Mahdoton tehtävä

minulle, mutta jotenkin järkeilen, että vauhdin on oltava kova, että noinkin raskas yhdistelmä on noussut ilmaan , eikä jäänyt siihen penkkaan.

Ilmalentoa on ollut yhdistelmällä noin 8m . vauhdista kai kertoo se että meni sinne metsään,
eikä jäänyt siihen tielle, omaisen muistikuva on kahdesta kovasta jysäyksestä.

Turvatyynyt eivät ole lauenneet.
Jarrutusjälkiä ei ole.

Kiitos kuitenkin vastauksesta.

ainakin kirjoitti:

minulle, mutta jotenkin järkeilen, että vauhdin on oltava kova, että noinkin raskas yhdistelmä on noussut ilmaan , eikä jäänyt siihen penkkaan.

Ilmalentoa on ollut yhdistelmällä noin 8m . vauhdista kai kertoo se että meni sinne metsään,
eikä jäänyt siihen tielle, omaisen muistikuva on kahdesta kovasta jysäyksestä.

Turvatyynyt eivät ole lauenneet.
Jarrutusjälkiä ei ole.

Kiitos kuitenkin vastauksesta.

Lue lisää

Tää sopisi ehkä paremmin tuonne fysiikkapalstalle, koska se on fysikaalinen tapahtuma ja riippuu fysikaalisista kaavoista. En mäkään kyllä tuota silti sen paremmin laskea osaa...

Toivottavasti omaisesi paranee pian, aika kauhealta kyllä kuullostaa tuo onnettomuus. On siinä ollut onneakin mukana. :)

ainakin kirjoitti:

minulle, mutta jotenkin järkeilen, että vauhdin on oltava kova, että noinkin raskas yhdistelmä on noussut ilmaan , eikä jäänyt siihen penkkaan.

Ilmalentoa on ollut yhdistelmällä noin 8m . vauhdista kai kertoo se että meni sinne metsään,
eikä jäänyt siihen tielle, omaisen muistikuva on kahdesta kovasta jysäyksestä.

Turvatyynyt eivät ole lauenneet.
Jarrutusjälkiä ei ole.

Kiitos kuitenkin vastauksesta.

Lue lisää

"minulle, mutta jotenkin järkeilen, että vauhdin on oltava kova, että noinkin raskas yhdistelmä on noussut ilmaan , eikä jäänyt siihen penkkaan. "

Ellen nyt aivan väärin ole asioita käsittänyt, niin ei sillä vauhdilla siinä mielessä ole merkitystä, että painavan pitäisi tulla kovempaa. Tämä hieman paradoksaaliselta kuulostava asia johtuu siitä, että mitä painavampi kappale, niin sitä enemmän sillä on liike-energiaa ja liike-energia tuossa ratkaisee. Sillä voi olla merkitystä, että painavampi yhdistelmä rouhaisee maata syvemmältä jolloin vauhtia hidastava voima on isompi, mutta epäilen senkin vaikuttavan niin vähän ettei sillä ole merkitystä.

Itse laskua on vaikea penkiltä arvioida. Poliiseilla on kokemusta tuollaisten arvioiden tekemiseen, joten kannattaa vain malttaa mielensä ja odottaa heidän näkemystään asiasta. Ei sitä vauhtia kuitenkaan tarvitse kovin mahdottomasti olla, auto voi lähteä ilmalentoon pienestäkin vauhdista olosuhteiden sattuessa kohdalleen. Olen nähnyt esim. jokkiskisoissa komeita lentoja vaikka vauhtia ei ole ollut varmaan kuin 60km/h.

paska homma kirjoitti:

"minulle, mutta jotenkin järkeilen, että vauhdin on oltava kova, että noinkin raskas yhdistelmä on noussut ilmaan , eikä jäänyt siihen penkkaan. "

Ellen nyt aivan väärin ole asioita käsittänyt, niin ei sillä vauhdilla siinä mielessä ole merkitystä, että painavan pitäisi tulla kovempaa. Tämä hieman paradoksaaliselta kuulostava asia johtuu siitä, että mitä painavampi kappale, niin sitä enemmän sillä on liike-energiaa ja liike-energia tuossa ratkaisee. Sillä voi olla merkitystä, että painavampi yhdistelmä rouhaisee maata syvemmältä jolloin vauhtia hidastava voima on isompi, mutta epäilen senkin vaikuttavan niin vähän ettei sillä ole merkitystä.

Itse laskua on vaikea penkiltä arvioida. Poliiseilla on kokemusta tuollaisten arvioiden tekemiseen, joten kannattaa vain malttaa mielensä ja odottaa heidän näkemystään asiasta. Ei sitä vauhtia kuitenkaan tarvitse kovin mahdottomasti olla, auto voi lähteä ilmalentoon pienestäkin vauhdista olosuhteiden sattuessa kohdalleen. Olen nähnyt esim. jokkiskisoissa komeita lentoja vaikka vauhtia ei ole ollut varmaan kuin 60km/h.

Lue lisää

Lasketaanpas:

Oletetaan,että auto lähtenyt lentoon 45 asteen kulmassa. Tällöinhän ilmalento on pisin. Nopeuden x- ja y- akselin suuntaiset komponentit v/sqrt(2) = v/1.4 (tasasivuinen suorakulmio).

Lasketaan ilmalennon aika.
x - suunta:

s = v*t = t*v/1.4 = 8 m.
saadaan t = 1,4*s /v

y-suunta:

h = v*t/1,4 - g*t^2/2 = 0
Koska t= 0 ei kiinnosta (lähdetään maan tasosta)

t = 2*v/(1,4*g) alastulohetki

eli

2*v/(1,4*g) = 1,4*s/v
v = sqrt(2*s*g/2) = sqrt(8m*9,81 m/s^2) = sqrt(78,5 m^2/s^2) = 8,86 m/s

Tuon kun muuttaa km/h saadaan:

0,00886 * 3600 km / h = 31 km/h

laskettaisiin se kirjoitti:

Lasketaanpas:

Oletetaan,että auto lähtenyt lentoon 45 asteen kulmassa. Tällöinhän ilmalento on pisin. Nopeuden x- ja y- akselin suuntaiset komponentit v/sqrt(2) = v/1.4 (tasasivuinen suorakulmio).

Lasketaan ilmalennon aika.
x - suunta:

s = v*t = t*v/1.4 = 8 m.
saadaan t = 1,4*s /v

y-suunta:

h = v*t/1,4 - g*t^2/2 = 0
Koska t= 0 ei kiinnosta (lähdetään maan tasosta)

t = 2*v/(1,4*g) alastulohetki

eli

2*v/(1,4*g) = 1,4*s/v
v = sqrt(2*s*g/2) = sqrt(8m*9,81 m/s^2) = sqrt(78,5 m^2/s^2) = 8,86 m/s

Tuon kun muuttaa km/h saadaan:

0,00886 * 3600 km / h = 31 km/h

Lue lisää

Jos luetaan tehtävänanto huolellisesti ja oletetaan, että ilmalento alkaa juuri hetkellä jolloin auton keula on tien rajassa, niin tuo matkahan on 6m 2m 3m=11m.

Kaikki muut mahdolliset kulmat paitsi se optimaalinen vielä lisää mahdollisen alkunopeuden määrää.

Samoin kitka, mutta sitä ei kannattane enää ottaa huomioon, kun muutenkin lähtöarvot ovat hieman epäselviä. Kunhan tyytyy toteamaan, että sekin lisää jonkin verran lopputulosta.

Tämäkin on sittenkin vielä vasta se nopeus, mikä oli sen jälkeen kun auto oli kyntänyt ojassa 10-20m.

Tohtori Huuhaa kirjoitti:

Jos luetaan tehtävänanto huolellisesti ja oletetaan, että ilmalento alkaa juuri hetkellä jolloin auton keula on tien rajassa, niin tuo matkahan on 6m 2m 3m=11m.

Kaikki muut mahdolliset kulmat paitsi se optimaalinen vielä lisää mahdollisen alkunopeuden määrää.

Samoin kitka, mutta sitä ei kannattane enää ottaa huomioon, kun muutenkin lähtöarvot ovat hieman epäselviä. Kunhan tyytyy toteamaan, että sekin lisää jonkin verran lopputulosta.

Tämäkin on sittenkin vielä vasta se nopeus, mikä oli sen jälkeen kun auto oli kyntänyt ojassa 10-20m.

Lue lisää

11 m:n loikalla tuo nopeus olisi 10,2 m/s eli 37 km/h.

Toisaalta ei tuo loikka niin kauheita nopeuksia vaadi. Eviläkin hyppää pituutta 8m ja samat fysiikat säännöt siihen pätee. Tuskin nopeus on suurempi kuin 10 m/s juoksun ja ponnistuksen jälkeen.

laskettaisiin kirjoitti:

11 m:n loikalla tuo nopeus olisi 10,2 m/s eli 37 km/h.

Toisaalta ei tuo loikka niin kauheita nopeuksia vaadi. Eviläkin hyppää pituutta 8m ja samat fysiikat säännöt siihen pätee. Tuskin nopeus on suurempi kuin 10 m/s juoksun ja ponnistuksen jälkeen.

Lue lisää

viisaita, mutta jotenkin en jaksa uskoa tuohon hitaaseen vauhtiin, perustelen tätä sillä , että jos esim. vieritän palloa kourussa jossa on este, niin esteeseen hitaasti törmäävä pallo jää siihen kouruun.
Jos vauhtia lisätään, pallo voi pompata sen esteen päälle. Ja jää siihen.
Ja jos vauhtia lisätään vielä lisää, pallo kimpoaa esteestä ja ponnahtaa esteen yli...! ja mitä suurempi nopeus pallolla kourussa sen pidemmälle pallo lentää. Ja korkeammalta.

No pääasia , että papan henki säästyi, hyviä lomia teillekin!!!

varmaan hirveän kirjoitti:

viisaita, mutta jotenkin en jaksa uskoa tuohon hitaaseen vauhtiin, perustelen tätä sillä , että jos esim. vieritän palloa kourussa jossa on este, niin esteeseen hitaasti törmäävä pallo jää siihen kouruun.
Jos vauhtia lisätään, pallo voi pompata sen esteen päälle. Ja jää siihen.
Ja jos vauhtia lisätään vielä lisää, pallo kimpoaa esteestä ja ponnahtaa esteen yli...! ja mitä suurempi nopeus pallolla kourussa sen pidemmälle pallo lentää. Ja korkeammalta.

No pääasia , että papan henki säästyi, hyviä lomia teillekin!!!

Lue lisää

Ei se vauhti niinkään ole oleellista vaan se törmäys,äkkipysähdys. Onnettumuudessa oleellista on se mihin törmää,olleellisempaa kuin se millä vauhdilla, ei vauhdin välttämättä siis tarvitse olla hirveän kova vaikka yli lentääkin ja loukkaantuu pahoin. Jos vauti on kova niin täytyy nopeammin reagoida voidakaseen vaikuttaa nopeuteen millä auto törmää. Oleellista on mihin törmää, siis se mihin törmää sen joustavuus. Jos kappale ei jousta niin sitä pahemmin loukkaantuu.

Paljon jaksamista ja voimia.

laskettaisiin kirjoitti:

11 m:n loikalla tuo nopeus olisi 10,2 m/s eli 37 km/h.

Toisaalta ei tuo loikka niin kauheita nopeuksia vaadi. Eviläkin hyppää pituutta 8m ja samat fysiikat säännöt siihen pätee. Tuskin nopeus on suurempi kuin 10 m/s juoksun ja ponnistuksen jälkeen.

Lue lisää

Tiellä liikkujille tämä on kuitenkin hyvä muistutus siitä, että jo 30-40km/h voi saada aikaan tuollaisia loikkia.

Minusta vastaus on siinäkin mielessä realistinen, että onhan sen auton ollut pakko hidastua melkoisesti, jos se ajaa ojassa ensin ja nousee sitten vielä ojan pohjalta ilmalentoon.

nopeutta vaadi kirjoitti:

Tiellä liikkujille tämä on kuitenkin hyvä muistutus siitä, että jo 30-40km/h voi saada aikaan tuollaisia loikkia.

Minusta vastaus on siinäkin mielessä realistinen, että onhan sen auton ollut pakko hidastua melkoisesti, jos se ajaa ojassa ensin ja nousee sitten vielä ojan pohjalta ilmalentoon.

Lue lisää

Muutama linkki auto-onnettomuuksissa tapahtuneisiin ilmalentoihin:

Ojasta 20 m:n ilmalento ja pihakoivuun:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1121352


LeMans: ilmalento törmayksestä toiseen autoon.
http://www.mike-hawthorn.org.uk/55stills.php
http://www.ewilkins.com/wilko/lemans.htm

sähköpylväs poikki ja 12 m:n ilmalento.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-07-05,104:2:235705,1:0:0:0:0:0:

Kaiteesta 30 m:n ilmalento.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Mies loukkaantui vakavasti rajussa ulosajossa Seinäjoella/1135228585330

20 m: hyppy ja sähköpylväs poikki ilmalennon aikana
http://www.poliisi.fi/poliisi/pori/home.nsf/webprint/0A1838CD69033671C225715900501BD1?OpenDocument

Eli ojasta lähtevät usean kymmenen metrin ilmalennot ovat ilmeisesti melko yleisiä auto-onnettomuuksissa. Nopeusarviot voi jokainen tehdä itsekin.

Jos auto oli kääntynyt ilmassa ja nokka oli 3 m ojasta, niin ilmalento olisi tällöin pitempi, eli ainakin 8 3 metriä = 11 metriä???

d=11=11.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=37.4 km/h
d=15=15.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=43.7 km/h

Lisää arvoja eri lähtötekijöillä voit laskea itsekkin. Lopputulos riippuu siitä, kuinka tarkasti osaat selvittää ilmalennon pituuden ja penkan kallistuskulman.

Jonsson. kirjoitti:

Jos auto oli kääntynyt ilmassa ja nokka oli 3 m ojasta, niin ilmalento olisi tällöin pitempi, eli ainakin 8 3 metriä = 11 metriä???

d=11=11.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=37.4 km/h
d=15=15.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=43.7 km/h

Lisää arvoja eri lähtötekijöillä voit laskea itsekkin. Lopputulos riippuu siitä, kuinka tarkasti osaat selvittää ilmalennon pituuden ja penkan kallistuskulman.

Lue lisää

Auto ja peräkärry olivat suoraan menosuuntaan.ei ympäri kääntymisiä eikä kuperkeikkoja, ainoa pieni suunnanmuutos ilmalennon aikana vasemmalle , jonka järkeilin tulleen siitä, että auto läksi lentoon vinosti siitä ojanpohjasta.

Liittymän penkka on kulmassa jota en muista asteissa , mutta jos kuvaan kellotaulun avulla , kaltevuus on siis kuin kello olisi viisi yli yksi, siis aika pysty. Loiventuen hieman maantien reunaan tultaessa.

Tie jonka yhdistelmä ylitti on noin 6m tien takana oleva oja 2m ja auton keula 3metrin päässä ojan penkasta. Siis keula oli 11 m päässä lähtöpaikasta.

Kummallista oli havainto, ennen penkkaan törmäystä ojassa oli jälki joka päättyi noin 30cm ennen penkkaa. Jokin oli myllännyt ja tasannut maata noin 25-35 cm leveydeltä ja noin 6m matkalta. Auton keskikohdalta.
Kuitenkin renkaat eivät olleet painuneet upoksiin joten maavaraa olisi pitänyt olla, seutu on hiekkaista kangasmaata ja ojanpohja on aika tasainen, vino , mutta siististi .

Ikävä kyllä olen niin tasan tumpelo näissä laskenta -asioissa , että vaikka kuinka hyvät ohjeet on , niin laskematta jää.
Kiitos siis kaikille jotka ovat minua auttaneet, pappa on sairaalassa tosi kipeänä, ennestään särkynyt selkä särkyi lisää ja uusista kohdista.

Hyvää viikonloppua !!!!

ap. kirjoitti:

Auto ja peräkärry olivat suoraan menosuuntaan.ei ympäri kääntymisiä eikä kuperkeikkoja, ainoa pieni suunnanmuutos ilmalennon aikana vasemmalle , jonka järkeilin tulleen siitä, että auto läksi lentoon vinosti siitä ojanpohjasta.

Liittymän penkka on kulmassa jota en muista asteissa , mutta jos kuvaan kellotaulun avulla , kaltevuus on siis kuin kello olisi viisi yli yksi, siis aika pysty. Loiventuen hieman maantien reunaan tultaessa.

Tie jonka yhdistelmä ylitti on noin 6m tien takana oleva oja 2m ja auton keula 3metrin päässä ojan penkasta. Siis keula oli 11 m päässä lähtöpaikasta.

Kummallista oli havainto, ennen penkkaan törmäystä ojassa oli jälki joka päättyi noin 30cm ennen penkkaa. Jokin oli myllännyt ja tasannut maata noin 25-35 cm leveydeltä ja noin 6m matkalta. Auton keskikohdalta.
Kuitenkin renkaat eivät olleet painuneet upoksiin joten maavaraa olisi pitänyt olla, seutu on hiekkaista kangasmaata ja ojanpohja on aika tasainen, vino , mutta siististi .

Ikävä kyllä olen niin tasan tumpelo näissä laskenta -asioissa , että vaikka kuinka hyvät ohjeet on , niin laskematta jää.
Kiitos siis kaikille jotka ovat minua auttaneet, pappa on sairaalassa tosi kipeänä, ennestään särkynyt selkä särkyi lisää ja uusista kohdista.

Hyvää viikonloppua !!!!

Lue lisää

No se lisää nopeutta. Lasketaan
11 metrillä:

fii=50=50.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=37.7

fii=55=55.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=38.6

fii=60=60.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=40.2

Elikkä siinä 40 km/h, ehkä vähän alle on ollut nopeutta penkalla. Jos ojassa on pitkiä laahausjälkiä, niin on siellä nopeutta tippunut pois erinäinen määrä. Ainakin siis 50 km/h on ollut ennen ojaan suistumista, mutta saattaa olla vaikka 100 km/h... vaikea sanoa näin vähillä tiedoilla suistumista edeltäneestä nopeudesta mitään. Penkalla siis ehkä jotain 40 km/h kuitenkin.

Jonsson. kirjoitti:

No se lisää nopeutta. Lasketaan
11 metrillä:

fii=50=50.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=37.7

fii=55=55.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=38.6

fii=60=60.0
v0kmh = sqrt(d*g/sin(2*fii))*3600/1000=40.2

Elikkä siinä 40 km/h, ehkä vähän alle on ollut nopeutta penkalla. Jos ojassa on pitkiä laahausjälkiä, niin on siellä nopeutta tippunut pois erinäinen määrä. Ainakin siis 50 km/h on ollut ennen ojaan suistumista, mutta saattaa olla vaikka 100 km/h... vaikea sanoa näin vähillä tiedoilla suistumista edeltäneestä nopeudesta mitään. Penkalla siis ehkä jotain 40 km/h kuitenkin.

Lue lisää

Kysyjä on ilmoittanut :
- ajoneuvoyhdistelmän painon.
- lentoradan pituuden.
- törmäyspenkan kaltevuuden ja syvyyden.
- jarrutusjälkien puuttumisen.

Ei kai liene merkitystä auton merkillä ja värillä?
Ja tuskinpa valmistusvuodellakaan, tuulen vaikutuskin lienee olematon , noinkin lyhyellä loikalla.

Mitä tietoja siis vielä tarvitaan???

pitäisi vielä olla??? kirjoitti:

Kysyjä on ilmoittanut :
- ajoneuvoyhdistelmän painon.
- lentoradan pituuden.
- törmäyspenkan kaltevuuden ja syvyyden.
- jarrutusjälkien puuttumisen.

Ei kai liene merkitystä auton merkillä ja värillä?
Ja tuskinpa valmistusvuodellakaan, tuulen vaikutuskin lienee olematon , noinkin lyhyellä loikalla.

Mitä tietoja siis vielä tarvitaan???

Lue lisää

> Kummallista oli havainto, ennen penkkaan
> törmäystä ojassa oli jälki joka päättyi noin
> 30cm ennen penkkaa. Jokin oli myllännyt ja
> tasannut maata noin 25-35 cm leveydeltä ja
> noin 6m matkalta. Auton keskikohdalta.
>
> Kuitenkin renkaat eivät olleet painuneet
> upoksiin joten maavaraa olisi pitänyt olla,
> seutu on hiekkaista kangasmaata ja ojanpohja
> on aika tasainen, vino , mutta siististi .

Ehkä ojan pohjassa oli keskellä jotain (vaikka kivi), jonka päällä auto raahautui pitkän matkaa ja mahdollisesti tärkein syy siihen, että penkalla nopeutta oli enään 40 km/h!? Selostuksesta ei kuitenkaan selviä tarkkaan mikä oli jäljen aiheuttanut... mahdollisesti tapahtumapaikalta löytyy syy siihen.

Ehkä perävaunu oli vetänyt jäljen kulkiessaan auton perässä? Kun auto lähtee yläs ja koukku seuraa perässä, niin perävaunun perälauta väistämättä kääntyy maata vasten.

Koska maata oli myllerretty ja siihen väistämättä menee energiaa, niin on todennäköistä, että auton nopeus suistumishetkellä oli suurempi kuin 40 km/h. Ei kuitenkaan ole uskottavaa, että jäljen olisi aiheuttanut mikään muu kuin juuri suistunut yhdistelmä.

Kun tapahtumapaikalla tutkii perävaunun perälaudan ja muut seikat, niin asia selkiää.

Jonsson. kirjoitti:

> Kummallista oli havainto, ennen penkkaan
> törmäystä ojassa oli jälki joka päättyi noin
> 30cm ennen penkkaa. Jokin oli myllännyt ja
> tasannut maata noin 25-35 cm leveydeltä ja
> noin 6m matkalta. Auton keskikohdalta.
>
> Kuitenkin renkaat eivät olleet painuneet
> upoksiin joten maavaraa olisi pitänyt olla,
> seutu on hiekkaista kangasmaata ja ojanpohja
> on aika tasainen, vino , mutta siististi .

Ehkä ojan pohjassa oli keskellä jotain (vaikka kivi), jonka päällä auto raahautui pitkän matkaa ja mahdollisesti tärkein syy siihen, että penkalla nopeutta oli enään 40 km/h!? Selostuksesta ei kuitenkaan selviä tarkkaan mikä oli jäljen aiheuttanut... mahdollisesti tapahtumapaikalta löytyy syy siihen.

Ehkä perävaunu oli vetänyt jäljen kulkiessaan auton perässä? Kun auto lähtee yläs ja koukku seuraa perässä, niin perävaunun perälauta väistämättä kääntyy maata vasten.

Koska maata oli myllerretty ja siihen väistämättä menee energiaa, niin on todennäköistä, että auton nopeus suistumishetkellä oli suurempi kuin 40 km/h. Ei kuitenkaan ole uskottavaa, että jäljen olisi aiheuttanut mikään muu kuin juuri suistunut yhdistelmä.

Kun tapahtumapaikalla tutkii perävaunun perälaudan ja muut seikat, niin asia selkiää.

Lue lisää

Laahausjälki päättyi siististi muutaman kymmenen sentin päähän penkereestä, ei kiviä eikä muuta ylimääräistä maassa.

Jälki alkoi niin aikaisin , että auto ei vielä siinä vaiheessa ole ollut ylöspäin menossa.

Perävaunun takalauta puhdas ja ehjä , toisin kuin etulauta joka oli lähes u-muotoinen. Ei hiekkaa eikä mutaa.

Itseasiassa laahausjälki on syylärin levyinen, mutta syyläri ei ollut irronnut kokonaan roikkui tosin siellä auton alla.
Mutta jos syyläri on tehnyt sen jäljen , silloin se on irronnut ajon aikana ja aiheuttanut koko rytäkän????

En jotenkin oikein jaksa uskoa , että raskas massa lähtee lentoon noin alhaisesta vauhdista, liekö syynä naisen logiikkani, vai mikä.

Jotenkin vaan tuntuu, että se olisi pysähtynyt siihen penkkaan, jos vauhtia ei ole ollut paljon.

ap. kirjoitti:

Laahausjälki päättyi siististi muutaman kymmenen sentin päähän penkereestä, ei kiviä eikä muuta ylimääräistä maassa.

Jälki alkoi niin aikaisin , että auto ei vielä siinä vaiheessa ole ollut ylöspäin menossa.

Perävaunun takalauta puhdas ja ehjä , toisin kuin etulauta joka oli lähes u-muotoinen. Ei hiekkaa eikä mutaa.

Itseasiassa laahausjälki on syylärin levyinen, mutta syyläri ei ollut irronnut kokonaan roikkui tosin siellä auton alla.
Mutta jos syyläri on tehnyt sen jäljen , silloin se on irronnut ajon aikana ja aiheuttanut koko rytäkän????

En jotenkin oikein jaksa uskoa , että raskas massa lähtee lentoon noin alhaisesta vauhdista, liekö syynä naisen logiikkani, vai mikä.

Jotenkin vaan tuntuu, että se olisi pysähtynyt siihen penkkaan, jos vauhtia ei ole ollut paljon.

Lue lisää

Vai ei vauhtia ollut paljon. Kokeilepa ajaa polkupyörällä vajaata neljääkymppiä.
Et taida pystyä ,tai jos pystyt niin pidätkö nopeutta vielä pienenä?

ap. kirjoitti:

Laahausjälki päättyi siististi muutaman kymmenen sentin päähän penkereestä, ei kiviä eikä muuta ylimääräistä maassa.

Jälki alkoi niin aikaisin , että auto ei vielä siinä vaiheessa ole ollut ylöspäin menossa.

Perävaunun takalauta puhdas ja ehjä , toisin kuin etulauta joka oli lähes u-muotoinen. Ei hiekkaa eikä mutaa.

Itseasiassa laahausjälki on syylärin levyinen, mutta syyläri ei ollut irronnut kokonaan roikkui tosin siellä auton alla.
Mutta jos syyläri on tehnyt sen jäljen , silloin se on irronnut ajon aikana ja aiheuttanut koko rytäkän????

En jotenkin oikein jaksa uskoa , että raskas massa lähtee lentoon noin alhaisesta vauhdista, liekö syynä naisen logiikkani, vai mikä.

Jotenkin vaan tuntuu, että se olisi pysähtynyt siihen penkkaan, jos vauhtia ei ole ollut paljon.

Lue lisää

"En jotenkin oikein jaksa uskoa , että raskas massa lähtee lentoon noin alhaisesta vauhdista, liekö syynä naisen logiikkani, vai mikä. "

Koita lykäillä eripainoisia vaunuja rinnettä alas ja katsele miten käy. Ei sitä vauhtia paljoa tarvitse ja massalla ei tosiaan ole suoraa vaikutusta asiaan ollenkaan. Mitä isompimassainen esine on, niin sitä isompi liike-energia sitä heittää liikkeelle.

ap. kirjoitti:

Laahausjälki päättyi siististi muutaman kymmenen sentin päähän penkereestä, ei kiviä eikä muuta ylimääräistä maassa.

Jälki alkoi niin aikaisin , että auto ei vielä siinä vaiheessa ole ollut ylöspäin menossa.

Perävaunun takalauta puhdas ja ehjä , toisin kuin etulauta joka oli lähes u-muotoinen. Ei hiekkaa eikä mutaa.

Itseasiassa laahausjälki on syylärin levyinen, mutta syyläri ei ollut irronnut kokonaan roikkui tosin siellä auton alla.
Mutta jos syyläri on tehnyt sen jäljen , silloin se on irronnut ajon aikana ja aiheuttanut koko rytäkän????

En jotenkin oikein jaksa uskoa , että raskas massa lähtee lentoon noin alhaisesta vauhdista, liekö syynä naisen logiikkani, vai mikä.

Jotenkin vaan tuntuu, että se olisi pysähtynyt siihen penkkaan, jos vauhtia ei ole ollut paljon.

Lue lisää

Onko siinä auton keulassa pahojakin törmäysjälkiä? Ja onko siinä sivutien penkassa jälkiä siitä, että auto olisi puskenut siihen penkkaan. Noin jyrkällä kulmalla sivutien penkassa tosiaan luulisi, että se auto olisi pysähtynyt siihen kuin seinään.

Törmäysjäljen näkee kyllä helposti siitä, kuinka paljon keulassa on tapahtunut muodonmuutoksia. Joku voi jopa pystyä arvioimaan, paljonko se on hidastanut nopeutta. Kokemusperäisesti voi arvioida paljonko nokka painuu kasaan tietyn nopeuksisissa törmäyksissä.

Tässä tapauksessa on ilmeisesti jäänyt vielä sellaisen 40-50 km/h verran nopeutta jäljelle varsinaisen törmäyksen jälkeen. Hypystä päätellen.

Eli siitä vain arvioimaan lisänopeutta. 10 km/h niin puskuri on lytyssä ja konepelti hieman taipunut, 50 km/h niin nokka on matkustamoa myöten lytyssä jne.

törmäysjäljistä kirjoitti:

Onko siinä auton keulassa pahojakin törmäysjälkiä? Ja onko siinä sivutien penkassa jälkiä siitä, että auto olisi puskenut siihen penkkaan. Noin jyrkällä kulmalla sivutien penkassa tosiaan luulisi, että se auto olisi pysähtynyt siihen kuin seinään.

Törmäysjäljen näkee kyllä helposti siitä, kuinka paljon keulassa on tapahtunut muodonmuutoksia. Joku voi jopa pystyä arvioimaan, paljonko se on hidastanut nopeutta. Kokemusperäisesti voi arvioida paljonko nokka painuu kasaan tietyn nopeuksisissa törmäyksissä.

Tässä tapauksessa on ilmeisesti jäänyt vielä sellaisen 40-50 km/h verran nopeutta jäljelle varsinaisen törmäyksen jälkeen. Hypystä päätellen.

Eli siitä vain arvioimaan lisänopeutta. 10 km/h niin puskuri on lytyssä ja konepelti hieman taipunut, 50 km/h niin nokka on matkustamoa myöten lytyssä jne.

Lue lisää

aiheuttaakin , kun auton keula on lähes ehjä, keula on painunut sisään keskikohdalta noin 3-5 cm painauma on niin keskellä, että valojen umpiot ovat ehjät, mutta niiden kaikki kiinnikkeet poikki.
Muovinen puskuri on irronnut. Pohjapanssari tms. isompi suoja on myös irronnut sieltä alta. Sekä se syyläri roikkuu johtojen varassa.

Tuulilasissa on alanurkista säikeet yläviistoon , josta korjaamon mies epäili , että runko on vääntynyt.

Auto on kaukaa katsottuna ehjän näköinen, mutta kun katsoo läheltä, niin huomaa kuinka kaikki saumat on alhaalta leveämmät, ja esim. kaikki ovet on eri korkeudella.
Takaluukku ei aukea ja sekin on auton toisessa reunassa.
Renkaat on kallellaan ja koko moottoritila jotenkin vinossa.
Penkassa ei näkynyt törmäysjälkiä,
liekö se peräkärry jotenkin kipannut sitä autoa , että se läksi siitä penkasta lentoon.

Pappa pystyy jo vähän kävelemään, mutta on varmaan tosi kipeä monta viikkoa.
Saa nähdä miten sitten vanhan miehen psyyke ottaa tälläisen poksahduksen.!!!
Ja lienee virkavallallakin sanansa sanottavana.

Pelottava ajatus , että auto voi tehdä tuollaisen loikan , ns. kaupunkinopeudessa, pistää miettimään noita muitakin nopeuksia, kun tuppaa tuo kiire joskus itsekutakin riivata.

ihmetystä kirjoitti:

aiheuttaakin , kun auton keula on lähes ehjä, keula on painunut sisään keskikohdalta noin 3-5 cm painauma on niin keskellä, että valojen umpiot ovat ehjät, mutta niiden kaikki kiinnikkeet poikki.
Muovinen puskuri on irronnut. Pohjapanssari tms. isompi suoja on myös irronnut sieltä alta. Sekä se syyläri roikkuu johtojen varassa.

Tuulilasissa on alanurkista säikeet yläviistoon , josta korjaamon mies epäili , että runko on vääntynyt.

Auto on kaukaa katsottuna ehjän näköinen, mutta kun katsoo läheltä, niin huomaa kuinka kaikki saumat on alhaalta leveämmät, ja esim. kaikki ovet on eri korkeudella.
Takaluukku ei aukea ja sekin on auton toisessa reunassa.
Renkaat on kallellaan ja koko moottoritila jotenkin vinossa.
Penkassa ei näkynyt törmäysjälkiä,
liekö se peräkärry jotenkin kipannut sitä autoa , että se läksi siitä penkasta lentoon.

Pappa pystyy jo vähän kävelemään, mutta on varmaan tosi kipeä monta viikkoa.
Saa nähdä miten sitten vanhan miehen psyyke ottaa tälläisen poksahduksen.!!!
Ja lienee virkavallallakin sanansa sanottavana.

Pelottava ajatus , että auto voi tehdä tuollaisen loikan , ns. kaupunkinopeudessa, pistää miettimään noita muitakin nopeuksia, kun tuppaa tuo kiire joskus itsekutakin riivata.

Lue lisää

"Pelottava ajatus , että auto voi tehdä tuollaisen loikan , ns. kaupunkinopeudessa, pistää miettimään noita muitakin nopeuksia, kun tuppaa tuo kiire joskus itsekutakin riivata."

No näinpä. Jos ihmiset vain tajuaisivat kuinka pahaa jälkeä voi syntyä todella pienissä nopeuksissa, niin luulisin itsesuojeluvaiston keventävän hyvin monen kaasujalkaa. Tunnetusti vaan sitä jalkaa ollaan valmiita nostamaan vasta kun jotain sattuu ja yleensä se tapahtuu siis Pietarin portilla.

Jo taajamanopeuksissa on hyvin helppoa saada törmäyksessä itselleen pysyviä vammoja ja invaliditeetti, ja nämä sivuutetaan lehdessä maininnalla "n loukkaantui onnettomuudessa..". Kohtausonnettomuudessa on helposti hengenlähtökin lähellä.

Tässä tapauksessa onni taisi olla, ettei auto sattunut esim. siltarumpuun tai ojaan. Silloin jo 50km/h höystettynä äkkipysäyksellä olisi hyvinkin voinut tehdä papille, tai ainakin kirurgeille, töitä.