Bensa kallistuu, totu siihen
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja öljyn hinnan kallistuminen takaavat, että bensalitra maksaa Suomessa kohta yli puolitoista euroa. Ensi vuonna hinta saattaa kuulostaa jo halvalta.
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1201277
Dieselit viedään käsistä
55
6220
Vastaukset
- näin on
että myös diesel autot kallistuu kun ne kuulemma sinun mukaan viedään käsistä. Luuletko ettei näin kauppiaat tee, tyhmiä ne eivät ole vaan ottavat asian huomioon ja tyhmät ostaa kun luulee etä nyt tulee säästöä? Myös diesel nousee ja jos ei aja paljon niin ei nokivasaraa kannata kenenkään ostaa.
Jos sinulla on sellainen kuva että autoilusta voi saada säästöjä niin sinulla on väärä kuva...muuta ajettelu tapaasi ja heti sillä auto kuluttaa paljon rahaa olipa vaikka diesel.- Multivan
Älä yleistä, etteikö nokivasaraa voisi kannattaa ostaa vaikka vähän ajaakin. Itse säästin 10k€ (no säästö olisi jäänyt vain 5k€ jos olisi ottanut tehokkaamman nokivasaran, mutta kun tuo 'tehotonkin' riitti) kun päädyin nokivasaraan enkä bensa-malliin ja kun keskikulutuksessa on vielä lähes 4,5l/100km ero niin eipä juuri tarvitse dieselillä 'pihistelyä' kauaa harkita :)
Se kyllä pitää paikkansa, ettei autoilulla säästöä tule koskaan, aina siihen rahaa kuluu. - Pihimpi
Dieselien puolesta puhuvat tänään jopa vihreät kansanedustajat :)
Oman autoiluni polttoainekulutus laski dieseliin siirtymisen myötä vuositasolla noin 750 litraa. Ja tämä nykyinen autoni on kaiken lisäksi huomattavasti mieluisampi ajettava kuin edellinen saman mallisarjan bensaversio.
Ei voi kuin hymyillä vastaanjykertäjille - tarkoitan siis bensa vs diesel... - he heeeeeee heeeee
Pihimpi kirjoitti:
Dieselien puolesta puhuvat tänään jopa vihreät kansanedustajat :)
Oman autoiluni polttoainekulutus laski dieseliin siirtymisen myötä vuositasolla noin 750 litraa. Ja tämä nykyinen autoni on kaiken lisäksi huomattavasti mieluisampi ajettava kuin edellinen saman mallisarjan bensaversio.
Ei voi kuin hymyillä vastaanjykertäjille - tarkoitan siis bensa vs diesel...Sunhan pitäisi ajaa yli 3 000 000 kilometriä vuodessa! Sun pitäisi syntyä, elää ja kuolla siinä autossa 24 tuntia vuorkokaudessa, että säästö tulee 750 litraan! Yksi litra jo satasella vaatisi 750000 kilsa ajamista vuodessa. Älä amispoju viitti!
- maatikko
he heeeeeee heeeee kirjoitti:
Sunhan pitäisi ajaa yli 3 000 000 kilometriä vuodessa! Sun pitäisi syntyä, elää ja kuolla siinä autossa 24 tuntia vuorkokaudessa, että säästö tulee 750 litraan! Yksi litra jo satasella vaatisi 750000 kilsa ajamista vuodessa. Älä amispoju viitti!
En ole amiksessa käynyt muuten kuin kampaamolinjan tyttöjen e-pillereitä uusimassa, mutta kyllä säästöä näyttäisi dieselillä tulevan.
Itselläni on omassa ja vaimon käytössä 2 tavisautoa. Toisessa on 2-litrainen matalaviritteinen bensakone ja sillä menee kulutus nätisti ajaen 8 litraa sataselle. ajellaan n. 20 000 kilsaa vuodessa sillä. Toisessa on VAG-konsernin perinneSDI, jolla ei saa kulumaan yli viittä litraa, vaikka kuinka hulluna polkisi. Sillä kihnutan työmatka- ja turhiakin ajoja 30 000 km vuodessa.
Jos nyt lasketaan, että ajaisin tuon 30 000 bensa-autollani kuluisi 1,34 euron benzinettoa 2400 litraa vuodessa. Nuukuuksissani polttelen kuitenkin euron litrahintaista dieseliä 1500 litraa vuodessa. Laskennallista säästöä tulee siis
pienemmän kulutuksen takia 900 litraa bensaa, joka maksaisi palttiarallaa 1200 euroa ja vielä käytetty polttoaine on halvempaa eli siitä voi laskea 500 euroa lisäsäästöä. Jää vähän vielä käteen käyttövoimaveron jälkeenkin.
Myönnän toki, että SDIlla köröttely vaatii lehmän hermot ja traktorimiehen perslihakset. Lohtuna on se, että laitan säästyvät varat punaviiniin ja sisäfileeseen. - turotyyli
he heeeeeee heeeee kirjoitti:
Sunhan pitäisi ajaa yli 3 000 000 kilometriä vuodessa! Sun pitäisi syntyä, elää ja kuolla siinä autossa 24 tuntia vuorkokaudessa, että säästö tulee 750 litraan! Yksi litra jo satasella vaatisi 750000 kilsa ajamista vuodessa. Älä amispoju viitti!
on aina poliittinen kysymys. Veroilla muokataan kannattavuus kuten halutaan. Pääsääntö taas kestävälle kehitykselle ja energian säästämiselle on: Mitä vähemmän kulutat sitä vähemmän tuotat saastetta. Siinä nykyaikainen hiukkassuodindiesel on järki peli. Kannattavuus on sitten valtiovallan kädessä.
- Pihimpi
he heeeeeee heeeee kirjoitti:
Sunhan pitäisi ajaa yli 3 000 000 kilometriä vuodessa! Sun pitäisi syntyä, elää ja kuolla siinä autossa 24 tuntia vuorkokaudessa, että säästö tulee 750 litraan! Yksi litra jo satasella vaatisi 750000 kilsa ajamista vuodessa. Älä amispoju viitti!
Omalla autonvaihtovalinnallani nykyinen dieselmoottori kuluttaa vuositasolla 2-3 litraa jokaista sataa kilometriä kohden vähemmän kuin saman mallisarjan edellinen bensaversio. 750 litran vuosisäästöön tarvii minun ajella 25-35 000 km.
Jos ajaisin 3 000 000 km, niin polttoainetta säästyisi huikeat 30 000 x 2-3 l/100 km = 60 000 - 90 000 l....
Amis on kyllä valitettavasti jäänyt väliin - monta kertaa olisin kyllä tarvinnut käytännön osaamista :) - ei taida ratketa
Pihimpi kirjoitti:
Omalla autonvaihtovalinnallani nykyinen dieselmoottori kuluttaa vuositasolla 2-3 litraa jokaista sataa kilometriä kohden vähemmän kuin saman mallisarjan edellinen bensaversio. 750 litran vuosisäästöön tarvii minun ajella 25-35 000 km.
Jos ajaisin 3 000 000 km, niin polttoainetta säästyisi huikeat 30 000 x 2-3 l/100 km = 60 000 - 90 000 l....
Amis on kyllä valitettavasti jäänyt väliin - monta kertaa olisin kyllä tarvinnut käytännön osaamista :)Katsoin kolmnkymmnen eniten myydyimmän auton EC normin yhdistetyt kulutukset:
dieselit 6,2 l/100 km
bensa 6,9//100 km
Mistä tulee kolme litraa sataselle? - Pihimpi
ei taida ratketa kirjoitti:
Katsoin kolmnkymmnen eniten myydyimmän auton EC normin yhdistetyt kulutukset:
dieselit 6,2 l/100 km
bensa 6,9//100 km
Mistä tulee kolme litraa sataselle?V70 bens. 125 kW (170 hp) vs. V70 diesel 163 kW (185 hp). Edellisen keskikulutus oli reilut 9 l/100 km (alin 7,5) ja jälkimmäisen on vajaat 7 l/100 km (alin 5,5).
Omissa ajoissani kulutusero vuositasolla on polttoaineseurantani mukaan dieselin eduksi lähempänä kolmea kuin kahta litraa sataa kilometriä kohden. Jollakin toisella käyttötavalla (esim. diesel-lisälämmitin) ero voi olla suurempi tai pienempi.
Kun sanoin, että ajo on mukavampaa, niin se johtuu tämän uuden dieselin bensakoneeseen nähden liki kaksinkertaisesta vääntömomentista - ja väkivahva vääntö alkaa jo hillityillä kierroksilla.
Dieselini on varustettu automaattisella (polttotoiminto) hiukkassuodattimella. - Pihimpi
Pihimpi kirjoitti:
V70 bens. 125 kW (170 hp) vs. V70 diesel 163 kW (185 hp). Edellisen keskikulutus oli reilut 9 l/100 km (alin 7,5) ja jälkimmäisen on vajaat 7 l/100 km (alin 5,5).
Omissa ajoissani kulutusero vuositasolla on polttoaineseurantani mukaan dieselin eduksi lähempänä kolmea kuin kahta litraa sataa kilometriä kohden. Jollakin toisella käyttötavalla (esim. diesel-lisälämmitin) ero voi olla suurempi tai pienempi.
Kun sanoin, että ajo on mukavampaa, niin se johtuu tämän uuden dieselin bensakoneeseen nähden liki kaksinkertaisesta vääntömomentista - ja väkivahva vääntö alkaa jo hillityillä kierroksilla.
Dieselini on varustettu automaattisella (polttotoiminto) hiukkassuodattimella.Dieselin tehossa meni numerot väärään järjestykseen: piti kirjoittaman 136 (ei 163).
- The Rat
ei taida ratketa kirjoitti:
Katsoin kolmnkymmnen eniten myydyimmän auton EC normin yhdistetyt kulutukset:
dieselit 6,2 l/100 km
bensa 6,9//100 km
Mistä tulee kolme litraa sataselle?Eli otit 30 eniten myytyä autoa ja tarkistit kulutukset vastaavilla diesel- ja bensakoneilla.
Hyvä.
Itse en edes tiennyt että korollaa saa 1.6:sta bensaa vastaavalla dieselillä...
Tietysti jos vertasit vähän tarkoitushakuisesti... Mutta ethän sinä sellaista tekisi, ethän? - joten luin vain
The Rat kirjoitti:
Eli otit 30 eniten myytyä autoa ja tarkistit kulutukset vastaavilla diesel- ja bensakoneilla.
Hyvä.
Itse en edes tiennyt että korollaa saa 1.6:sta bensaa vastaavalla dieselillä...
Tietysti jos vertasit vähän tarkoitushakuisesti... Mutta ethän sinä sellaista tekisi, ethän?tiedot exelliini ja se laski Löydät saman tilaston muuten Auto und Sport lehdestä vaikka saksa ei sujuisikaan.
Se on amikset siten, että yhden kilowatin akselin päästä saatava teho on pelkkää fysiikan kaavaa. Tiedetään bensan ja naftan energia, eli lämpöarvo, sen vaatima happimäärä täydelliseen palamiseen ja pari muuta kemian pikkusekkaa. Siellä sylinterissä nykyään saadaan lähes täydellinen palamistulos molemmissa. Sitten menee puolet palamisenergiasta lämpöhäviöihin (kita, jäähdytys, öljy yms.) taivaan tuuliin. Sinne renkaaseen tulee noin vajaa kolmannes polttoaineen energiasta. Kolmen litran erot kulutushaarukassa 6-9 litraa olisi alapäässää puolet ja yläpäässäkin kolmannes. Sellaista se ei ole! - The Rat
joten luin vain kirjoitti:
tiedot exelliini ja se laski Löydät saman tilaston muuten Auto und Sport lehdestä vaikka saksa ei sujuisikaan.
Se on amikset siten, että yhden kilowatin akselin päästä saatava teho on pelkkää fysiikan kaavaa. Tiedetään bensan ja naftan energia, eli lämpöarvo, sen vaatima happimäärä täydelliseen palamiseen ja pari muuta kemian pikkusekkaa. Siellä sylinterissä nykyään saadaan lähes täydellinen palamistulos molemmissa. Sitten menee puolet palamisenergiasta lämpöhäviöihin (kita, jäähdytys, öljy yms.) taivaan tuuliin. Sinne renkaaseen tulee noin vajaa kolmannes polttoaineen energiasta. Kolmen litran erot kulutushaarukassa 6-9 litraa olisi alapäässää puolet ja yläpäässäkin kolmannes. Sellaista se ei ole!Vastaa nyt vielä, tämä on helppo kysymys.
Vertasitko samoja automalleja vastaavantehoisilla moottoreilla?
Jos et, tilastosi on roskaa. Jos vertasit, sitten ollana oikeilla jäljillä.
Mitä energiahävikkeihin tulee, on aihe toki mielenkiintoinen, mutta käytännön elämässä harvoin kohdattu. käytännössä sanoisin että kolmen litran ero satasella on täysin mahdollinen kaupunkiliikenteessä, maantiellä varmaan vähemmän. Esim itsellä kulutus minimissään ajotietokoneen mukaan on noin 4 l/100, bensalla pääsisi varmaan 5-6 l/100 vastaavalla autolla ja moottorilla (nopeus 60 km/h, suurin vaihde). Käytännön kulutus matka-ajossa on itselläni 5-6 l/100, nopeudesta riippuen. - se auto und sport
The Rat kirjoitti:
Vastaa nyt vielä, tämä on helppo kysymys.
Vertasitko samoja automalleja vastaavantehoisilla moottoreilla?
Jos et, tilastosi on roskaa. Jos vertasit, sitten ollana oikeilla jäljillä.
Mitä energiahävikkeihin tulee, on aihe toki mielenkiintoinen, mutta käytännön elämässä harvoin kohdattu. käytännössä sanoisin että kolmen litran ero satasella on täysin mahdollinen kaupunkiliikenteessä, maantiellä varmaan vähemmän. Esim itsellä kulutus minimissään ajotietokoneen mukaan on noin 4 l/100, bensalla pääsisi varmaan 5-6 l/100 vastaavalla autolla ja moottorilla (nopeus 60 km/h, suurin vaihde). Käytännön kulutus matka-ajossa on itselläni 5-6 l/100, nopeudesta riippuen.Otanta oli keskiluokan perheautot noin 2 litraa. Alkoi Audista ja päättyi Toyotaan. Se ei muutu siitä mihinkään vaikka olisi mitattu samalla tiellä, samoilla renkailla, samana päivänä, samoilla ajajilla jne... jne...
- The Rat
se auto und sport kirjoitti:
Otanta oli keskiluokan perheautot noin 2 litraa. Alkoi Audista ja päättyi Toyotaan. Se ei muutu siitä mihinkään vaikka olisi mitattu samalla tiellä, samoilla renkailla, samana päivänä, samoilla ajajilla jne... jne...
No otetaan siitä sitten esimerkit.
Audi A4 2.0 Bensa / 2.0 TDI (130 / 140 heppaa):
Kaupunki: 11,0 / 7,6
Maantie: 6,3 / 5,3
Yhdistetty: 8,0 / 6,1
Eli ero on 1 - 3,6 l/100.
Toyota Corolla 1.4 Bensa / 1.4 TDI (97 / 90 heppaa):
Kaupunki: 8,6 / 5,8
Maantie: 5,7 / 4,3
Yhdistetty: 6,7 / 4,9
Eli ero on: 1,2 - 2,8 l/100.
Ei muutu, ei... Vai muuttuuko sittenkin? - Pihimpi
se auto und sport kirjoitti:
Otanta oli keskiluokan perheautot noin 2 litraa. Alkoi Audista ja päättyi Toyotaan. Se ei muutu siitä mihinkään vaikka olisi mitattu samalla tiellä, samoilla renkailla, samana päivänä, samoilla ajajilla jne... jne...
Kait sitten olen tehnyt fysiikan ihmeen, kun säästän vuodessa omilla ajoillani noin 750 l polttoainetta - tuntuu juttuja lukiessa, että näissä poltoainelaskuissa on tapahtunut öljy-yhtiöllä systemaattinen virhe :)
- The Rat
The Rat kirjoitti:
No otetaan siitä sitten esimerkit.
Audi A4 2.0 Bensa / 2.0 TDI (130 / 140 heppaa):
Kaupunki: 11,0 / 7,6
Maantie: 6,3 / 5,3
Yhdistetty: 8,0 / 6,1
Eli ero on 1 - 3,6 l/100.
Toyota Corolla 1.4 Bensa / 1.4 TDI (97 / 90 heppaa):
Kaupunki: 8,6 / 5,8
Maantie: 5,7 / 4,3
Yhdistetty: 6,7 / 4,9
Eli ero on: 1,2 - 2,8 l/100.
Ei muutu, ei... Vai muuttuuko sittenkin?Tojo ei tietenkään ole TDI nimikkeellä. Dieseli kuitenkin. :)
- Pihimpi
joten luin vain kirjoitti:
tiedot exelliini ja se laski Löydät saman tilaston muuten Auto und Sport lehdestä vaikka saksa ei sujuisikaan.
Se on amikset siten, että yhden kilowatin akselin päästä saatava teho on pelkkää fysiikan kaavaa. Tiedetään bensan ja naftan energia, eli lämpöarvo, sen vaatima happimäärä täydelliseen palamiseen ja pari muuta kemian pikkusekkaa. Siellä sylinterissä nykyään saadaan lähes täydellinen palamistulos molemmissa. Sitten menee puolet palamisenergiasta lämpöhäviöihin (kita, jäähdytys, öljy yms.) taivaan tuuliin. Sinne renkaaseen tulee noin vajaa kolmannes polttoaineen energiasta. Kolmen litran erot kulutushaarukassa 6-9 litraa olisi alapäässää puolet ja yläpäässäkin kolmannes. Sellaista se ei ole!Taitaa olla puurot ja vellit varsin sekaisin joillakin kirjoittajilla. Moottorin testipenkissä ajettu paras hyötysuhde ja käytännön ajo-olosuhteissa kuormitettuna saatava hyötysuhde ovat kaksi eri asiaa.
Nykyiset dieselmoottorit toimivat käytännön ajo-olosuhteissa huomattavasti paremmalla hyötysuhteella kuin vastaavat bensiinimoottorit – tässä viestiketjussa olleiden esimerkkien keksikulutuksista laskien polttoainetaloudessa ero on 25-30 % dieselin eduksi. - niin sen olla pitää
Pihimpi kirjoitti:
Taitaa olla puurot ja vellit varsin sekaisin joillakin kirjoittajilla. Moottorin testipenkissä ajettu paras hyötysuhde ja käytännön ajo-olosuhteissa kuormitettuna saatava hyötysuhde ovat kaksi eri asiaa.
Nykyiset dieselmoottorit toimivat käytännön ajo-olosuhteissa huomattavasti paremmalla hyötysuhteella kuin vastaavat bensiinimoottorit – tässä viestiketjussa olleiden esimerkkien keksikulutuksista laskien polttoainetaloudessa ero on 25-30 % dieselin eduksi.Amikset hei! Pitää tietää perusasioita joistakin fysiikan jutuista.
Sylinterissä vapautuu vain se lämpöenergian määrä, joka voi polttonesteestä yhtyä happeen. Loput menee taivaalle. Jäähdytysvesi 90 C siirtää osan siitä. Öljysumu ja sen valumat siirtää osan siitä joko jäähtymään öljypohjaan tai jäähdyttimeen. Kitka on kaikissa moottoreissa, jokaisessa liikkuvassa pinnassa. Se pienentää siitä litrasta saatavan tehon määrää (litra diesel n. 11.5 kWh ja bensa n. 13 kWh) Sitten kuluttaa energiaa vaihteiston rattaat, laakerit, vetonivelet ja renkaat. Ilmanvastus syö omansa (vaikka korirakenne lienee sama vertailuautoissa) Nämä ovat samassa merkissä suunnilleen aina saman suuruiset.
Nyt teidän pitää uskoa fysiikkaa! Siinä puristustahdin ja poistotahdin jälkeen ei synny missään lisää energiaa. Sitä vain katoaa. Missä te saatte sen kolme litraa vähemmän kulutusta, kun pitää samalla nopeudella siirtää sitä tonnin painoista auton massaa 80km/h? Ette missään! Loput ovat teidän mielikuvaanne. Sellaista, kuin että kovempiääni olisi pakoputkessa tehokkuuden merkki.
Oletteko amikset huomanneet, että autojen painot vain kasvavat? Se tekee lisääntyneet turvalaitteet, rakenteiden paksuudet ja lisälaitteet. Samalla ovat laturien vaatimat tehot nousseet ja moottorin tehoa kuluttaa kompressorit (ohjaus-, jousi-, ja ilmastoinnin). Nykyinen korkeapaineperustainen monipisteruiskutus ei tuhlaa bensaa samoin kuin vielä 10 vuotta sitten. Kaasutinhärveleistä nyt puhumattakaan.
Vielä kerran amikset! Tonnin painavaa autoa ajetaan 80 km/h, niin se kuluttaa polttonestettä ensin kaiken kertomani hukkauksen verran ja sitten sen määrän jolla tuo massa liikkuu. Se vaatii lämpöenergiaa, jota tehdään hapettamalla (polttamalla) polttonestettä. Bensassa sitä arvoa on hieman enemmän, kuin kevyessä polttoöljyssä (diesel), mutta palamisprosessi on hieman tehokkaampi dieselissä. Ei nykyhärveleissä kuitenkaan kuin 0,5 - 1.5 litraa/100 km.
Sitten te maksatte sen lisäveron, jolla itse ostan muutaman kesälomamatkan bensat. - Pihimpi
niin sen olla pitää kirjoitti:
Amikset hei! Pitää tietää perusasioita joistakin fysiikan jutuista.
Sylinterissä vapautuu vain se lämpöenergian määrä, joka voi polttonesteestä yhtyä happeen. Loput menee taivaalle. Jäähdytysvesi 90 C siirtää osan siitä. Öljysumu ja sen valumat siirtää osan siitä joko jäähtymään öljypohjaan tai jäähdyttimeen. Kitka on kaikissa moottoreissa, jokaisessa liikkuvassa pinnassa. Se pienentää siitä litrasta saatavan tehon määrää (litra diesel n. 11.5 kWh ja bensa n. 13 kWh) Sitten kuluttaa energiaa vaihteiston rattaat, laakerit, vetonivelet ja renkaat. Ilmanvastus syö omansa (vaikka korirakenne lienee sama vertailuautoissa) Nämä ovat samassa merkissä suunnilleen aina saman suuruiset.
Nyt teidän pitää uskoa fysiikkaa! Siinä puristustahdin ja poistotahdin jälkeen ei synny missään lisää energiaa. Sitä vain katoaa. Missä te saatte sen kolme litraa vähemmän kulutusta, kun pitää samalla nopeudella siirtää sitä tonnin painoista auton massaa 80km/h? Ette missään! Loput ovat teidän mielikuvaanne. Sellaista, kuin että kovempiääni olisi pakoputkessa tehokkuuden merkki.
Oletteko amikset huomanneet, että autojen painot vain kasvavat? Se tekee lisääntyneet turvalaitteet, rakenteiden paksuudet ja lisälaitteet. Samalla ovat laturien vaatimat tehot nousseet ja moottorin tehoa kuluttaa kompressorit (ohjaus-, jousi-, ja ilmastoinnin). Nykyinen korkeapaineperustainen monipisteruiskutus ei tuhlaa bensaa samoin kuin vielä 10 vuotta sitten. Kaasutinhärveleistä nyt puhumattakaan.
Vielä kerran amikset! Tonnin painavaa autoa ajetaan 80 km/h, niin se kuluttaa polttonestettä ensin kaiken kertomani hukkauksen verran ja sitten sen määrän jolla tuo massa liikkuu. Se vaatii lämpöenergiaa, jota tehdään hapettamalla (polttamalla) polttonestettä. Bensassa sitä arvoa on hieman enemmän, kuin kevyessä polttoöljyssä (diesel), mutta palamisprosessi on hieman tehokkaampi dieselissä. Ei nykyhärveleissä kuitenkaan kuin 0,5 - 1.5 litraa/100 km.
Sitten te maksatte sen lisäveron, jolla itse ostan muutaman kesälomamatkan bensat.Kyllä on kuumuus sekoittanut kirjoittajan pään...
Miten saa selvästä asiasta noin sekavaa tekstiä?
Luovuta jo :) - komoptedenssinne ei riitä
Pihimpi kirjoitti:
Kyllä on kuumuus sekoittanut kirjoittajan pään...
Miten saa selvästä asiasta noin sekavaa tekstiä?
Luovuta jo :)Pyydä amiksen opea tulkaamaan... jooko?
- Pihimpi
komoptedenssinne ei riitä kirjoitti:
Pyydä amiksen opea tulkaamaan... jooko?
Kun ei kerran kelpaa itse listatut kulutustiedot eikä senkään vertaa autonvalmistajien ilmoittamat, niin mistä tämä oikein kiikastaa?
Tuossa jo annoin vinkiksi hyötysuhde-termin :) Jospa vielä viilaat omaa teoriaasi - kyllä se siitä avautuu...
Mutta älä viitsi jatkaa amiksesta tms. asiaan kuulumattomasta - on kulunut vitsi eikä ole nettietiketin mukaista... - Pihimpi
komoptedenssinne ei riitä kirjoitti:
Pyydä amiksen opea tulkaamaan... jooko?
Hyötysuhde- ja ominaiskulutustermejä on pyöritelty vaikkapa tuolla:
http://www.ultimatevw.com/keskustelu/index.php?cmd=aihe&id=6547
Kerrataan vielä:
Sekalaisessa autonkäytössäni eli vuositasolle tasoitettuna, säästää nykyinen dieselmoottori 2-3 l sataa kilometriä kohden polttoainetta verrattuna edelliseen vastaavaan bensiinimoottorilla varustettuun saman mallisarjan autooni :) - ja vaihdoin sen
Pihimpi kirjoitti:
Hyötysuhde- ja ominaiskulutustermejä on pyöritelty vaikkapa tuolla:
http://www.ultimatevw.com/keskustelu/index.php?cmd=aihe&id=6547
Kerrataan vielä:
Sekalaisessa autonkäytössäni eli vuositasolle tasoitettuna, säästää nykyinen dieselmoottori 2-3 l sataa kilometriä kohden polttoainetta verrattuna edelliseen vastaavaan bensiinimoottorilla varustettuun saman mallisarjan autooni :)Opel vuoti ja tiputti pensaa, siinä ei ollut säädöt paikallaan, suotimet tukossa ja sytytys perseessä. Vei sellaisen 16 - 18 litraa satasella. Vaihdoin sen diesel-Golfiin ja pääsen nyt 7 litraa. Hä?
- tarinateppo
ja vaihdoin sen kirjoitti:
Opel vuoti ja tiputti pensaa, siinä ei ollut säädöt paikallaan, suotimet tukossa ja sytytys perseessä. Vei sellaisen 16 - 18 litraa satasella. Vaihdoin sen diesel-Golfiin ja pääsen nyt 7 litraa. Hä?
Jokaisella näyttää olevan varmaa tietoa vanhan bensa-auton ja uuden dieselin kulutuseroista !
Olis kiva kuulla vaihteeksi vanhan dieselin uuteen bensaan vaihtaneen kokemuksia kokonaiskustannuksista, vai onko ne tälle palstalle sopimattomia asioita. ? - diisselisti
The Rat kirjoitti:
No otetaan siitä sitten esimerkit.
Audi A4 2.0 Bensa / 2.0 TDI (130 / 140 heppaa):
Kaupunki: 11,0 / 7,6
Maantie: 6,3 / 5,3
Yhdistetty: 8,0 / 6,1
Eli ero on 1 - 3,6 l/100.
Toyota Corolla 1.4 Bensa / 1.4 TDI (97 / 90 heppaa):
Kaupunki: 8,6 / 5,8
Maantie: 5,7 / 4,3
Yhdistetty: 6,7 / 4,9
Eli ero on: 1,2 - 2,8 l/100.
Ei muutu, ei... Vai muuttuuko sittenkin?Ajelimme tutun kanssa peräkkäin n. 100 km:n matkan...minä edellä ja tuttu näköetäisyydellä, mutta ei imussa.
Itselläni isohko (vm. 01 340 tkm ajettu) ranskalainen farkku 2 litran hdi-koneella (sillä laiskimmalla) ja tutulla pienehkö japanilainen tila-auto (vm. 03 100tkm ajettu) 1,6 litran bensakoneella.
Tulos diisselin hyväksi vain 1,0 litraa (5,1/6,1). Toisaalta mun auto näytti keskinopeudeksi 88 km/h ja tutun 91 km/h, eli ero ehkä oikeasti hieman suurempi...toisaalta pitää muistaa, että tämä minun auto olisi kaupassa halvempi ja paljon parempi ajettava maantiellä... - The Rat
tarinateppo kirjoitti:
Jokaisella näyttää olevan varmaa tietoa vanhan bensa-auton ja uuden dieselin kulutuseroista !
Olis kiva kuulla vaihteeksi vanhan dieselin uuteen bensaan vaihtaneen kokemuksia kokonaiskustannuksista, vai onko ne tälle palstalle sopimattomia asioita. ?Harvapa dieselillä ajellut bensaan vaihtaa. Ja jos vaihtaa, takana on ihan joku muu syy kuin kulutus (esim. se että haluamaansa autoa ei saa dieselinä, tai sitten jostain syystä haluaa paremman 0-100 arvon, tms).
On se vaikeaa ymmärtää että dieselissä on parempi hyötysuhde. Voi pikkuista. - bensaan
The Rat kirjoitti:
Harvapa dieselillä ajellut bensaan vaihtaa. Ja jos vaihtaa, takana on ihan joku muu syy kuin kulutus (esim. se että haluamaansa autoa ei saa dieselinä, tai sitten jostain syystä haluaa paremman 0-100 arvon, tms).
On se vaikeaa ymmärtää että dieselissä on parempi hyötysuhde. Voi pikkuista.Kyllä moni bensaan vaihtaa jos ajomäärä on kohtuullinen (alle 20tkm)
Syy on yksinkertaisesti: tulee halvemaksi pitää bensaautoa ja hankintahintakin on huokeampi. - The Rat
bensaan kirjoitti:
Kyllä moni bensaan vaihtaa jos ajomäärä on kohtuullinen (alle 20tkm)
Syy on yksinkertaisesti: tulee halvemaksi pitää bensaautoa ja hankintahintakin on huokeampi.Tietysti jos elämäntilanne muuttuu niin paljon että ajot ovat vähentyneet ja uuden auton ostaminen tulee ajankohtaiseksi... :)
Mutta, harvalle kai näin päin käy. Eiköhän normaalisti ajan kuluessa kilometrimäärät vain lisäänny. - leuoillasi
The Rat kirjoitti:
Harvapa dieselillä ajellut bensaan vaihtaa. Ja jos vaihtaa, takana on ihan joku muu syy kuin kulutus (esim. se että haluamaansa autoa ei saa dieselinä, tai sitten jostain syystä haluaa paremman 0-100 arvon, tms).
On se vaikeaa ymmärtää että dieselissä on parempi hyötysuhde. Voi pikkuista.Hei pisipää!Ketjussa järkevä on yrittänyt todistaa sen, että tonnin massaa ei voi siirtää 80 km/h aivan ilmaiseksi. Myönnän että itsekin luin ne pariin kertaan ennen kuintajusin, mitä kirjoittaja tarkoittaa. Merkistä tai polttoaineesta riippumatta siinä huom ..... pitää kulua..... tietty määrä energiaa. Ei mitään alle 4 litraa, eiku alle kolme eiku alle litran mulla diisseli meneee ha haaa
- tarinateppo
The Rat kirjoitti:
Harvapa dieselillä ajellut bensaan vaihtaa. Ja jos vaihtaa, takana on ihan joku muu syy kuin kulutus (esim. se että haluamaansa autoa ei saa dieselinä, tai sitten jostain syystä haluaa paremman 0-100 arvon, tms).
On se vaikeaa ymmärtää että dieselissä on parempi hyötysuhde. Voi pikkuista.80 % henkilöautoista on bensakoneella, joten eiköhän joukkoon sovi jokunen ent. dieselistikin.
Kun nyt otit esiin hyötysuhteen, niin olisit voinut samaan hengenvetoon kertoa myös syyn dieselin paremmuuteen.
Siis todellisen syyn, eikä mitään kuluneita fraaseja sytytystavasta tai puristussuhteesta. - Amispelle vm -67
niin sen olla pitää kirjoitti:
Amikset hei! Pitää tietää perusasioita joistakin fysiikan jutuista.
Sylinterissä vapautuu vain se lämpöenergian määrä, joka voi polttonesteestä yhtyä happeen. Loput menee taivaalle. Jäähdytysvesi 90 C siirtää osan siitä. Öljysumu ja sen valumat siirtää osan siitä joko jäähtymään öljypohjaan tai jäähdyttimeen. Kitka on kaikissa moottoreissa, jokaisessa liikkuvassa pinnassa. Se pienentää siitä litrasta saatavan tehon määrää (litra diesel n. 11.5 kWh ja bensa n. 13 kWh) Sitten kuluttaa energiaa vaihteiston rattaat, laakerit, vetonivelet ja renkaat. Ilmanvastus syö omansa (vaikka korirakenne lienee sama vertailuautoissa) Nämä ovat samassa merkissä suunnilleen aina saman suuruiset.
Nyt teidän pitää uskoa fysiikkaa! Siinä puristustahdin ja poistotahdin jälkeen ei synny missään lisää energiaa. Sitä vain katoaa. Missä te saatte sen kolme litraa vähemmän kulutusta, kun pitää samalla nopeudella siirtää sitä tonnin painoista auton massaa 80km/h? Ette missään! Loput ovat teidän mielikuvaanne. Sellaista, kuin että kovempiääni olisi pakoputkessa tehokkuuden merkki.
Oletteko amikset huomanneet, että autojen painot vain kasvavat? Se tekee lisääntyneet turvalaitteet, rakenteiden paksuudet ja lisälaitteet. Samalla ovat laturien vaatimat tehot nousseet ja moottorin tehoa kuluttaa kompressorit (ohjaus-, jousi-, ja ilmastoinnin). Nykyinen korkeapaineperustainen monipisteruiskutus ei tuhlaa bensaa samoin kuin vielä 10 vuotta sitten. Kaasutinhärveleistä nyt puhumattakaan.
Vielä kerran amikset! Tonnin painavaa autoa ajetaan 80 km/h, niin se kuluttaa polttonestettä ensin kaiken kertomani hukkauksen verran ja sitten sen määrän jolla tuo massa liikkuu. Se vaatii lämpöenergiaa, jota tehdään hapettamalla (polttamalla) polttonestettä. Bensassa sitä arvoa on hieman enemmän, kuin kevyessä polttoöljyssä (diesel), mutta palamisprosessi on hieman tehokkaampi dieselissä. Ei nykyhärveleissä kuitenkaan kuin 0,5 - 1.5 litraa/100 km.
Sitten te maksatte sen lisäveron, jolla itse ostan muutaman kesälomamatkan bensat.Tämä "Amikset hei" veikkonen selittää ylpeänä ja viisaan oloisena polttoaineen energiasisältöä ja sen jakautumista laveasti fysiikkaan perustuen. On tainnut jäädä termodynamiikka-osiot kokonaan väliin... nekin ovat tietämisen arvoisia perusasiota...
Dieselin parempi polttoainetalous perustuu korkeampaan puristussuhteeseen ja sen kautta korkeampaan palamisprosessin termiseen hyötysuhteeseen.
Osavaikuttaja on myös parempi vääntömomentti, joka vaikuttaa ajotapaan. Alemmalla pyörimisnopeudella moottorin ja voimansiirron häviöt ovat hieman pienemmät. - amis minäkin
Amispelle vm -67 kirjoitti:
Tämä "Amikset hei" veikkonen selittää ylpeänä ja viisaan oloisena polttoaineen energiasisältöä ja sen jakautumista laveasti fysiikkaan perustuen. On tainnut jäädä termodynamiikka-osiot kokonaan väliin... nekin ovat tietämisen arvoisia perusasiota...
Dieselin parempi polttoainetalous perustuu korkeampaan puristussuhteeseen ja sen kautta korkeampaan palamisprosessin termiseen hyötysuhteeseen.
Osavaikuttaja on myös parempi vääntömomentti, joka vaikuttaa ajotapaan. Alemmalla pyörimisnopeudella moottorin ja voimansiirron häviöt ovat hieman pienemmät.No ne "amistarinat" oli tosiaan vähän kummallisia aina virheellisiä lämpöarvoja ym. myöten.
Näyttääpä noita epäjohdonmukaisuuksia ja sitkeitä oletuksia roikkuvan vieläkln mukana.
- Dieselin vaihteisto joudutaan mitoittamaan suuremmille rasituksille, joten sen tehohukka voi olla jopa suurempi.
Moottorin hyötysihteeseenhan tämä ei vaikuta
- Bensakoneen vääntömomentti on huomattavasti korkeanpi kuin vastaavan dieselin
- Palamistapahtuma on kemiallinen reaktio, joka on nopeampaa ja täydellisempää bensalla laajemmissa rajoissa.
Termodynamiikka taas yrittää selittää lämpöliikkeen muita taoahtumia.
"korkeampi palamisprosessin terminen hyötysuhde" on hiilivedyille hiukan outo käsite.
- Puristussuhdetta tarjotaan ensimmäisenä selitykseksi, se kun on helpoimmin havaittava ero.
Puristussuhteen vaikutus hyötysuhteeseen on aika rajallinen eikä selitä kulutuseroa, esim dieseleitä löytyy 15...24 p-suhteilla ilman etua korkeammasta suhteesta.
Odotellaanko parempia arvauksia ? ? - kannattaja
amis minäkin kirjoitti:
No ne "amistarinat" oli tosiaan vähän kummallisia aina virheellisiä lämpöarvoja ym. myöten.
Näyttääpä noita epäjohdonmukaisuuksia ja sitkeitä oletuksia roikkuvan vieläkln mukana.
- Dieselin vaihteisto joudutaan mitoittamaan suuremmille rasituksille, joten sen tehohukka voi olla jopa suurempi.
Moottorin hyötysihteeseenhan tämä ei vaikuta
- Bensakoneen vääntömomentti on huomattavasti korkeanpi kuin vastaavan dieselin
- Palamistapahtuma on kemiallinen reaktio, joka on nopeampaa ja täydellisempää bensalla laajemmissa rajoissa.
Termodynamiikka taas yrittää selittää lämpöliikkeen muita taoahtumia.
"korkeampi palamisprosessin terminen hyötysuhde" on hiilivedyille hiukan outo käsite.
- Puristussuhdetta tarjotaan ensimmäisenä selitykseksi, se kun on helpoimmin havaittava ero.
Puristussuhteen vaikutus hyötysuhteeseen on aika rajallinen eikä selitä kulutuseroa, esim dieseleitä löytyy 15...24 p-suhteilla ilman etua korkeammasta suhteesta.
Odotellaanko parempia arvauksia ? ?Kas vain amikset ovat heittäneet uskonnolliseksi hokemakseen sanat "termodynamiikka ja lämpöarvo".
Lämpöarvoja löysin ketjusta kuta kuinkin oikeat di /be litralle annetut 11 ja 13 kWh. Muita en oikein huomaa tai tajua.
Termodynamiikka ei kuulkaa perinteisessä mäntätekniikalla varustetuissa moottoreissa näyttele paljonkaan tehon arvosta. Silloin kun palokaasujen määrät ja nopeudet ovat alle kahden litran mäntäkoneissa nykyisiä, niin eroja ei juuri tule.
Puristussuhde on kaksivaikutteinen. Se lisää energian kulutustakin (mistä se otettasiin muusta kuin vauhtipyörän liikemassasta?) kitkaa ja passiivisen lämmön poissiirron tarvetta.
"Dieselin parempi polttoainetalous perustuu korkeampaan puristussuhteeseen ja sen kautta korkeampaan palamisprosessin termiseen hyötysuhteeseen." Tämä ensilukemalla vaikuttaa hienolta virkkeeltä. Ajatusta siinä ei ole mitään kun tavaatte ja pohditte mitä se väittää. Ihmiskunta on kokeillut toki korkeilla puristussuhteilla toimivia mäntäkoneita (mm vastakkaismännillä olevia 2-tahtidieseleitä) mutta rajat tulevat vastaan ja hyöty häviää jonnekin.
"Osavaikuttaja on myös parempi vääntömomentti, joka vaikuttaa ajotapaan." Tämä on väite, kuin että "paksummalla köydellä on helpompi nostaa vesiämpäri kaivosta"
Pitää tietää vaihteiston perusominaisuus. Onko se vääntö moottorin akselissa vai vetoakselissa. Renkaaseen tullessa kaikki väännöt ovat vaihteilla mahdollista, jos pyörimisnopeudella ei ole funktiota massan liikenopeuteen.
Puristetun ilman happimäärä on noin 21 % ja siihen ruiskutettu polttoöljy tai bensiini harvoin palaa (eli yhtyy) täydellisesti. Siksi mäntämoottorin rajat alkavat olla käsissämme. Emme voi parantaa polttoainetaloutta tästä juurikaan paremmaksi. Se vaatisi lisää ulkopuolista happea tai käyntilämpötilan huomattavaa nostamista. Lisähappi lienee mahdottomuus. Muta uusilla materiaaleilla muutaman kymmenen asteen korkeammat käyntilämmöt antaisivat nimenomaan dieselille lisäetuja. Hukkalämmössä ei siirrettäisi polttoaineen energiaa tuuliin, vaan akselsihin. - vai happee
kannattaja kirjoitti:
Kas vain amikset ovat heittäneet uskonnolliseksi hokemakseen sanat "termodynamiikka ja lämpöarvo".
Lämpöarvoja löysin ketjusta kuta kuinkin oikeat di /be litralle annetut 11 ja 13 kWh. Muita en oikein huomaa tai tajua.
Termodynamiikka ei kuulkaa perinteisessä mäntätekniikalla varustetuissa moottoreissa näyttele paljonkaan tehon arvosta. Silloin kun palokaasujen määrät ja nopeudet ovat alle kahden litran mäntäkoneissa nykyisiä, niin eroja ei juuri tule.
Puristussuhde on kaksivaikutteinen. Se lisää energian kulutustakin (mistä se otettasiin muusta kuin vauhtipyörän liikemassasta?) kitkaa ja passiivisen lämmön poissiirron tarvetta.
"Dieselin parempi polttoainetalous perustuu korkeampaan puristussuhteeseen ja sen kautta korkeampaan palamisprosessin termiseen hyötysuhteeseen." Tämä ensilukemalla vaikuttaa hienolta virkkeeltä. Ajatusta siinä ei ole mitään kun tavaatte ja pohditte mitä se väittää. Ihmiskunta on kokeillut toki korkeilla puristussuhteilla toimivia mäntäkoneita (mm vastakkaismännillä olevia 2-tahtidieseleitä) mutta rajat tulevat vastaan ja hyöty häviää jonnekin.
"Osavaikuttaja on myös parempi vääntömomentti, joka vaikuttaa ajotapaan." Tämä on väite, kuin että "paksummalla köydellä on helpompi nostaa vesiämpäri kaivosta"
Pitää tietää vaihteiston perusominaisuus. Onko se vääntö moottorin akselissa vai vetoakselissa. Renkaaseen tullessa kaikki väännöt ovat vaihteilla mahdollista, jos pyörimisnopeudella ei ole funktiota massan liikenopeuteen.
Puristetun ilman happimäärä on noin 21 % ja siihen ruiskutettu polttoöljy tai bensiini harvoin palaa (eli yhtyy) täydellisesti. Siksi mäntämoottorin rajat alkavat olla käsissämme. Emme voi parantaa polttoainetaloutta tästä juurikaan paremmaksi. Se vaatisi lisää ulkopuolista happea tai käyntilämpötilan huomattavaa nostamista. Lisähappi lienee mahdottomuus. Muta uusilla materiaaleilla muutaman kymmenen asteen korkeammat käyntilämmöt antaisivat nimenomaan dieselille lisäetuja. Hukkalämmössä ei siirrettäisi polttoaineen energiaa tuuliin, vaan akselsihin.Polttomoottorissa lämpöenergiaa yritetään muuttaa mekaaniseksi kaasun paisuntaan(lämpöliike) perustuvalla tekniikalla.
Termodynamiikka käsittelee juuri tätä osa-aluetta, ja sen sivuuttaminen peklällä maininnalla tai vetoamalla pakokaasujen määrään osoittaa jotain, tämä kun on juuri se alue missä energiasta menee suurin osa "harakoille".
Ja polttoaineiden lämpöarvotkin näyttää edelleen olevan totuudesta poikkeavat. - ratkaisu?
vai happee kirjoitti:
Polttomoottorissa lämpöenergiaa yritetään muuttaa mekaaniseksi kaasun paisuntaan(lämpöliike) perustuvalla tekniikalla.
Termodynamiikka käsittelee juuri tätä osa-aluetta, ja sen sivuuttaminen peklällä maininnalla tai vetoamalla pakokaasujen määrään osoittaa jotain, tämä kun on juuri se alue missä energiasta menee suurin osa "harakoille".
Ja polttoaineiden lämpöarvotkin näyttää edelleen olevan totuudesta poikkeavat.En yleensä viitsi jankuttaa tietämättömille, mutta menköön tänään:
Polttoaineen lämpöarvo H saadaan selville, kun polttoaineen yhtyessä (palaessa) luovuttama lämpö Q jaetaan polttoaineen massalla m.
Koska 3,6MJ = 1 kWh niin:
Polttoaineiden lämpöarvoja:
Polttoöljy 40 MJ/kg
Bensiini 45 MJ/kg
diesel 40 Mj/kg = (40/3,6=11,11) ja
bensa 45Mj/kg = (45/3,6=12,5)
be 12,5 kWh/kg
siis di 11,1 kWh/kg mutta tiheys pitää muuttaa litroiksi
Itsekin tiedät, että kaasumäärät alle parilitraisissa autodieseleissa ovat molemmilla polttoaineilla lähes samat, niin siinä ei terhodynamiikan toisen säännön mukaan synny mitään lisäenergiaa.
Isoissa laivakoneissa ja voimalakoneissa näillä pakokaasujen määrärillä, massoilla ja lämpöarvoilla jo pelataan ja otetaan talteen 12-15 % parhaimmillaan talteen.
Amis voi pohtia ja kysellä, mutta ei pidä jäädä vuorokausitolkulla jankuttamaan asiaa tai aluetta, josta ei ole tietoja. - lopeta sönkkö
vai happee kirjoitti:
Polttomoottorissa lämpöenergiaa yritetään muuttaa mekaaniseksi kaasun paisuntaan(lämpöliike) perustuvalla tekniikalla.
Termodynamiikka käsittelee juuri tätä osa-aluetta, ja sen sivuuttaminen peklällä maininnalla tai vetoamalla pakokaasujen määrään osoittaa jotain, tämä kun on juuri se alue missä energiasta menee suurin osa "harakoille".
Ja polttoaineiden lämpöarvotkin näyttää edelleen olevan totuudesta poikkeavat.Tässä on viisaampi ja tietävä selvittänyt sulle jo kaiken otto- ja bensakoneen toiminnasta ja tekniikasta. Sä et tajuu ja lopeta sönkkönä oleminen. Se väsyttää meitä muita jo!
- vai happee
ratkaisu? kirjoitti:
En yleensä viitsi jankuttaa tietämättömille, mutta menköön tänään:
Polttoaineen lämpöarvo H saadaan selville, kun polttoaineen yhtyessä (palaessa) luovuttama lämpö Q jaetaan polttoaineen massalla m.
Koska 3,6MJ = 1 kWh niin:
Polttoaineiden lämpöarvoja:
Polttoöljy 40 MJ/kg
Bensiini 45 MJ/kg
diesel 40 Mj/kg = (40/3,6=11,11) ja
bensa 45Mj/kg = (45/3,6=12,5)
be 12,5 kWh/kg
siis di 11,1 kWh/kg mutta tiheys pitää muuttaa litroiksi
Itsekin tiedät, että kaasumäärät alle parilitraisissa autodieseleissa ovat molemmilla polttoaineilla lähes samat, niin siinä ei terhodynamiikan toisen säännön mukaan synny mitään lisäenergiaa.
Isoissa laivakoneissa ja voimalakoneissa näillä pakokaasujen määrärillä, massoilla ja lämpöarvoilla jo pelataan ja otetaan talteen 12-15 % parhaimmillaan talteen.
Amis voi pohtia ja kysellä, mutta ei pidä jäädä vuorokausitolkulla jankuttamaan asiaa tai aluetta, josta ei ole tietoja.Löytyihän se litran ja kilogramman ero viimeinkin päivien jälkeen.
Termodynamiikan suhteen olet edelleen väärillä jäljillä.
Pakokaasujen jäännösenergian talteenotto on eri asia, vaatii oman laitteistonsa eikä ole osa mäntämoottorin työkiertoa.
Automoottoreissa talteenotto on vaikeahkoa, paineen, lämmön ja bensamoottoreissa myös määrän riippuessa kuormituksesta.
Kaiketi jotain yrityksiä on ollut kehitteillä.
Mikäli ternodynaaminenhyötysuhde on tuntematon käsite mäntämoottorin yhteydessä, niin tietoa on netti pullollaan ja alkeisiin voi syventyä vaikka "Carnot:n" kiertoprosessia tutkailemalla ja tiedon karttuessa muunnella vastaamaan todellisia olosuhteita moottorissa.
Ehkä keskustelua on todellakin parempi jatkaa vasta sitten kun kumpikin edes ymmärtää mistä puhutaan. - Amispelle vm -67
kannattaja kirjoitti:
Kas vain amikset ovat heittäneet uskonnolliseksi hokemakseen sanat "termodynamiikka ja lämpöarvo".
Lämpöarvoja löysin ketjusta kuta kuinkin oikeat di /be litralle annetut 11 ja 13 kWh. Muita en oikein huomaa tai tajua.
Termodynamiikka ei kuulkaa perinteisessä mäntätekniikalla varustetuissa moottoreissa näyttele paljonkaan tehon arvosta. Silloin kun palokaasujen määrät ja nopeudet ovat alle kahden litran mäntäkoneissa nykyisiä, niin eroja ei juuri tule.
Puristussuhde on kaksivaikutteinen. Se lisää energian kulutustakin (mistä se otettasiin muusta kuin vauhtipyörän liikemassasta?) kitkaa ja passiivisen lämmön poissiirron tarvetta.
"Dieselin parempi polttoainetalous perustuu korkeampaan puristussuhteeseen ja sen kautta korkeampaan palamisprosessin termiseen hyötysuhteeseen." Tämä ensilukemalla vaikuttaa hienolta virkkeeltä. Ajatusta siinä ei ole mitään kun tavaatte ja pohditte mitä se väittää. Ihmiskunta on kokeillut toki korkeilla puristussuhteilla toimivia mäntäkoneita (mm vastakkaismännillä olevia 2-tahtidieseleitä) mutta rajat tulevat vastaan ja hyöty häviää jonnekin.
"Osavaikuttaja on myös parempi vääntömomentti, joka vaikuttaa ajotapaan." Tämä on väite, kuin että "paksummalla köydellä on helpompi nostaa vesiämpäri kaivosta"
Pitää tietää vaihteiston perusominaisuus. Onko se vääntö moottorin akselissa vai vetoakselissa. Renkaaseen tullessa kaikki väännöt ovat vaihteilla mahdollista, jos pyörimisnopeudella ei ole funktiota massan liikenopeuteen.
Puristetun ilman happimäärä on noin 21 % ja siihen ruiskutettu polttoöljy tai bensiini harvoin palaa (eli yhtyy) täydellisesti. Siksi mäntämoottorin rajat alkavat olla käsissämme. Emme voi parantaa polttoainetaloutta tästä juurikaan paremmaksi. Se vaatisi lisää ulkopuolista happea tai käyntilämpötilan huomattavaa nostamista. Lisähappi lienee mahdottomuus. Muta uusilla materiaaleilla muutaman kymmenen asteen korkeammat käyntilämmöt antaisivat nimenomaan dieselille lisäetuja. Hukkalämmössä ei siirrettäisi polttoaineen energiaa tuuliin, vaan akselsihin.Se se vaan on sillä lailla... Vaikka kuinka selittäisit, dieselmoottorin hyötysuhde on selkeästi parempi kuin bensiinimoottorin. Syyt eivät selviä pelkästään pohtimalla jos perustiedot ovat vajaita.
Eron pääsyy löytyy nimenomaan termodynamiikan puolelta eli palamisessa syntyvän energian muuntamisessa mekaaniseksi energiaksi. Ei polttoaineen palamisen eroista. Tiedämme myös kaikki, että energia on häviämätöntä.
Tutki vaikka aluksi Rudolf Dieselin yli 100 v vanha teoria ja silmittele 4-tahtimoottorin työkierron painediagrammi. Mieti mikä osa diagrammista vie mekaanista energiaa ja mikä tuo.
Tietoa on mm kirjastot ja netti pullollaan. Minä en pysty sitä lyhyesti selvittämään, enkä muutenkaan - Oppimaton kun olen. - fgsdfgfd
Amispelle vm -67 kirjoitti:
Se se vaan on sillä lailla... Vaikka kuinka selittäisit, dieselmoottorin hyötysuhde on selkeästi parempi kuin bensiinimoottorin. Syyt eivät selviä pelkästään pohtimalla jos perustiedot ovat vajaita.
Eron pääsyy löytyy nimenomaan termodynamiikan puolelta eli palamisessa syntyvän energian muuntamisessa mekaaniseksi energiaksi. Ei polttoaineen palamisen eroista. Tiedämme myös kaikki, että energia on häviämätöntä.
Tutki vaikka aluksi Rudolf Dieselin yli 100 v vanha teoria ja silmittele 4-tahtimoottorin työkierron painediagrammi. Mieti mikä osa diagrammista vie mekaanista energiaa ja mikä tuo.
Tietoa on mm kirjastot ja netti pullollaan. Minä en pysty sitä lyhyesti selvittämään, enkä muutenkaan - Oppimaton kun olen.Osasyynä on lisäksi dieselpolttoaineen bensaa suurempi lämpöarvo
9.8 vs 9.0 kWh/l (Motiva) - ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,...
fgsdfgfd kirjoitti:
Osasyynä on lisäksi dieselpolttoaineen bensaa suurempi lämpöarvo
9.8 vs 9.0 kWh/l (Motiva)Koposkustaa vuanna 1898 kiiminkin kirkolla kun yritti sutasta jämppäelsaa parvella siipeen, mutta elsalla oli se musta molskiklänninki ullään, nii kustaa ei saanu sitä länninkiä ylös eikä eres tieltä, joten nainti jäi aikeeksi. Ja lähtiessään kiukuspäisään parvelta koposkustaa huusi elsalle, että "toi sun länninkis on yks helvata rautaesiripu". Tämän tieron tietää toristaa koposkustaan pojanpoika Onanias Runkman kirjassaan "Kiiminkin kiimat ja muita uskonnollisia tarinoita"...
- bensamies.
Dieselin verotus tullaan nostamaan korkeammaksi kuin bensan.
Tämä johtuu siitä että tulevaisuudessa suurin osa autoista on dieseleitä.
Verottaja ottaa sieltä mistä helpoiten saa, valitettavasti.- jupottaja
olet oikeassa mikäli historia toistaa itseään. Toisaalta on vain ajan kysymys kun EU:ssa määrätään dieselit pakolliseksi.
- Sportcars forever!
Ihanko "käsistä"?!? LOL.
Hyvä jos maksimissaan edes 20% myytävistä autoista on dsl-öljykäyttöisiä savuttajia.
Polttonesteiden litrahinnat saavat kyllä noustakin paljon, ei haittaa. - 1.6d
ajakaa te millä vaan mut mä ajan rypsiöljyllä ja sitä tulee ihan oman pellon tuotteista...
- disukka
Euroopan malliin...
Eipä tarvitse kovin kauas Euroopassa mennä, niin dieseleitä on autokannasta huomattavasti enemmän Suomen tasoon verrattuna.
Esim. Italiassa lomamatkalla käydessä yllätyin, että siellä varovaisesti arvioiden jo 50-60% autokannasta dieseleitä. Mitä uudempi auto, sitä varmemmin diesel.
Pikkunakuttajia oli joka kulmalla, eniten uutta fiat puntoa. Sitten corsaa, golffia, focusta, A3:sta jne.
Mikäs niillä ajellessa kaupungeissa kun kulutus pientä ja automaatilaatikko hoitaa vaihtamisen. Samaan ollaan menossa täällä, mitä järkeä ajaa valtavalla V6 laivalla kaupungissa ja änkeä sitä johonkin persreijän kokoiseen taskuun?
Tietysti se laiva puoltaa paikkaansa jos työkseen ajelee maantiellä suomea päästä päähän. - rokottaa
Luuletteko että maamme hallitus antaa verorahojen valua ohi? Taatusti lähitulevaisuudessa diesel ja bensa maksaa saman verran, polttoainevero nääs. Toisaalta vuosivero nousee ajan mittaa dieselillä, ei valtiovalta anna verorahojen valua ohi. Tyhmä kansa ostaa nyt dieselin vaan joutuu ansaan, kun taas bensakuski ajaa tasaisilla menoilla.
- Pihimpi
On selvää, että valtiovalta himoitsee verotuloja. Mutta-mutta, ilmastonsuojelu edellyttää nopeita toimia fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi. Helpoimmin polttoaineiden kulutusta voidaan laskea siirtymällä nykyaikaiseen diesel-tekniikkaan.
Tulevaisuuden ratkaisut eivät ehdi tähän hässäkkään. Naapurimaamme Ruotsi teki jo ratkaisunsa ja tukee verohelpotuksin uusien dieselien hankintaa.
Tässä vihreiden toimenpideohjelma:
http://www.vihreat.fi/fi/system/files/irti_oljyriippuvuudesta.pdf
Vihreiden ohjelmassa lukee:
”Autoilun verotusta tulee korjata niin, että se kannustaa ihmisiä valitsemaan energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä autoja. Auto- ja ajoneuvovero tulee porrastaa tiukasti päästöjen mukaan ja dieselvero on poistettava.”- ota huomioon
dieselvero poistuu niin tulee 100% käytöveron muodossa maksu tilalle...näin on ja tulee olemaan ja mitä se hyödyttää kun homma säilyy silti ihan samana...vaan veron nimi muuttuu.
- onrahoo
Hyvä ystäväni, autona Audi A6 4,2 V8 quattro, kulutus kaasujalan mukaan riittävä, sanoi "jos bensan tai dieselin hinta olisi 4 euroo/litra, ei olis näin pahoja ruuhkia (pääkaupunkisudulla), jossa kuluttaa aikaa. Noh. se oli vitsi(ehkä)???
- 10 euroa litra
niin vastaan tulisi enää vain tuttuja muttei yhtään Audia.
- Pihimpi
Kannattaa lukaista:
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1128495- dieselillä
Ihmettelen tätä Prius hypeä lehdistössä. Autolle luvataan yhdistyksi EU-kulutukseksi 4,3 l/100 km. Kun näin sen ensimmäisen kerran, olin varma, että kyseessä on painovirhe.
TM:n ja Tuulilasin (kesto)testeissä auto kulutti litran luvattua enemmän. www.tankkaus.com:ssakin nekin vievät reippasti enemmän, vaikka säännöllinen käyttäjä oppii nopeasti auton nikseille ja Priuksen ostanut paneutuu varmasti taloudelliseen ajamiseen.
Eihän siinä olisi mitään pahaa, jos todellinen kulutus olisi luvattua suurempi. Ostaja vain pettyy. Mutta, kun C02-päästöt lasketaan myös tuosta luvatusta kulutuksesta. Todellisuudessa Priuksen CO2-päästöt ovat jotain ihan muuta kuin luvatut 108 g/km. Luokkaa 130 g/km. Moni perinteinen pieni bensa-auto ja suuremmat dieselitkin kykenevät samaan. Myös muut päästöt (CO, HC, NOx) mitataan samassa kulutussyklissä. Jos kulutuslukemat ovat liian ruusuiset, ovat myös muutkin päästölukemat.
Jos katsoo vielä tankkaus.com:n diesel-autojen kulutuksia, ovat ne paljon luvattua yhdistettyä EU-kulutusta pienemmät. Dieselit, joiden yhdistetty EU-kulutus on yli litran suurempi kuin Priuksen, kuluttavat käytännössä selvästi Priuksta vähemmän. Ihmeellistä!
Minusta Priuksen C02-päästöissä on suurta huijauksen makua.
Myös tuohon "viralliseen" CO2-lukemaan perustuvat käyttömaksu olisi epäreilu. Prius saa siitä paljon etua. Ainoa todellinen ja oikeudenmukainen CO2-verotus olisi polttoaineen hinnoissa. - Sama havainto
dieselillä kirjoitti:
Ihmettelen tätä Prius hypeä lehdistössä. Autolle luvataan yhdistyksi EU-kulutukseksi 4,3 l/100 km. Kun näin sen ensimmäisen kerran, olin varma, että kyseessä on painovirhe.
TM:n ja Tuulilasin (kesto)testeissä auto kulutti litran luvattua enemmän. www.tankkaus.com:ssakin nekin vievät reippasti enemmän, vaikka säännöllinen käyttäjä oppii nopeasti auton nikseille ja Priuksen ostanut paneutuu varmasti taloudelliseen ajamiseen.
Eihän siinä olisi mitään pahaa, jos todellinen kulutus olisi luvattua suurempi. Ostaja vain pettyy. Mutta, kun C02-päästöt lasketaan myös tuosta luvatusta kulutuksesta. Todellisuudessa Priuksen CO2-päästöt ovat jotain ihan muuta kuin luvatut 108 g/km. Luokkaa 130 g/km. Moni perinteinen pieni bensa-auto ja suuremmat dieselitkin kykenevät samaan. Myös muut päästöt (CO, HC, NOx) mitataan samassa kulutussyklissä. Jos kulutuslukemat ovat liian ruusuiset, ovat myös muutkin päästölukemat.
Jos katsoo vielä tankkaus.com:n diesel-autojen kulutuksia, ovat ne paljon luvattua yhdistettyä EU-kulutusta pienemmät. Dieselit, joiden yhdistetty EU-kulutus on yli litran suurempi kuin Priuksen, kuluttavat käytännössä selvästi Priuksta vähemmän. Ihmeellistä!
Minusta Priuksen C02-päästöissä on suurta huijauksen makua.
Myös tuohon "viralliseen" CO2-lukemaan perustuvat käyttömaksu olisi epäreilu. Prius saa siitä paljon etua. Ainoa todellinen ja oikeudenmukainen CO2-verotus olisi polttoaineen hinnoissa.dieselillä kirjoitti:
"Jos katsoo vielä tankkaus.com:n diesel-autojen kulutuksia, ovat ne paljon luvattua yhdistettyä EU-kulutusta pienemmät."
Väite on juuri noin. Omalla dieselilläni kulutus (laskettu) jää myös reippaasti alle valmistajan ilmoittaman yhdistetyn kulutuksen. Enkä muista aina ajella kovin säästäväisesti :)
- kulutusseuranta
http://karsrv03.epte.fi/index2.php
Tuonne kirjautumalla (ilmainen) voi perustaa oman tankkausseurannan. Klikkaamalla ”kaikki autot”, voi myös tarkastella merkkikohtaisesti samanlaisten bensa- ja dieselautojen käytännön kulutuseroja. Täällä mainittu 2-3 litraa dieselin eduksi ei todellakaan ole mikään ihmettelyn aihe :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614192Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653423Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541785Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251640Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961417Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132923Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235855en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115822Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17785