Minulla ei ole ollut enää hyvään aikaan ikävä ketään. Kaikki minulle rakkaat ihmiset ovat käden ulottuvilla, elämänkumppania tai minkään kaltaista parisuhdetta en kaipaa. Menneet ovat menneitä, ne ihmiset olivat vääriä ihmisiä ja tunteet vääriä tunteita.
Nyt minulla on hyvä olla, en tunne olevani mitään vailla tai mistään kohtaa vajaa. Silti on jokseenkin tyhjä tunne, kun silloin tällöin vilkaisee vanhasta muistista tätä palstaa. En tee sitä kirjoittaakseni vuodatuksia, koska ei ole mitään mitä vuodattaa, tirkistelen vain uteliaana toisten ikävää, koska omaakaan minulla ei ole.
Sitten tulee ajatus; puuttuuko minulta sittenkin jotain, jos minulta puuttuu ikävä?
Olen kai tottunut elämään sen kanssa liian tiiviisti. Aina vailla jotakin. Sitten, tänä kesänä, saatuani ensimmäisen vakituisen työpaikkani ja tajunneeni viihtyväni siinä hyvin, aloin vihdoinkin arvostamaan minua ja rakentamaan ehjää minää. Sitä joka voi olla kokonainen ihan yksinkin. Se kai lienee onnellisuuden perusvaatimus.
Nyt kun alkaa tajuta, etten enää tarvitse tätäkään ikäväpalstaa, tuntuu vähän huteralta, pärjäänkö muka? Ihan kuin olisin parantumassa alkoholismista tai jostakin muusta addiktoivasta. Mutta sitten kun tajuaa, että pärjää kyllä, ettei tunne mitään tarvetta kirjoittaa tänne, tuntuu aika hyvältä. Tyhjältä, mutta silti kuitenkin enemmän positiiviselta. Ehkä minustakin tulee vielä joskus onnellinen?
Ikävääkö ikävä?
3
686
Vastaukset
- sinusta tulee
varmasti onnellinen. Ja mikset olisi sitä jo nyt, kun kerran olet löytänyt itsesi ja olet iloinen siitä?
Kai se onnellisuuden yksi perusvaatimus on se, että osaa nauttia siitä, mitä kulloinkin on elämässä. Tai ainakin omalla kohdallani asia on näin. Voiko ihminen olla koskaan oikeasti onnellinen, jos koko ajan vain etsii ja kaipaa jotain mitä sillä hetkellä ei elämässä ole?
Ja olet oikeassa siinä, että oman itsensä arvostaminen on tärkeää, vaikkakin joskus hyvin vaikeaa. Itse uskon, että monet ihmisten väliset suhteet kaatuvat joko molempien tai toisen heikkoon itsetuntoon. Ja tottakai se vaikeuttaa omaakin elämistä, vaikka olisi yksinkin.
Itse en sen sijaan usko vääriin ihmisiin tai vääriin tunteisiin. Tunteet ovat oikeita aina siinä hetkessä, kun ne tuntee. Ihmiset eivät ole sen puoleen vääriä tai oikeita, ainakaan yleensä. Elämäntilanteet, ajatusmaailmat ja ajankohdat vain eivät aina sovi yksiin. Mutta itse ainakin tiedän kohdanneeni juuri ne ihmiset, jotka on pitänytkin siihen, että olen nyt tässä missä olen. Ehkä jonain päivänä löydän vielä ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla, mutta tällä hetkellä en kanna siitä mitään painetta. Se mitä on tullakseen saa tulla.
Voimia ja kaikkea hyvää jatkossa!- omia ajatuksia.
Juuri noin se menee. Nyt siis vain luovutan vielä siitäkin ikävästä ja alan elää itselleni. Siinä sivussa voi joskus tarttua matkaan joku ihminen, jos on tarttuakseen.
Tästä on nyt mielettömän hyvä jatkaa eteenpäin. Samoin sinulle hyvää elämää, vaikka sellainen sinulle varmasti tuolla asenteella muodostuu joka tapauksessa. - noh,
omia ajatuksia. kirjoitti:
Juuri noin se menee. Nyt siis vain luovutan vielä siitäkin ikävästä ja alan elää itselleni. Siinä sivussa voi joskus tarttua matkaan joku ihminen, jos on tarttuakseen.
Tästä on nyt mielettömän hyvä jatkaa eteenpäin. Samoin sinulle hyvää elämää, vaikka sellainen sinulle varmasti tuolla asenteella muodostuu joka tapauksessa.tietysti miten kukin sen hyvän elämän määrittää. Pääosin olen kyllä tyytyväinen elämääni. Erityisesti ystävilleni olen suuressa kiitollisuuden velassa. Kaipaan tiettyjä asioita, mutta tiedän myös sen, että niitä kaikkia en voi saada.
Mutta se tie, minkä olen kulkenut tähän ja minkä varrella olen oppinut näitä asioita ei ole ollut kovin helppo. Välillä olen uinut todella syvissä vesissä. Hyviäkin hetkiä on tietysti ollut. Mutta ehkäpä se itsensä tunteminen rakentuu juuri siitä, että on todellakin nähnyt kaikki puolet itsestään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad621208- 42901
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että335685- 51661
- 51638
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116636- 99613
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38605- 76582
- 56574