa. Uudessa käännöksessä se on usein käännetty olueksi. Vanhemmissa käännöksissä enimmäkseen sanaparilla väkevä juoma.

        Meidän väkeviin juomiimme verrattuna shekar ei kuitenkaan ollut mikään väkevä juoma, sillä siinä voi olla alkoholia korkeintaan 14-16 tilavuusprosenttia (nykyiset miedot viinit 8-14, väkevät viinit 16-21, konjakit, brandyt 40-42, viskit 40-45, katkerot 28-45, viinat 38-50 ja väkevät liköörit 25-55 tilavuusprosenttia). Tislaustaitoa ei vielä silloin ollut opittu. Se opittiin vasta 9. vuosisadalla jKr.

        Raamatussa tätä päihdyttäväksi tarkoitettua juomaa ei hyväksytä. 5. Moos. 14:26 mainitaan tosin, että kymmenysrahoilla voi ostaa viiniä tai olutta (shekar). Tekstissä käytetty viini-sana (tirosh) ei kuitenkaan ole käynyt vaan käymätön viini. Shekar saattoi siis jajin- ja oinos-sanojen tavoin merkitä sekä alkoholitonta että alkoholipitoista juomaa.

        Jajin weshekar taas on Raamatun käyttämä sanapari nuhdeltaessa juoppouden synneistä.

        Viini Jumalan siunauksen symboli

        Raamatun aikana alkoholipitoisuus ei siis ollut viinin olennainen ominaisuus. Itse asiassa juutalaisen käsityksen mukaan hyvä viini turmeltui sen käydessä.

        Paras viini ortodoksijuutalaisen tradition mukaan on vielä nykyäänkin käymätön makea viini, jossa olevia sokereita käyminen ei ole muuttanut alkoholiksi ja jota maassamme voimassa olevan asetuksen mukaisesti nimitettäisiin mieluummin rypäletuoremehuksi, rypäletäysmehuksi tai rypälemehuksi.

        Viinin runsaus siunauksen vertauskuvana
        Leivän ja viinin runsaus oli juutalaisille osoitus Jumalan siunauksesta, Jumalan heille antamasta lahjasta. Esimerkiksi, kun Iisak siunasi poikansa Jaakobin, hän sanoi: "Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta ja maan rehevyyttä, viljaa ja viiniä runsain määrin" (1. Moos. 27:2.

        Mooseksen mukaan Herran siunaus tulisi näkymään viljan, viinin ja öljyn runsautena: "Herra antaa syyssateet ja kevätsateet maahanne ajallaan, niin että voitte korjata viljanne, viininne ja öljynne" (5. Moos. 11:14).

        Sadonkorjuun yhteydessä uudesta oliiviöljystä, uudesta viinistä ja viljasta tuotiin Herralle kiitosuhri, uutisuhri (4. Moos. 18:12).

        Näistä kolmesta, viljasta, viinistä ja öljystä, tuli myös vuosittain luovuttaa kymmenykset Herralle (5. Moos. 12:11,12,17,18; 14:22-29).

        Luojan ylistys -psalmissakin nämä kolme yhdistetään: "Sinä (Herra) kasvatat viinin ihmisten iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Viinin puute kirouksen vertauskuvana
        Jos taas Jumalan kirous kohtaisi Jumalan kansaa, näkemästään vaivannäöstä huolimatta viinitarhat eivät antaisi sille satoaan.

        Näin mm. Mooseksen laissa esitetyissä kirouksissa sanotaan: "Te istutatte viinitarhoja ja viljelette viiniä, mutta ette pääse korjaamaan rypäleitä ettekä saa viiniä juodaksenne" (5. Moos. 28:39).

        Esitetty kirous toteutui, kun kansa vieraantui Jumalasta. Hoosean aikana Jumala sanoi, ettei hän enää antaisi viljaa eikä viiniä kansalleen, koska tämä ei käsitä, että se on saaneet viljan, viinin ja kaiken muunkin häneltä (Hoos. 2:10,11).

        Jerusalemin hävityksen yhteydessä kerrotaan jo, kuinka lapset kuolivat kaupungin kaduilla pyydellessään äideiltään leipää ja viiniä: "Lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla. He sanovat äidilleen: 'Anna leipää, anna viiniä!' He vaipuvat maahan kaupungin kaduille kuin kuolettavasti haavoittuneet ja heittävät henkensä äidin sylissä" (Val.v. 2:11,12).

        Viini uudessa maassa
        Viini tulee esille myös uutta maata koskevissa lupauksissa: "Minä käännän kansani Israelin kohtalon. He rakentavat jälleen hävitetyt kaupunkinsa ja asettuvat niihin asumaan. He istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden hedelmän" (Aam. 9:14).

        Myös Salomon sananlaskuissa kerrotaan, kuinka Viisaus kutsuu: "Tulkaa, syökää pöytäni antimia, juokaa viiniä, jonka olen itse maustanut" (Sananl. 9:5).

        Viini Jeesuksen elämässä
        Viini kuului asiaan myös Uuden testamentin aikana. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini (Joh. 2:1-12). Hän osallistui juhla-aterioille, joilla tarjoiltiin viiniä (Matt. 11:18,19). Hän käytti viiniä ja viinileilejä vertauksissaan (Mark. 2:22; Luuk. 5:37,3. Jeesus jopa vertasi itseään viinipuuhun ja opetuslapsiaan hedelmää tuottaviin viinipuun oksiin (Joh. 15:1-4, vrt. Jes.5:1-7).

        Leipä ja viini kuuluivat myös viimeiseen ehtoolliseen. Paavalin mukaan Jeesus vertasi ehtoollismaljaa uuteen liittoon (1. Kor. 11:25). Viini kuvasi hänen vertaan. Samasta yhteydestä käy ilmi, että ehtoollista tultaisiin viettämään Herran tulemukseen asti (1. Kor. 11:26).

        Jeesuksen mukaan hän joisi viiniä (viiniköynnöksen antia) myös Jumalan valtakunnassa (Matt. 26:29).

        Viinin käytön rajoituksia

        Vaikka viiniä pidettiin Jumalan siunauksen ja tämän antamien lahjojen vertauskuvana, siihen suhtautuminen oli varauksellista.

        Jo Mooseksen aikana oli viininjuontia koskevia rajoituksia.Papit eivät saaneet juoda viiniä eivätkä juovuttavia juomia pyhäkköpalvelusta suorittaessaan (3. Moos. 10:9). Sama kielto toistettiin Hesekielin aikana (Hes.44:21).

        Mooseksen lain mukaan myös nasiirien tuli pidättyä viinistä ja oluesta (4. Moos. 6:3). Myöskään äitinsä kohdusta asti Jumalan nasiiriksi valitun Simsonin äiti ei saanut juoda viiniä eikä olutta (Tuom. 13:4,14).

        Kuninkaitten ajalta taas on peräisin toteamus: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille" (Sananl. 31:4,5).

        Sananlaskuissa oleva kuninkaita koskeva viininjuontikielto (Sananl. 31:4,5) oli yleinen. Plutarkhos mainitsee, etteivät kuninkaat ennen Psammetikoa (640 eKr.) saaneet juoda viiniä. Näin oli myös Egyptissä Joosefin aikana.

        Sananlaskuista löytyy muitakin varoituksia viinin käytön suhteen: "Kuuntele, poikani, ja viisastu, ohjaa ajatuksesi oikealle tielle. Älä eksy juomarien seuraan, karta lihapadan ääressä mässäileviä, sillä juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta rääsyissä" (Sananl. 23:19-21).

        Jeremia otti viinin käytöstä kieltäytyvät rekabilaiset esimerkiksi israelilaisille (Jer. 35:6).

        Myös Daniel ja hänen ystävänsä päättivät olla saastuttamatta itseään Babylonin kuninkaan pöydän herkuilla ja viineillä ja pyysivät pelkkiä kasviksia syötäväksi ja vain vettä juotavaksi (Dan. 1:5-12).

        Uudessa testamentissakin on esimerkkejä siitä, että viininjuonnissa oli rajoituksia. Johannes Kastajasta sanottiin: "Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo" (Luuk. 1:15).

        Myös Paavalin mukaan oli "hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi" (Room. 14:21).

        Väärinkäytön mukanaan tuoma kirous
        Jo ensimmäisen viinitarhan istuttanut Nooa juopui viiniä juotuaan.

        Kirous kohtasi Kanaania, jonka jälkeläisiä olivat mm. sodomalaiset ja gomorralaiset sekä ne kanaanilaiset heimot, jotka tuhottiin Joosuan aikana (1. Moos. 9:20-27; luvut 15-19; Joos. 7:7-24).

        Herran edessä kuolleet Aaronin pojat Nabad ja Abihu olivat todennäköisesti päihtyneitä tuodessaan vierasta tulta Jumalan eteen, koska pappien viinin ja päihdyttävien juomien juomakielto annettiin heti tapahtuman jälkeen (3. Moos. 10:1,2,9,10).

        Daavidin ajan historiasta on useita esimerkkejä siitä, mihin juominen voi johtaa. Näin mm. Nabal kuoli sen seurauksena, mitä hän oli humalassa ollessaan tehnyt (1. Sam. 25:36). Myös Daavidin poika Amnon surmattiin tämän humalluttua (2. Sam. 13:2.

        Myös sotajoukkoja tuhoutui juomisen vuoksi. Voiton sai Ahab, Israelin kuningas (1 Kun. 20:16-21).

        Jesajan aikana viininjuominen oli tullut yleiseksi myös Israelissa. Silloinkin, kun Jumala kutsui kansaa itkiäisiin ja valittajaisiin, kansa vain joi. Samaria kulki edellä ja sen tuho oli tulossa. Jopa papit ja profeetat seurasivat esimerkkiä (Jes. 6:11,18; 22:13; 28:1,3; 28;7,8,13).

        Profeetta Hoosea, Jesajan aikalainen, julisti Efraimille, pohjoiselle valtiolle, Jumalan tuomiota sen juomisen takia. Jopa kuningas on mukana juomassa ja tulee petetyksi (Hoos. 4:11,17,18; 7:5).

        Aamos toisti kansan tuomion. Se joutuu marssimaan vieraaseen maahan (Aamos 2:8,12; 3:2; 6:6,7).

        Joel esitti, kuinka pitkälle viininhimo ennen lopullista tuomiota Josafatinlaaksossa voi johtaa: jopa lapset myydään (Joel 4:3).

        Jeremian aikana puhuttiin jo Jumalan vihan viinin maljasta ja Babylonista Herran kädessä olevana maljana, joka juovuttaa koko maailman ja tekee kansat mielettömiksi: "Babylon oli kultamalja Herran kädessä, se juovutti koko maailman. Kansat joivat sen viiniä ja suistuivat pois tolaltaan"(Jer. 51:7).

        Myös Babylonin tuomio "Mene, mene , tekel, u-farsin" kirjoitettiin tulisin kirjaimin palatsin seinälle sen kuninkaan Belsassarin sekä valtakunnan tuhannen ylimyksen ollessa pidoissaan humaltuneina (Dan. 5:1-6:1).

        Päihdyttävää vai alkoholitonta viiniä?

        Raamatun kanta viinin käyttöön päihdyttävänä juomana on hyvin selvästi kielteinen. Raamatusta on kuitenkin pyritty löytämään kohtia, joiden mukaan päihdyttävän viinin käyttö olisi luvallista.

        Häät Galilean Kaanassa
        Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa on yksi näistä. Väitettä perustellaan valvojan sanoin: "Valvoja maistoi vettä - - ja sanoi: "Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti." (Joh. 2:9,10).

        Ilmaus alkavat juopua on käännös sanasta methyein, methyskesthai, jota on käytetty myös 1. Moos. 43:34; Ps. 36:9; Laul.l. 5:1, Jes. 34:5,7 ja Jer. 46:10. Sana voidaan kääntää myös "kun ovat kylläisiä" tai "kun ovat juoneet kyllikseen". Näin mm. Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös "runsaasti kostuttaa"," kastella läpeensä" ja methyein "olla läpimärkä", "olla kyllästetty" tai "olla täynnä jostakin".

        Varhaisen kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niiden voidaan edes ajatella merkitsevät päihtymistä tai juopumista, muissa ei. Käännöksistä käy ilmi, että methyein -sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.

        Syömäri ja juomari
        Eräässä yhteydessä Jeesusta syytettiin: "Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!" (Matt. 11:19).

        Samassa yhteydessä Johanneksesta, joka ei käyttänyt viiniä, sanottiin: "Hänessä on paha henki" (jae 1. Kukaan meistä ei kuitenkaan tänään väitä, että niin olisi. Miksi me siis tekisimme Jeesuksesta juomarin? Jeesuksen oma vastaus vihamiehilleen oli: "Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!" (Matt. 11:19).

        Viimeinen ehtoollinen
        Ehtoollisella Jeesus otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi opetuslapsille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki"(Matt. 26:27).

        Jos maljassa oleva juoma olisi ollut nykyisen lainsäädännön mukaista viiniä, se olisi ollut käynyttä. Juutalaisten pääsiäisviinin ei kuitenkaan tarvinnut olla käynyttä. Talmudin tuntijan Louis Ginzbergin mukaan juuri puristettua rypälemehua voitiin käyttää aivan yhtä hyvin kuin käynyttäkin (American Jewish Year Book 1923, s. 414). Nykyisistä juutalaisista ortodoksijuutalaiset käyttävät yhä edelleen käymätöntä viiniä ja vain uudistusmieliset käynyttä (Bacchiocchi, Wine in the Bible, 1989).

        The Jewish Encyclopedia (1904 , vol 5, s. 165) esittää Jeesusta käsittelevässä artikkelissa, että kiirastorstain muistoaterialla olisi käytetty happamatonta leipää ja käymätöntä viiniä. Myös Cyclopedia of Biblical Literature (1845, vol 2, s. 477) uskoo pääsiäisaterian viinin olleen käymätöntä, ei kuitenkaan juuri puristettua. Samassa yhteydessä kerrotaan Mishnahissa esitetystä tavasta keittää viiniä ja laimentaa sitä vedellä.

        Mishnah on rabbi Jehudan juutalaisia tapoja esittelevä kokoelma noin vuodelta 200 jKr. Siinä esitetään, kuinka pääsiäisiltana kaikki käyneet juomat (mm. cutach, sheker, hamets) hävitettiin myös kellareista (The Temperance Bible Commentary, 1894, s. 279). 12. vuosisadalla eläneet espanjalaiset rabbit Maimonides ja Bartenora väittivät kuitenkin, että kysymys oli ainoastaan viljatuotteista valmistetuista väkijuomista (Chametz Vematzah 5: 1,2).

        Kaiken käyneen, myös viinirypäleistä valmistetun käyneen viinin, hävittäminen pääsiäisjuhlan yhteydessä on säilynyt meidän aikaamme asti. Käymätöntä rypälemehua pidettiin siunauksen vertauskuvana, käymistä turmeltuneisuuden symbolina (ref. Bible Wines. Laws of Fermentation, s. 83).

        Tapa tulee esille mm. rabbi Jakob ben Asherin Talmudin lakikokoelmassa Arba Turim (13. vuosisata) ja rabbi Manasseh ben Israelin kirjassa Vindicia Judaeorum (vuodelta 1656). Jälkimmäisessä neuvottiin, kuinka pääsiäisviiniä voitiin tehdä keittämällä rikottuja rusinoita vedessä ja sen jälkeen siivilöimällä saatu neste (ref. The Temperance Bible Commentary 1894).

        Joskus juutalaiset joutuivat juomaan käynyttäkin viiniä. Tällöin siihen sekoitettiin kaksi kolmatta osaa vettä. Sekoittamattoman viinin juomista pidettiin häpeällisenä. Esimerkiksi juutalainen filosofi Filon (20 eKr. - 40 jKr) sanoo: "Ei kukaan, joka haluaa ajatella yleviä ja jaloja asioita, maista koskaan vapaaehtoisesti sekoittamatonta viiniä tai muuta hulluuden juomaa (pharmakon)."

        Korinttolaiset
        1. Kor.11:21 Paavali nuhtelee korinttilaisia siitä, että heidän juhla-aterioillaan "toinen on nälissään ja toinen juovuksissa".

        Tekstiä käännettäessä sanan methuo on tulkittu merkitsevän juopunutta. Sana olisi voitu kuitenkin samoin perustein kuin Joh. 2:9,10 (Kaanan häät), Ap.t. 2:13 (helluntaikokemus) , 1. Moos. 43:34 (Joosefin pidot) ja Laul.l. 5:1 (kehotus rakastavaisille) kääntää sanalla kylläinen, saanut yli oman tarpeen, saanut ylitsevuotavaisesti. Myös tekstiyhteys tukee tätä. Paavali ei nuhtele korinttilaisia viinin juomisesta vaan siitä, miten ruoka ja juomat jaetaan juhla-aterialla.

        Viiniä vatsan tähden
        "Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin" (1. Tim. 5:23). Paavalin neuvo nuorelle Timoteukselle on tunnetuimpia Raamatun lauseita. Sen tuntee moni sellainenkin, joka ei tiedä mitään muuta Raamatusta. Paavali ei kuitenkaan missään mainitse, että Timoteuksen tuli nauttia käynyttä viiniä.

        Aristoteles (384-322 eKr., Metereologica, 387.b.9-13), Plinius (24-79 jKr., Natural History, 14,18,22,23,24) ja Athanasius (280 jKr., Banquet, 2,24) suosittelevat kaikki joko käymättömiä, makeita tai keitettyjä viinejä sairaille tai heikkoudesta kärsiville. Lääkinnällisiin tarkoituksiin voitiin viinejä myös suodattaa.

        Kehotuksia raittiuteen

        Sananlaskut
        Tunnetuin raittiuteen kehottava kohta Sananlaskuissa on 23. luvussa: "Kuka voivottaa, kuka vaikertaa? Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa? Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta? Kuka katsoo harottavin silmin? Se, joka viipyy viinin ääressä, se joka etsii maustejuomaa. Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas, mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaallaan kuin kyy" (Sananl. 23:29-32).

        Sananlaskujen 31. luvussa on kuitenkin kohta, jossa oluen sanotaan sopivan onnettomalle ja viinin katkeroituneelle: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille. Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera. Juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan. Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille. Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa" (Sananl. 31:4-9).

        Tekstiyhteyden perusteella alkoholituotteet eivät sovi yhdellekään johtoasemassa olevalle, koska he alkoholin vaikutuksen alaisena saattavat vääristää oikeudet. Ainoat, joille niitä voitaisiin ajatella, ovat surussaan ilman toivoa kamppailevat. Onnettomasta ja katkerasta käytetyt sanat obed ja marei naphesh nimittäin merkitsevät tilannetta, jossa kaikki toivo on jo menetetty.

        Talmud soveltaa tekstiä kuolemantuomion saaneisiin. Jeesuksellekin tarjottiin mirhalla sekoitettua viiniä hänen riippuessaan ristillä. Jeesus ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan (Mark. 15:23). Myöhemmin kuitenkin, kun hänelle tarjottiin hapanviiniä (oksos = alkoholiton etikka), hän joi sitä (Joh. 19:29,30).

        Mutta alkoholijuomat eivät ole syrjittyjen, kurjien ja köyhien ainoa pelastus. Jakeissa kuningas Lemuelin äiti kehottaa poikaansa tarttumaan toimeen ja ajamaan näiden asiaa niin, että syyt heidän epätoivoonsa ja ja katkeruuteensa saadaan poistetuksi.

        Omaan aikaamme sovellettuna jakeet kehottavat ensisijaisesti kiinnittämään huomiota juomisen syihin, ja kun ne on saatu selville, pyrkiä poistamaan ne. Meidän on kohdattava syrjäytyneet siellä, missä he ovat, ja pyrittävä auttamaan heitä heidän omista lähtökohdistaan käsin olipa oireen syy sitten laiminlyönnit lapsuudessa, yhteiskunnan alkoholipolitiikka tai epäonnistuminen koulussa ja työelämässä.

        Jeesus
        Jeesus varoitti päihtymyksestä niitä, jotka odottivat hänen tuloaan: "Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät" (Luuk. 21:34).

        Kevytmielisestä ja juopottelevasta elämästä voitiin Mooseksen lain mukaan tuomita kuolemaan (5. Moos. 21:18-21). Näin käy Jeesuksen mukaan myös kelvottomalle palvelijalle, joka alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa (Matt. 24:48-51).

        Paavali
        Paavalin mukaan juomingit ja remuaminen kuuluivat lihan aikaansaannoksiin: "- - ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa" (Gal. 5:19-21, vrt. 1. Kor. 6:9,10).

        Paavali sanoo myös: "Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne" (Ef. 5:1.

        Siksi Paavali kehottaa olemaan raitis: "- - ne, jotka juovat, ovat juovuksissa yöllä. Mutta meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina - -" (1. Tess. 5:7,. "Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen - - "(Room. 13:13).

        Paavalin mukaan kaikkien seurakunnan työntekijöiden, niin seurakunnan kaitsijoiden (1. Tim. 3:2,3), seurakunnan vanhimpien (Tit. 1:6-9) kuin seurakunnan palvelijoiden (1. Tim. 3:8-10) ja myös seurakuntalaisten, niin naisten (1. Tim. 3:11; Tit. 2:3) kuin miesten (Tit. 2:2), tuli olla raittiita.

        Pietari
        Pietarikin kehottaa olemaan raitis kolme eri kertaa: "Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina" (1.Piet. 1:13). "Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla!" (1.Piet. 4:7). "Olkaa raittiit, valvokaa" (1. Piet. 5:8, 1938 suom.).

        Raamatun ilmaisu raitis on lähellä sanaa valpas. Näin esimerkiksi 1938 käännöksen 1 Piet. 5:8 "olkaa raittiit"on 1992 käännöksessä "pitäkää mielenne valppaana".

        Yhteenveto

        Raamattu pitää viinirypäleistä valmistettua juomaa hyvin korkeassa arvossa. Tämä kertoo Jumalan luomisvoimasta ja siunauksesta, jonka Jumala haluaa antaa ihmiselle. Viinirypäleet ja viinirypäleistä saatu juoma asetetaan samaan asemaan kuin vilja ja leipä sekä öljy, jotka myös nähdään Jumalan luomisvoiman ilmauksina.

        Sanan viini nykyinen käyttö viinirypäleen mehusta alkoholikäymisen kautta valmistettuna alkoholipitoisena juomana on kuitenkin harhaanjohtava. Sekä heprean- että kreikankieliset viiniä merkitsevät sanat sisälsivät nykyiset rypäletuoremehun sekä rypäletäysmehun, jopa rypälemehun käsitteet.

        Se viini, josta Raamattu puhuu Jumalan siunauksen vertauskuvana, oli käymätöntä rypälemehua. Käynyt viini, kuten kaikki hapatus, oli juutalaiselle synnin ja turmeluksen vertauskuva. Vielä nykyäänkin ortodoksijuutalaiset sekä pääsiäistä viettäessään että häissään käyttävät ainoastaan parasta viiniä: sitä jossa on siunaus ja jota käyminen ei ole turmellut.

        Raamatussa ei missään hyväksytä viinin käyttöä päihteenä, vaikka onnettomien ja katkerien todetaan juodessaan unohtavan kurjuutensa. Oireitten poisto ei kuitenkaan Raamatun mukaan riitä. Samassa kohdassa on hyvin voimakas kehotus hankkia syrjityille oikeus ja ajaa kurjan ja köyhän asiaa.

        Viinin väärinkäyttö toi mukanaan Jumalan kirouksen. Näin tapahtui sekä yksityisten ihmisten elämässä että kansojen kohdalla. Ensimmäisenä sen sai kokea Kanaan ja tämän jälkeläiset. Saman kirouksen kohteeksi joutuivat myöhemmin myös Efraim ja Juuda. Niin kävi myös Babylonille ennen sen lopullista tuhoutumista.

        Jo Mooseksen ajasta alkaen Raamatusta löytyy kehotuksia viinin oikeaan käyttöön. Myös Jeesus varoitti juomisesta ja päihtymyksestä ja kehoitti olemaan raitis ja valvomaan. Niin tekivät myös Paavali ja Pietari.

        Raamatussa sanan raitis merkitys on hyvin lähellä käsitettä valpas, virkeä, tarkka. Ilmestyskirjan kehoitus "Älä turmele viiniä" kuuluu siis myös meille, jotka olemme antaneet sanalle viini vain sen turmeltuneen merkityksen ja sitä viiniä, jossa on siunaus, kutsumme rypälemehuksi.

        Pitkä kirjoituksesi ja teoriasi Raamatun viinistä käymättömänä rypälemehuna tuntuu lähinnä fundamentalistin selitykseltä. Siitä paistaa halu selittää Raamattua oman opinkäsityksen pohjalta. Eikö Raamattua voisi lukea sellaisena kuin se on? Totuus tekee kyllä kipeää, mutta se on aina parempi kuin mitkään valheet ja valheselitykset.


      • näin...
        selityksiä? kirjoitti:

        Pitkä kirjoituksesi ja teoriasi Raamatun viinistä käymättömänä rypälemehuna tuntuu lähinnä fundamentalistin selitykseltä. Siitä paistaa halu selittää Raamattua oman opinkäsityksen pohjalta. Eikö Raamattua voisi lukea sellaisena kuin se on? Totuus tekee kyllä kipeää, mutta se on aina parempi kuin mitkään valheet ja valheselitykset.

        Juurikin näin. Jos viini Raamatussa olisi alkoholitonta, niin tuskinpa Paavali olisi antanut seurakunnan kaitsijaa valittaessa ohjeen, että tämä ei saa olla "paljon viinin orja". Toisin sanottuna seurakunnan kaitsija ei saa olla juoppo.

        Ellei Paavali sitten oikeasti tarkoittanut, että pappi ei saa juoda liikaa *alkoholitonta rypälemehua*, missä taas ei ole järjen hiventäkään.


      • päivässä!
        näin... kirjoitti:

        Juurikin näin. Jos viini Raamatussa olisi alkoholitonta, niin tuskinpa Paavali olisi antanut seurakunnan kaitsijaa valittaessa ohjeen, että tämä ei saa olla "paljon viinin orja". Toisin sanottuna seurakunnan kaitsija ei saa olla juoppo.

        Ellei Paavali sitten oikeasti tarkoittanut, että pappi ei saa juoda liikaa *alkoholitonta rypälemehua*, missä taas ei ole järjen hiventäkään.

        Näinhän Raamatussa sanotaan. Korkeintaan lasillinen (pieni) rypälemehua ja desilitra appelsiinituoremehua TAI kaksi lasia maitoa.

        VL ei ole liian mehunjuomisen orja!


      • Viininjuojatar
        Lestadius kirjoitti:

        Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli toinen kuin nykyään. Se sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypäletuoremehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin. Väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu lainkaan, elleivät sellaisia olleet Babylonin viinit.

        Viini kuului juutalaiseen perinteeseen
        Viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Se oli osoitus Jumalan siunauksesta.

        Viini oli mukana perheen juhla-aterialla sapattia vastaanotettaessa. Silloin perheen isä ei kiittänyt Jumalaa vain leivästä vaan hän otti myös viinimaljan ja sanoi: "Jumalalle, taivaan ja maan Luojalle, kiitos siitä, että hän antaa kasvuvoiman hedelmille, joista me saamme juomaa."

        Juutalaiselle perheelle leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Aivan samalla tavalla kuin Jumala kasvatti viljan, hän kasvatti myös hedelmät. Viljasta saatiin leipää, hedelmistä juomaa. Perheen ei tarvinnut olla nälkäinen eikä janoinen, koska Jumala antoi heille kaiken, mitä he tarvitsivat.

        Kiitollisina kaikki perheenjäsenet söivät leipää ja joivat maljasta. Myös lapset. Viini ei ollut heille päihtymyksen vertauskuva. Se oli heille Jumalan siunauksen vertauskuva, Jumalan heitä varten kasvattamista hedelmistä saatava juoma, joka virkisti ja poisti janon.

        Tämä sama kiitollisuus Jumalaa kohtaan tuli esille myös Luojan ylistys -psalmissa, jota yhteisillä aterioilla usein laulettiin: "Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Myös Herralle tuotujen uutisuhrien (4 Moos. 18:12), sekä kymmenysten (5 Moos. 12:11,12; 14:22-29) yhteydessä painotettiin sitä iloa, mitä Jumalalta saatu vilja, viini ja öljy yhdessä leeviläisten, muukalaisten, orpojen ja leskien kanssa jaettuna tuotti: "Iloitkaa kaikki Herran, Jumalanne edessä, sekä te että teidän poikanne ja tyttärenne - -."

        Viinien määrittely 1990-luvulla
        Suomalainen (viini) ja heprealainen ( jajin; j=w) viiniä merkitsevät sanat tulevat samasta ei-seemiläisestä kantasanasta.

        Tietosanakirjojen mukaan viinit ovat yleisimmin rypäleiden mutta myös marjojen tai hedelmien mehusta alkoholikäymisen avulla valmistettuja juomia.

        Luonnollisen käymisen avulla viinin alkoholipitoisuus ei nouse yli 15 tilavuusprosentin. Sitä väkevämmät viinit ovat ns. väkeviä viinejä, joihin on lisätty jotain tislattua alkoholijuomaa tai väkiviinaa.

        Lisäksi tunnetaan ns. alkoholittomat viinit, joista alkoholi on eri menetelmin poistettu. Alkoholittomana juomaa pidetään, jos se sisältää enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia.

        Nykyisen lainsäädännön mukaisia väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu. Sen sijaan käyneen viinin suodattaminen alkoholittomaksi tunnettiin.

        Tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari
        Maassamme 1991 voimaan tulleen asetuksen mukaan tunnemme myös käsitteet tuoremehu, täysmehu, mehu ja nektari. Asetuksen mukaan tuoremehu valmistetaan joko puristamalla tai muulla erotuskäsittelymenetelmällä marjoista, hedelmistä tai kasviksista. Tuoremehuun ei saa lisätä mitään eikä siitä saa poistaa mitään. Tuoremehua ei myöskään saa tehdä säilyväksi kuumentamalla.

        Täysmehu on valmiste, joka valmistetaan marjoista, hedelmistä tai kasviksista eikä valmistuksessa käytetä vettä tai muita valmistusaineita. Täysmehua voidaan kuitenkin valmistaa täysmehutiivisteestä, jolloin siihen on lisätty kuivatuksessa poistettua vettä vastaava vesimäärä.

        Mehu on tehty täysmehusta lisäämällä siihen vettä, makeutusainetta tai molempia.

        Sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettua nektaria valmistetaan ainoastaan soseutetuista marjoista, hedelmistä, kasveista tai tysmehuista. Tarvittaessa nektariin voidaan lisätä makeutusainetta ja vettä. Nektarin marja- tai hedelmäpitoisuuden tulee olla raaka-aineesta riippuen 25 tai 50 prosenttia.

        Raamatussa viinistä käytetyt nimitykset

        Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Näitä ovat jajin, oinos, khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe, shemarim, mesek, mezeg, mimsak, ashisha ja shekar.

        Sekä alkoholiton että alkoholipitoinen: jajin (hepr.), oinos (kreikk.), Khemer, khamar (hepr.)
        Yleisin viinirypäleistä puristetun juoman nimitys Raamatussa on jajin, joka esiintyy Vanhassa testamentissa noin 140 kertaa. Sitä vastaava kreikankielinen nimitys on oinos. Se esiintyy Uudessa testamentissa 32 kertaa.

        Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitiin käyttää sekä rypäletuoremehusta, rypäletäysmehusta ja rypälemehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä.

        Khemer, khamar (hepr.)

        Samanlainen yleisnimitys kuin jajin ja oinos olivat myös khemer tai khamar. Ne löytyvät Raamatusta 9 kertaa. Sana sisältää myös hapanviinin, etikan merkityksen.

        Alkoholiton: Tirosh (hepr.), asis, gleukos (kreikk.)
        Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät hep-realaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran.

        Merkitykseltään epäselvä: Sobhe (hebr.), shemarim, Mesek, mezeg, mimsak (hepr.), Ashisha (hepr.)
        Sobhe mainitaan Raamatussa vain kolme kertaa (mm. Jes. 1:22). Todennäköisimmin sillä on tarkoitettu kiehautettua viiniä, vinum defrutum, sellaista kuin roomalaisten sapa tai Etelä-Ranskan sobe.

        Shemarim (hepr.)

        Epävarmoja ollaan myös shemarim -sanan oikeasta merkityksestä. Se esiintyy Vanhassa testamentissa viisi kertaa (mm. Jes. 25:6). Sitä pidetään siivilöimättömänä hiivain päällä maanneena viininä.

        Vielä ovat hepreankieliset viinin nimitykset mesek, mezeg ja mimsak, joita Raamatussa käytetään neljä kertaa (mm. Sananl. 23:30 ja Jes. 65:11). Todennäkäinen merkitys on vedellä sekoitettu, laimennettu (masak ) viini.

        Edellä olevien sanojen lisäksi viinejä lähellä oleva sana on ashisha, kokoonpuserretuista hedelmistä, rypäleistä tai rusinoista valmistettu rypäle- tai rusinakakku, hunajaleipä (Laul.l. 2:5).

        Päihdyttävät palmu- ja ohraviinit (oluet): Shekar (hepr.)
        Päihdyttävistä palmu- ja ohraviineistä käytettiin nimeä shekar. Se mainitaan Raamatussa 23 kertaa. Uudessa käännöksessä se on usein käännetty olueksi. Vanhemmissa käännöksissä enimmäkseen sanaparilla väkevä juoma.

        Meidän väkeviin juomiimme verrattuna shekar ei kuitenkaan ollut mikään väkevä juoma, sillä siinä voi olla alkoholia korkeintaan 14-16 tilavuusprosenttia (nykyiset miedot viinit 8-14, väkevät viinit 16-21, konjakit, brandyt 40-42, viskit 40-45, katkerot 28-45, viinat 38-50 ja väkevät liköörit 25-55 tilavuusprosenttia). Tislaustaitoa ei vielä silloin ollut opittu. Se opittiin vasta 9. vuosisadalla jKr.

        Raamatussa tätä päihdyttäväksi tarkoitettua juomaa ei hyväksytä. 5. Moos. 14:26 mainitaan tosin, että kymmenysrahoilla voi ostaa viiniä tai olutta (shekar). Tekstissä käytetty viini-sana (tirosh) ei kuitenkaan ole käynyt vaan käymätön viini. Shekar saattoi siis jajin- ja oinos-sanojen tavoin merkitä sekä alkoholitonta että alkoholipitoista juomaa.

        Jajin weshekar taas on Raamatun käyttämä sanapari nuhdeltaessa juoppouden synneistä.

        Viini Jumalan siunauksen symboli

        Raamatun aikana alkoholipitoisuus ei siis ollut viinin olennainen ominaisuus. Itse asiassa juutalaisen käsityksen mukaan hyvä viini turmeltui sen käydessä.

        Paras viini ortodoksijuutalaisen tradition mukaan on vielä nykyäänkin käymätön makea viini, jossa olevia sokereita käyminen ei ole muuttanut alkoholiksi ja jota maassamme voimassa olevan asetuksen mukaisesti nimitettäisiin mieluummin rypäletuoremehuksi, rypäletäysmehuksi tai rypälemehuksi.

        Viinin runsaus siunauksen vertauskuvana
        Leivän ja viinin runsaus oli juutalaisille osoitus Jumalan siunauksesta, Jumalan heille antamasta lahjasta. Esimerkiksi, kun Iisak siunasi poikansa Jaakobin, hän sanoi: "Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta ja maan rehevyyttä, viljaa ja viiniä runsain määrin" (1. Moos. 27:2.

        Mooseksen mukaan Herran siunaus tulisi näkymään viljan, viinin ja öljyn runsautena: "Herra antaa syyssateet ja kevätsateet maahanne ajallaan, niin että voitte korjata viljanne, viininne ja öljynne" (5. Moos. 11:14).

        Sadonkorjuun yhteydessä uudesta oliiviöljystä, uudesta viinistä ja viljasta tuotiin Herralle kiitosuhri, uutisuhri (4. Moos. 18:12).

        Näistä kolmesta, viljasta, viinistä ja öljystä, tuli myös vuosittain luovuttaa kymmenykset Herralle (5. Moos. 12:11,12,17,18; 14:22-29).

        Luojan ylistys -psalmissakin nämä kolme yhdistetään: "Sinä (Herra) kasvatat viinin ihmisten iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi" (Ps. 104:15).

        Viinin puute kirouksen vertauskuvana
        Jos taas Jumalan kirous kohtaisi Jumalan kansaa, näkemästään vaivannäöstä huolimatta viinitarhat eivät antaisi sille satoaan.

        Näin mm. Mooseksen laissa esitetyissä kirouksissa sanotaan: "Te istutatte viinitarhoja ja viljelette viiniä, mutta ette pääse korjaamaan rypäleitä ettekä saa viiniä juodaksenne" (5. Moos. 28:39).

        Esitetty kirous toteutui, kun kansa vieraantui Jumalasta. Hoosean aikana Jumala sanoi, ettei hän enää antaisi viljaa eikä viiniä kansalleen, koska tämä ei käsitä, että se on saaneet viljan, viinin ja kaiken muunkin häneltä (Hoos. 2:10,11).

        Jerusalemin hävityksen yhteydessä kerrotaan jo, kuinka lapset kuolivat kaupungin kaduilla pyydellessään äideiltään leipää ja viiniä: "Lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla. He sanovat äidilleen: 'Anna leipää, anna viiniä!' He vaipuvat maahan kaupungin kaduille kuin kuolettavasti haavoittuneet ja heittävät henkensä äidin sylissä" (Val.v. 2:11,12).

        Viini uudessa maassa
        Viini tulee esille myös uutta maata koskevissa lupauksissa: "Minä käännän kansani Israelin kohtalon. He rakentavat jälleen hävitetyt kaupunkinsa ja asettuvat niihin asumaan. He istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden hedelmän" (Aam. 9:14).

        Myös Salomon sananlaskuissa kerrotaan, kuinka Viisaus kutsuu: "Tulkaa, syökää pöytäni antimia, juokaa viiniä, jonka olen itse maustanut" (Sananl. 9:5).

        Viini Jeesuksen elämässä
        Viini kuului asiaan myös Uuden testamentin aikana. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini (Joh. 2:1-12). Hän osallistui juhla-aterioille, joilla tarjoiltiin viiniä (Matt. 11:18,19). Hän käytti viiniä ja viinileilejä vertauksissaan (Mark. 2:22; Luuk. 5:37,3. Jeesus jopa vertasi itseään viinipuuhun ja opetuslapsiaan hedelmää tuottaviin viinipuun oksiin (Joh. 15:1-4, vrt. Jes.5:1-7).

        Leipä ja viini kuuluivat myös viimeiseen ehtoolliseen. Paavalin mukaan Jeesus vertasi ehtoollismaljaa uuteen liittoon (1. Kor. 11:25). Viini kuvasi hänen vertaan. Samasta yhteydestä käy ilmi, että ehtoollista tultaisiin viettämään Herran tulemukseen asti (1. Kor. 11:26).

        Jeesuksen mukaan hän joisi viiniä (viiniköynnöksen antia) myös Jumalan valtakunnassa (Matt. 26:29).

        Viinin käytön rajoituksia

        Vaikka viiniä pidettiin Jumalan siunauksen ja tämän antamien lahjojen vertauskuvana, siihen suhtautuminen oli varauksellista.

        Jo Mooseksen aikana oli viininjuontia koskevia rajoituksia.Papit eivät saaneet juoda viiniä eivätkä juovuttavia juomia pyhäkköpalvelusta suorittaessaan (3. Moos. 10:9). Sama kielto toistettiin Hesekielin aikana (Hes.44:21).

        Mooseksen lain mukaan myös nasiirien tuli pidättyä viinistä ja oluesta (4. Moos. 6:3). Myöskään äitinsä kohdusta asti Jumalan nasiiriksi valitun Simsonin äiti ei saanut juoda viiniä eikä olutta (Tuom. 13:4,14).

        Kuninkaitten ajalta taas on peräisin toteamus: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille" (Sananl. 31:4,5).

        Sananlaskuissa oleva kuninkaita koskeva viininjuontikielto (Sananl. 31:4,5) oli yleinen. Plutarkhos mainitsee, etteivät kuninkaat ennen Psammetikoa (640 eKr.) saaneet juoda viiniä. Näin oli myös Egyptissä Joosefin aikana.

        Sananlaskuista löytyy muitakin varoituksia viinin käytön suhteen: "Kuuntele, poikani, ja viisastu, ohjaa ajatuksesi oikealle tielle. Älä eksy juomarien seuraan, karta lihapadan ääressä mässäileviä, sillä juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta rääsyissä" (Sananl. 23:19-21).

        Jeremia otti viinin käytöstä kieltäytyvät rekabilaiset esimerkiksi israelilaisille (Jer. 35:6).

        Myös Daniel ja hänen ystävänsä päättivät olla saastuttamatta itseään Babylonin kuninkaan pöydän herkuilla ja viineillä ja pyysivät pelkkiä kasviksia syötäväksi ja vain vettä juotavaksi (Dan. 1:5-12).

        Uudessa testamentissakin on esimerkkejä siitä, että viininjuonnissa oli rajoituksia. Johannes Kastajasta sanottiin: "Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo" (Luuk. 1:15).

        Myös Paavalin mukaan oli "hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi" (Room. 14:21).

        Väärinkäytön mukanaan tuoma kirous
        Jo ensimmäisen viinitarhan istuttanut Nooa juopui viiniä juotuaan.

        Kirous kohtasi Kanaania, jonka jälkeläisiä olivat mm. sodomalaiset ja gomorralaiset sekä ne kanaanilaiset heimot, jotka tuhottiin Joosuan aikana (1. Moos. 9:20-27; luvut 15-19; Joos. 7:7-24).

        Herran edessä kuolleet Aaronin pojat Nabad ja Abihu olivat todennäköisesti päihtyneitä tuodessaan vierasta tulta Jumalan eteen, koska pappien viinin ja päihdyttävien juomien juomakielto annettiin heti tapahtuman jälkeen (3. Moos. 10:1,2,9,10).

        Daavidin ajan historiasta on useita esimerkkejä siitä, mihin juominen voi johtaa. Näin mm. Nabal kuoli sen seurauksena, mitä hän oli humalassa ollessaan tehnyt (1. Sam. 25:36). Myös Daavidin poika Amnon surmattiin tämän humalluttua (2. Sam. 13:2.

        Myös sotajoukkoja tuhoutui juomisen vuoksi. Voiton sai Ahab, Israelin kuningas (1 Kun. 20:16-21).

        Jesajan aikana viininjuominen oli tullut yleiseksi myös Israelissa. Silloinkin, kun Jumala kutsui kansaa itkiäisiin ja valittajaisiin, kansa vain joi. Samaria kulki edellä ja sen tuho oli tulossa. Jopa papit ja profeetat seurasivat esimerkkiä (Jes. 6:11,18; 22:13; 28:1,3; 28;7,8,13).

        Profeetta Hoosea, Jesajan aikalainen, julisti Efraimille, pohjoiselle valtiolle, Jumalan tuomiota sen juomisen takia. Jopa kuningas on mukana juomassa ja tulee petetyksi (Hoos. 4:11,17,18; 7:5).

        Aamos toisti kansan tuomion. Se joutuu marssimaan vieraaseen maahan (Aamos 2:8,12; 3:2; 6:6,7).

        Joel esitti, kuinka pitkälle viininhimo ennen lopullista tuomiota Josafatinlaaksossa voi johtaa: jopa lapset myydään (Joel 4:3).

        Jeremian aikana puhuttiin jo Jumalan vihan viinin maljasta ja Babylonista Herran kädessä olevana maljana, joka juovuttaa koko maailman ja tekee kansat mielettömiksi: "Babylon oli kultamalja Herran kädessä, se juovutti koko maailman. Kansat joivat sen viiniä ja suistuivat pois tolaltaan"(Jer. 51:7).

        Myös Babylonin tuomio "Mene, mene , tekel, u-farsin" kirjoitettiin tulisin kirjaimin palatsin seinälle sen kuninkaan Belsassarin sekä valtakunnan tuhannen ylimyksen ollessa pidoissaan humaltuneina (Dan. 5:1-6:1).

        Päihdyttävää vai alkoholitonta viiniä?

        Raamatun kanta viinin käyttöön päihdyttävänä juomana on hyvin selvästi kielteinen. Raamatusta on kuitenkin pyritty löytämään kohtia, joiden mukaan päihdyttävän viinin käyttö olisi luvallista.

        Häät Galilean Kaanassa
        Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa on yksi näistä. Väitettä perustellaan valvojan sanoin: "Valvoja maistoi vettä - - ja sanoi: "Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti." (Joh. 2:9,10).

        Ilmaus alkavat juopua on käännös sanasta methyein, methyskesthai, jota on käytetty myös 1. Moos. 43:34; Ps. 36:9; Laul.l. 5:1, Jes. 34:5,7 ja Jer. 46:10. Sana voidaan kääntää myös "kun ovat kylläisiä" tai "kun ovat juoneet kyllikseen". Näin mm. Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös "runsaasti kostuttaa"," kastella läpeensä" ja methyein "olla läpimärkä", "olla kyllästetty" tai "olla täynnä jostakin".

        Varhaisen kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niiden voidaan edes ajatella merkitsevät päihtymistä tai juopumista, muissa ei. Käännöksistä käy ilmi, että methyein -sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.

        Syömäri ja juomari
        Eräässä yhteydessä Jeesusta syytettiin: "Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!" (Matt. 11:19).

        Samassa yhteydessä Johanneksesta, joka ei käyttänyt viiniä, sanottiin: "Hänessä on paha henki" (jae 1. Kukaan meistä ei kuitenkaan tänään väitä, että niin olisi. Miksi me siis tekisimme Jeesuksesta juomarin? Jeesuksen oma vastaus vihamiehilleen oli: "Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!" (Matt. 11:19).

        Viimeinen ehtoollinen
        Ehtoollisella Jeesus otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi opetuslapsille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki"(Matt. 26:27).

        Jos maljassa oleva juoma olisi ollut nykyisen lainsäädännön mukaista viiniä, se olisi ollut käynyttä. Juutalaisten pääsiäisviinin ei kuitenkaan tarvinnut olla käynyttä. Talmudin tuntijan Louis Ginzbergin mukaan juuri puristettua rypälemehua voitiin käyttää aivan yhtä hyvin kuin käynyttäkin (American Jewish Year Book 1923, s. 414). Nykyisistä juutalaisista ortodoksijuutalaiset käyttävät yhä edelleen käymätöntä viiniä ja vain uudistusmieliset käynyttä (Bacchiocchi, Wine in the Bible, 1989).

        The Jewish Encyclopedia (1904 , vol 5, s. 165) esittää Jeesusta käsittelevässä artikkelissa, että kiirastorstain muistoaterialla olisi käytetty happamatonta leipää ja käymätöntä viiniä. Myös Cyclopedia of Biblical Literature (1845, vol 2, s. 477) uskoo pääsiäisaterian viinin olleen käymätöntä, ei kuitenkaan juuri puristettua. Samassa yhteydessä kerrotaan Mishnahissa esitetystä tavasta keittää viiniä ja laimentaa sitä vedellä.

        Mishnah on rabbi Jehudan juutalaisia tapoja esittelevä kokoelma noin vuodelta 200 jKr. Siinä esitetään, kuinka pääsiäisiltana kaikki käyneet juomat (mm. cutach, sheker, hamets) hävitettiin myös kellareista (The Temperance Bible Commentary, 1894, s. 279). 12. vuosisadalla eläneet espanjalaiset rabbit Maimonides ja Bartenora väittivät kuitenkin, että kysymys oli ainoastaan viljatuotteista valmistetuista väkijuomista (Chametz Vematzah 5: 1,2).

        Kaiken käyneen, myös viinirypäleistä valmistetun käyneen viinin, hävittäminen pääsiäisjuhlan yhteydessä on säilynyt meidän aikaamme asti. Käymätöntä rypälemehua pidettiin siunauksen vertauskuvana, käymistä turmeltuneisuuden symbolina (ref. Bible Wines. Laws of Fermentation, s. 83).

        Tapa tulee esille mm. rabbi Jakob ben Asherin Talmudin lakikokoelmassa Arba Turim (13. vuosisata) ja rabbi Manasseh ben Israelin kirjassa Vindicia Judaeorum (vuodelta 1656). Jälkimmäisessä neuvottiin, kuinka pääsiäisviiniä voitiin tehdä keittämällä rikottuja rusinoita vedessä ja sen jälkeen siivilöimällä saatu neste (ref. The Temperance Bible Commentary 1894).

        Joskus juutalaiset joutuivat juomaan käynyttäkin viiniä. Tällöin siihen sekoitettiin kaksi kolmatta osaa vettä. Sekoittamattoman viinin juomista pidettiin häpeällisenä. Esimerkiksi juutalainen filosofi Filon (20 eKr. - 40 jKr) sanoo: "Ei kukaan, joka haluaa ajatella yleviä ja jaloja asioita, maista koskaan vapaaehtoisesti sekoittamatonta viiniä tai muuta hulluuden juomaa (pharmakon)."

        Korinttolaiset
        1. Kor.11:21 Paavali nuhtelee korinttilaisia siitä, että heidän juhla-aterioillaan "toinen on nälissään ja toinen juovuksissa".

        Tekstiä käännettäessä sanan methuo on tulkittu merkitsevän juopunutta. Sana olisi voitu kuitenkin samoin perustein kuin Joh. 2:9,10 (Kaanan häät), Ap.t. 2:13 (helluntaikokemus) , 1. Moos. 43:34 (Joosefin pidot) ja Laul.l. 5:1 (kehotus rakastavaisille) kääntää sanalla kylläinen, saanut yli oman tarpeen, saanut ylitsevuotavaisesti. Myös tekstiyhteys tukee tätä. Paavali ei nuhtele korinttilaisia viinin juomisesta vaan siitä, miten ruoka ja juomat jaetaan juhla-aterialla.

        Viiniä vatsan tähden
        "Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin" (1. Tim. 5:23). Paavalin neuvo nuorelle Timoteukselle on tunnetuimpia Raamatun lauseita. Sen tuntee moni sellainenkin, joka ei tiedä mitään muuta Raamatusta. Paavali ei kuitenkaan missään mainitse, että Timoteuksen tuli nauttia käynyttä viiniä.

        Aristoteles (384-322 eKr., Metereologica, 387.b.9-13), Plinius (24-79 jKr., Natural History, 14,18,22,23,24) ja Athanasius (280 jKr., Banquet, 2,24) suosittelevat kaikki joko käymättömiä, makeita tai keitettyjä viinejä sairaille tai heikkoudesta kärsiville. Lääkinnällisiin tarkoituksiin voitiin viinejä myös suodattaa.

        Kehotuksia raittiuteen

        Sananlaskut
        Tunnetuin raittiuteen kehottava kohta Sananlaskuissa on 23. luvussa: "Kuka voivottaa, kuka vaikertaa? Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa? Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta? Kuka katsoo harottavin silmin? Se, joka viipyy viinin ääressä, se joka etsii maustejuomaa. Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas, mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaallaan kuin kyy" (Sananl. 23:29-32).

        Sananlaskujen 31. luvussa on kuitenkin kohta, jossa oluen sanotaan sopivan onnettomalle ja viinin katkeroituneelle: "Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu. Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille. Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera. Juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan. Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille. Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa" (Sananl. 31:4-9).

        Tekstiyhteyden perusteella alkoholituotteet eivät sovi yhdellekään johtoasemassa olevalle, koska he alkoholin vaikutuksen alaisena saattavat vääristää oikeudet. Ainoat, joille niitä voitaisiin ajatella, ovat surussaan ilman toivoa kamppailevat. Onnettomasta ja katkerasta käytetyt sanat obed ja marei naphesh nimittäin merkitsevät tilannetta, jossa kaikki toivo on jo menetetty.

        Talmud soveltaa tekstiä kuolemantuomion saaneisiin. Jeesuksellekin tarjottiin mirhalla sekoitettua viiniä hänen riippuessaan ristillä. Jeesus ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan (Mark. 15:23). Myöhemmin kuitenkin, kun hänelle tarjottiin hapanviiniä (oksos = alkoholiton etikka), hän joi sitä (Joh. 19:29,30).

        Mutta alkoholijuomat eivät ole syrjittyjen, kurjien ja köyhien ainoa pelastus. Jakeissa kuningas Lemuelin äiti kehottaa poikaansa tarttumaan toimeen ja ajamaan näiden asiaa niin, että syyt heidän epätoivoonsa ja ja katkeruuteensa saadaan poistetuksi.

        Omaan aikaamme sovellettuna jakeet kehottavat ensisijaisesti kiinnittämään huomiota juomisen syihin, ja kun ne on saatu selville, pyrkiä poistamaan ne. Meidän on kohdattava syrjäytyneet siellä, missä he ovat, ja pyrittävä auttamaan heitä heidän omista lähtökohdistaan käsin olipa oireen syy sitten laiminlyönnit lapsuudessa, yhteiskunnan alkoholipolitiikka tai epäonnistuminen koulussa ja työelämässä.

        Jeesus
        Jeesus varoitti päihtymyksestä niitä, jotka odottivat hänen tuloaan: "Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät" (Luuk. 21:34).

        Kevytmielisestä ja juopottelevasta elämästä voitiin Mooseksen lain mukaan tuomita kuolemaan (5. Moos. 21:18-21). Näin käy Jeesuksen mukaan myös kelvottomalle palvelijalle, joka alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa (Matt. 24:48-51).

        Paavali
        Paavalin mukaan juomingit ja remuaminen kuuluivat lihan aikaansaannoksiin: "- - ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa" (Gal. 5:19-21, vrt. 1. Kor. 6:9,10).

        Paavali sanoo myös: "Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne" (Ef. 5:1.

        Siksi Paavali kehottaa olemaan raitis: "- - ne, jotka juovat, ovat juovuksissa yöllä. Mutta meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina - -" (1. Tess. 5:7,. "Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen - - "(Room. 13:13).

        Paavalin mukaan kaikkien seurakunnan työntekijöiden, niin seurakunnan kaitsijoiden (1. Tim. 3:2,3), seurakunnan vanhimpien (Tit. 1:6-9) kuin seurakunnan palvelijoiden (1. Tim. 3:8-10) ja myös seurakuntalaisten, niin naisten (1. Tim. 3:11; Tit. 2:3) kuin miesten (Tit. 2:2), tuli olla raittiita.

        Pietari
        Pietarikin kehottaa olemaan raitis kolme eri kertaa: "Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina" (1.Piet. 1:13). "Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla!" (1.Piet. 4:7). "Olkaa raittiit, valvokaa" (1. Piet. 5:8, 1938 suom.).

        Raamatun ilmaisu raitis on lähellä sanaa valpas. Näin esimerkiksi 1938 käännöksen 1 Piet. 5:8 "olkaa raittiit"on 1992 käännöksessä "pitäkää mielenne valppaana".

        Yhteenveto

        Raamattu pitää viinirypäleistä valmistettua juomaa hyvin korkeassa arvossa. Tämä kertoo Jumalan luomisvoimasta ja siunauksesta, jonka Jumala haluaa antaa ihmiselle. Viinirypäleet ja viinirypäleistä saatu juoma asetetaan samaan asemaan kuin vilja ja leipä sekä öljy, jotka myös nähdään Jumalan luomisvoiman ilmauksina.

        Sanan viini nykyinen käyttö viinirypäleen mehusta alkoholikäymisen kautta valmistettuna alkoholipitoisena juomana on kuitenkin harhaanjohtava. Sekä heprean- että kreikankieliset viiniä merkitsevät sanat sisälsivät nykyiset rypäletuoremehun sekä rypäletäysmehun, jopa rypälemehun käsitteet.

        Se viini, josta Raamattu puhuu Jumalan siunauksen vertauskuvana, oli käymätöntä rypälemehua. Käynyt viini, kuten kaikki hapatus, oli juutalaiselle synnin ja turmeluksen vertauskuva. Vielä nykyäänkin ortodoksijuutalaiset sekä pääsiäistä viettäessään että häissään käyttävät ainoastaan parasta viiniä: sitä jossa on siunaus ja jota käyminen ei ole turmellut.

        Raamatussa ei missään hyväksytä viinin käyttöä päihteenä, vaikka onnettomien ja katkerien todetaan juodessaan unohtavan kurjuutensa. Oireitten poisto ei kuitenkaan Raamatun mukaan riitä. Samassa kohdassa on hyvin voimakas kehotus hankkia syrjityille oikeus ja ajaa kurjan ja köyhän asiaa.

        Viinin väärinkäyttö toi mukanaan Jumalan kirouksen. Näin tapahtui sekä yksityisten ihmisten elämässä että kansojen kohdalla. Ensimmäisenä sen sai kokea Kanaan ja tämän jälkeläiset. Saman kirouksen kohteeksi joutuivat myöhemmin myös Efraim ja Juuda. Niin kävi myös Babylonille ennen sen lopullista tuhoutumista.

        Jo Mooseksen ajasta alkaen Raamatusta löytyy kehotuksia viinin oikeaan käyttöön. Myös Jeesus varoitti juomisesta ja päihtymyksestä ja kehoitti olemaan raitis ja valvomaan. Niin tekivät myös Paavali ja Pietari.

        Raamatussa sanan raitis merkitys on hyvin lähellä käsitettä valpas, virkeä, tarkka. Ilmestyskirjan kehoitus "Älä turmele viiniä" kuuluu siis myös meille, jotka olemme antaneet sanalle viini vain sen turmeltuneen merkityksen ja sitä viiniä, jossa on siunaus, kutsumme rypälemehuksi.

        jos Raamatun viini olisi alkoholitonton, tuskin sen humaltumisvaaroista olisi tarvinnut varoittaa ;)

        Juokaa nyt ihan rauhassa vaan, niin Jeesuskin teki. Mutta älkää riehuko tai harjoittako muuta pahaa menoa..


    • reinkarnaatio

      hengen voistosta lihasta, eli hengen voitto aineesta, materiasta. Sen takia avioelämäkin asetetaan joskus kyseenalaiseksi Raamatussa. Tarkoituksena on voittaa kaikki kuolemanalainen mutta se ei tapahdu tukahduttamalla, vaan vasta sitten kun kaikki katoavat ruumiin halut ja himot on ylitetty ja voitettu. Seksuaalisuudenkin tarkoitus on oppia kerran rakastaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Sillä Jumala on rakkaus, kuten Jeesus sanoo.

    • Etanoli

      Oliko artikkeliin merkitty kirjoittaja, ja jos oli, niin kuka tämä neropatti on?

      • samoq

        http://www.srk-oulu.net/index.php?p=kolumni_raittiuskilpakirjoitu

        Ja nimen on uskaltanut laittaa alle..

        Mielenkiintoista muuten tuon "Raittiuskilpakilpailu"-kirjoituksen niin kovin vanhoillislestadiolainen tyyli kirjoittaa "aikojen muutoksesta".

        "Nykyään ei juuri enää kuule puhuttavankaan täysraittiudesta...
        "Alkoholi on tullut jo moniin kodinkin juhliin mukaan."
        "Maljojen nostosta on maailmassa tullut tapa..

        Miten niin tullut? Herra Isä, eikös nuo ole olleet maailmanlaajuisia tapoja jo vuosituhansia!
        Suorastaan yleismaailmallisia. Mutta T.Kirsilä kirjoittaa suurilevikkisessä lehdessä niistä kuin jostain uusista mullistavista ilmiöistä.
        Naurussa ON pitelemistä. Eikä itkukaan ole kaukana.


    • uskovainen?

      Kuinka nämä sopivat yhteen? VL:t aina kauhistelevat jopa yhtä saunakaljaa, mutta samaan hengenvetoon:) puolustavat tulikivenkatkuisesti oikeuttaan tuhota elimistönsä ja lyhentää eläämänsä tupakoimalla.

      Joka asiaan pitää ottaa ääripään kanta. Yksi olut= joudut helvettiin, tupakointi = hyve!

    • Akseli Kampi

      Näin se SRK ja PM valehtelee. Nyt ei sitä voi enää kukaan kiistää. Tapani Kirsilä ei ole muuta kuin törkeä valehtelija.

      "Tavoitteena oli kasvavien nuorten ohjaaminen alkoholittomaan elämäntapaan eli täysraittiuteen."

      Alkoholiton elämäntapa EI OLE TÄYSRAITIS. Täysraittiiseen elämään tapaan kuulu alkoholittomuus sekä tupakoimattomuus!

      "Nykyään ei juuri enää kuule puhuttavankaan täysraittiudesta, joka vielä muutama vuosi sitten oli kunnioitettava asia."

      Nykyäänhän entistä useampi(ainakin ei vl) valitsee täysraittiuden, joka pitää sisällään myös tupakoimattomuuden. Tämähän on ihan tutkittu juttu.

      "Tämä saa monet ajattelemaan, ettei alkoholin käytössä piile mitään vaaroja"

      Järjetön väite. Kaikki paitsi tynnyrissä kasvaneet vl:t tietävät alkoholin haitat, mutta jotkut eivät niistä vain välitä.

      "Surullisinta on se, että tätä niin kutsuttua kohtuukäyttämistä näkevät monet lapset ja nuoret jopa oman kodin seinien sisäpuolella. Tällaisessa tilanteessa vanhempien parhaimmatkaan hyvää tarkoittavat neuvot alkoholin vaaroista, eivät saa painoarvoa, sillä teot puhuvat enemmän kuin sanat. Esimerkin voima kun on edelleenkin suurimpia keinoja kasvatuksen saralla. Tätä seikkaa kuvaa hyvin erään omaa isää ihailevan pikkupojan vastaus runsaasti alkoholia käyttäneen isän kysymykseen: ”Mitä isän pojasta tulee isona”? Poika vastasi: ”Minusta tulee samanlainen kuin isästä.” Tämä vastaus havahdutti isän lopettamaan juomisen."

      Varmasti joo! Sehän on vain hyvä, jos lapset oppivat kotoa, että alkoholia voi ottaa tilkan ruoan kanssa, eikä aina tarvitse juoda itseään hirveään känniin. Eikös tämä myös päde tupakkaan? Eikös lapset opi tupakoinnin synnin kotoa vanhemmiltaan? Miten on?

      "Alkoholi on tullut jo moniin kodinkin juhliin mukaan. Maljojen nostosta on maailmassa tullut tapa"

      miten niin tullut tapa? Sehän on ollut tapa jo ennen Jeesuksen syntymää ja alkoholi on ollut mukana juhlissa ihmiskunnan alusta asti.

      "Kuuleepa joskus alkoholin käyttöä puolustettavan terveydellisiinkin seikkoihin vedoten."

      Tämähän on tieteellisesti todistettu. MOT! Tässä ei ole mitään keskusteltavaa.

      "Lisääntynyt viikonloppujuominen aiheuttaa paljon hankalia tilanteita monille työnantajille, kun työntekijä ei kykenekään saapumaan työpaikalle."

      Entäs tupakoivat työntekijät? Tupakointiaika on aina pois työajasta. Ja tupakoivalla on todistetusta enemmän sairaspoissaoloja. Ja monessa paikassa tupakoiva työntekijä altistaa raittiit työtoverinsa tälle myrkylliselle katkulle.

      "Vuosittain myös kuolee tuhansia ihmisiä joko suoraan tai välillisesti alkoholin käytön seurauksena. "

      Kyllä varmasti, ENTÄS TUPAKAN KÄYTÖN SEURAUKSENA?

      "Raittiit elämäntavat näkyvät uskon kautta suurena siunauksena. Ajallinen elämäkin erilaisine tehtävineen avautuu aivan kuin toisella tavalla, kun sen saa ja haluaa elää sielun ja ruumiin raittiudessa."

      Hetkinen hetkinen! Eikös sielun ja ruumiin raittiuteen kuulu tupakoimattomuus? Jos näin on, miksi tupakka on hyväksytty huume ja synti?

      Ihmeellistä touhua. Tupakoinnista ei puhuta sanaakaan raittiiden elämäntapojen yhteydessä. Ilmeisesti tupakointi on osa terveelisiä ja täysraittiita elämäntapoja - siis vl:n mielestä...

      Ja jos joku haluaa itse lukea nämä saastaiset valheet niin tässä on linkki:

      http://www.srk-oulu.net/index.php?p=kolumni_raittiuskilpakirjoitu

      Mykistynyt veljenne AKSELI KAMPI

      • uskoa

        ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta toisten vl:ien kanssa. Koska heidän lisäkseen muut uskovaiset eivät halua tuhota elämäänsä ja terveyttään tupakoimalla, tuntevat vl:t olevansa erityisiä.


    • Stadilainen

      Väite, että pienikin pisara alkoholia olisi syntiä on todellakin todella epäraamattullinen ja mieletön!
      Jeesus joi viiniä ja Raamatun mukaan synnitön.

    • raamatusta

      olisi hyvä tehdä "lestadiolainen versio".Silloin siitä voisi sensuroida kaikki alkoholiin ja viiniin liittyvät viittaukset ja näin ollen voisitte aina vedota raamattuun epäselvissä tilanteissa.

      • että et ole

        vl, että sinua olis väärin kohdeltu, vaan se, että sydämen tilasi ei ole sama mitä meikäläisillä on.
        Sinulla on synneistä täysin eri käsitykset.


      • että et ole

        vl, että sinua olis väärin josku kohdeltu.
        Vaan se, että sydämen tilasi ei ole sama mitä meikäläisillä on.
        Sinulla on synneistä täysin eri käsitykset.


    • Lantabus

      Jo Raamatunkin mukaan alkoholia käytettiin enemmän tai vähemmän muutenkin kuin vatsalääkeenä. Kaanaan häätkin taisivat olla aika pippalot. Edeskäyvän mukaan porukka oli humalassa ja Jeesus vaan teki viiniä. Lievää alkoholin käyttöä ei siis voida pitää uskonkysymyksenä.

      Mutta se ON terveyskysymys. Pienet alkoholimäärät eivt tietenkään ole epäterveellisiä. Alkoholin käytöllä on kuitenkin taipumus lisääntyä ja lisääntyä varsinkin, jos omaa alkoholismigeenin. Tosiasia on, että alkoholi aiheuttaa suoraan tai välillisesti suuren määrän kuolemia. Lisäksi tulevat perheriidat, tappelut ja kaikenlainen höperehtäminen. Olkoon ihminen siis uskovainen tai ei, niin hänen on viisasta kieltäytyä alkoholista jopa kokonaan. Silloin ei tule ainakaan alkoholistiksi, tai munaa itseään humalaisella käytöksellään.

      On kummallista, että tupakkaa ei pidetä syntinä, vaikka se on epäterveellisyydessään aivan alkoholin luokkaa. Eiväthän apostolitkaan tupakoineet.

      • totuus_oikeasti

        No kukaan teistä kiihkouskovaisista ei halua kuulla tällaista mutta kerrottakoon se nyt eli raamatun perusta(kuvitelmien kirja jonka tarinat ovat suusta suuhun kulkeutuneita eli toisin sanoen huhupuheita)
        Uskomuksen mukaan jeesus oli juutalainen elävä kuollut ja hän oli oma isänsä ja hän pystyy lupaamaan ikuisen elämän jos symbolisesti syöt hänen lihaans(öylätti) ja telepaattisesti hyväksyt hänet isännäksesi, jotta hän voi poistaa pahan voiman sielustasi. jota esiintyy nyky päivän ihmisissä, koska kylkiluusta muodostunut nainen uskoi puhuvan käärmeen tarinoita ja söi maagisesta omenapuusta...oikeasti jos uskot tähän paskaan niin mieti

        Jeesuksen olemassaoloa ei ole koskaan todistettu pitävästi ja kuka tahansa on voinut keksiä näitä tarinoita!!!

        Charles mansonkin koko itselleen kannattajia jotka piti häntä jumalana joten ensiksi ennen kuin uskoo mihinään kannattaa tutkia ihmismieltä...

        PS; Charles Mansonkin hankki itselleen häneen uskovia kannattajia joten ensin kannattaa katsoa ihmis mieleen,...??


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4267
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3477
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1812
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1698
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      298
      1439
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      945
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      862
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      848
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      839
    Aihe