Luotatko lääkäreihin

lääkärit ovat koulunsa käyneet ja nyt heillä on oikeus päättää puhuvatko he paskaa vai eivät :D surullista mutta totta etten sanoisi. No jaa mutta tässä olisi hyvä galluppi itse vastaisin seuraavasti; Riippuu lääkäristä, ihmisenä voin luottaa henkilöön joka toimii lääkärinä mutta lääkiksen käynyt henkilö ei pelkästään koulutuspohjansa ansiosta saa minkäänlaista kunnioitusta.

Ennen vanhaan kansalaiset pititivät niin pappia kuin lääkäriäkin itseensä nähden liki jumal`asemassa olevina. Papin ja lääkärin sana oli laki.
Pappi kertoili mikä on syntiä mikä ei, eli mitä saa tehdä ja mitä ei, koska väärintekemisestä seurasi ei-onnellinen elämä.
Nythän lääkärit kertoilevat papin asemasta kuinka tulee syödä, juoda, liikkua, ajatella jne., saavuttaakseen onnellisen elämän.
Poliitikot kertoilevat onnellisen elämän edellytyksenä olevan huippukoulutus ja itsensä ammatillinen kehittäminen siten, että jos yksi ammatti pettään toimeentulon suhteen niin uusi löytyy kouluttautumalla ja jälleen kouluttautumalla.

Ennen vanhaan lääkäriin asennoiduttiin siten, että kyllä he tietävät mikä on krempan nimi ja pystyvät sen lääkkeillä, leikkauksella jne. parantamaan.

Papit ovat menettäneet arvovaltansa oman alansa tietäjinä (muitakin uskontoja on olemassa kuin kristinusko) siinä missä lääkäritkin lääketieteellisten tulkintojen suhteen.

Mitä lääkäreihin tulee, niin kun jostakin alkaa krempata hakeutuu lääkäriin.
Sairauden toteaminen, eli mikä on krempan syynä ja mistä se johtuu, joko onnistuu vastaanotolla/vastaanotoilla (sen akuutinkin), tai ei onnistu ollenkaan. Saattaa onnistua vasta ruumiinavauksessa, kuten kävi isoisäni kohdallakin. Lääkärit olettivat virtsatietulehduksen kaataneen terve-kuin-pukki-miehen sänkyyn ja vasta ruumiiavauksessa selvisi, että syynä oli akuutti haimatulehdus. Ei juopottelun seurausta, koska ei käyttänyt alkoholia.
Ja vastaavanlaisia tapauksia lähipiirissäni on ollut muitakin.

Mitä vakuutuslääketieteeseen tulee, niin siinä mainittujen sairauksien toteaminen sairastuneen kohdalla onnistuu ani harvoin.

Muutama viikko sitten serkkupojallani todettiin pistemäinen asbestisyöpä keuhkoissa ja tosi kiukkuista lajia oleva. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Hän oli ammattitautitutkimuksissa TTL:llä 1990-luvulla, vaan ammattitautia ei todettu, vaikka hän putkieristäjänä joutui käsittelemään asbestia kaiken aikaa.

Omalla kohdallani vakuutuslääketieteellinen diagnostiikka ei peuhannut ollenkaan.
PPP:ni (niin minulle kuin oma-tk-läkärillenkin täysin tuntematon sairaus) kuin myös psorin toteaminen onnistui ensin allergologilta siltä istumalta kuin myös ihopolin lääkäriltä.

Tuppisuu-lääkäreihin en ole törmännyt. Ammattitautiputkeen päästyäni tietämättömyyttään homesairauksista vakuuttaviin kylläkin tt-lääkäreistäni aina TTL:ää myöten.

TTL:n aiheuttaman keuhkotulehduksen takia yritin päästä keuhkolääkärin vastaanotolle mitä pikemmin ja sain ajan eräältä lääkäriasemalta minulle ennestään tuntemattomalle keuhkolääkärille.
Muistan vieläkin kuinka JÄRKYTYIN siitä, että minun ei tarvinnutkaan alkaa jälleen kerran väännellä hänelle asiasta rautalankaa, VAAN HÄN TIESI. Ei kuitenkaan antanut lähetettä spiroon ja diffuusiokapasiteettimittaukseen, vaikka olisi pitänyt. Se hänen miinuksekseen. Enkä ole ottanut sitä puheeksi, enkä tule ottamaankaan.
Kysyin myöhemmin mistä hän oli tietomääränsä hankkinut, niin hän vastasi, että Ruotsista.

Eli mitä sinun mietiskelyysi tulee: kokeeko tutkittava lääkärin puhuvan ylipäätään koskaan totta, tuppisuu lääkäri, lääkäri vallankäyttäjänä, niin omaan ajattelumaailmaani ei kuulu tuonkaltaiset spekuloinnit.

Mikäli kehoni alkaisi nyt tuottaa jotain uutta kremppaa, niin menisin oma-tk-lääkärini (diagnoosikamppailut hävinnyt) tai keuhkolääkärini vastaanotolle diagnoosiepäily taskussani kera suostuttelukykyjeni, josko sen oman epäilyni noin aluksi voisi todeta tai poissulkea.

Nythän on ollut tutkimuksia siitä kuinka maamme lääkärit suhtautuvat diagnoosi-taskussaan tuleviin tutkittaviinsa. Ja tutkimusten mukaan suurin osa ei kovinkaan myönteisesti.
Tuossa äskettäin radiossa eräs lääkäri totesi pystyvänsä suostuttelemaan tutkittavansa luopumaan omadiagnoosistaan heinovaraisella kysymyksenasettelulla.
Ja kun noin toteaa, niin hän väittää tietävänsä aina ja ajoissa mikä sairaus tutkittavaa vaivaa kuin myös sairauden syyn.

No tietohan lisääntyy tietoa etsivien kansalaistenkin päissä kaiken aikaa, koska tietolähteitä netin kautta löytyy pilvin pimein asiaan kuin asiaan.

kun luottamus on kerran horjunut ja huomaat, että horjumiseen on syynsä, ei se luottamus enää palaa. Ei ole syytäkään.

ja osaavat kertoa asioita, siten etteivät riko lupauksiaa. Eivät kerro juuri tästä tilanteesta, mutta vastaavista, silmiin katsoen.

antavat kirjoituksillaan juuri sen mielikuvan, jota useat lääkärit haluavat kiillottaa, ehdoton totuus on lääkärillä, ups jos meni vikaan... Välinpitämättömyys todellisuudesta, siitä että lääkärikin on edes joskus ollut ihminen, nythän hän on lääkäri.

muiden lääkäreiden kanssa, ovat sen verran epäluotettavaa ja kieroa porukkaa.