Todellakin tuntuu että naisseuraa on vaikeaa saada. EN tarkoita panokaveria, vaan tyttöystävää tai EDES naiskavereita, joiden kanssa viettää aikaa edes silloin tällöin. Mistä johtuu se seikka että vaikka monet mailikamut muhun ihastuu, ei silti kukaan suostu tapaan mua ? Aiemmin oon menettänyt hermot kun oon aikani jankannut että miksei voi tavata jtain mailikamua, MIKSEI !? No eihän siinä mitään järkee oo ollu painostaa. Mutta nytten kun oon ollut juuri painostamatta niin asia ei ole muuttunut miksikään ? Naiset taas on asennevammaisia eikä kiusallaankaan ehdottaa tapaamista, mikä siinä on niin vaikeeta ? Miksette halua tavata näin mukavaa mailikamua ? Kuinka kauan haluatte odottaa ? Mä oon päättänyt että mailailen vaikka jonkun kans ikuisuuden, jos se sitä tarvitsee, enkä enään suutu vaikka joku ei suostuiskaan vaikka 2 kk:n päästä tapaan. Mutta mikään ei muutu ! Miksei ? Luottamuksestako se asia on kiinni ? Juurikaan merkitystä ei näytä olevan onko joku mailikamu sinkku vai ei, mua ei vaan haluta tavata. Mä oon melkein sillä linjalla että en jaksa juuri välittää paskaakaan...oon yhtä vittumaisen vaikea kuin naisetkin. Vaikka ei sekään mitään auta. Oikeassa elämässä mä oon yrittänyt myös seuraa saada, mut aina joku muu jätkä vie huomion. Siis melkein aina. Ja mä oon melkein kuin ilmaa vaan...
Naisseuran saamisesta
Yksinäinen mies
161708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mistä tiedät, että mailikaverisi ovat sinuun ihastuneet?
Mailissa on mielestäni vaikeaa, ellei mahdoton, ihastua - tai tarkoitan, että ei ihastu siihen oikeaan henkilöön (koska ei ole edes nähnyt) vaan haavekuvaansa henkilöstä. Viestinnästä jää kuitenkin niin paljon pois, kun se tapahtuu vain tekstin välityksellä.
Oletkos painostanut mailikavereitasi? Se kyllä pelästyttäisi minut - tulisi pakostakin mieleen, että mikä hihhuli tai pervertikko se toinen on. Samaten se, jos esittää vaikeaa, niin antaa hyvin huonon kuvan luonteesta.
En kyllä osaa sanoa, miksi he eivät halua sinua tavata. Oletkos sitten tosi montaa yrittänyt tavata? Tarkoitan, että jos vaikka 4 on sanonut sinulle, että ei...niin et voi yleistää, että kukaan ei halua...tai että kaikki naiset on samanlaisia.
Syyt? Ehkä he ovat olleet liian kaukana? Eli ei todellista mahdollisuutta vaikka ruveta seurustelemaan. Itse olen törmännyt aina tähän välimatkaan. Minusta 100 km EI ole pitkä matka, varsinkin kun on autot. Mutta minulla on ainakin 5-6 "nettisuhdetta" kaatunut siihen, että matka on ollut miehen mielestä ylitsepääsemätön este. Yhden tapasin kerran, noita muita en ollenkaan. Minä olisin ollut valmis vaikka vähän matkustamaankin,ja tapaamaan ihan ystävinäkin.
Ehkä he eivät olleet vapaita? Tai siis seurustelivat. Täällähän voi esiintyä vaikka minä.
Yleensä olen muutenkin, nyt, hyvin pettynyt tähän mailiseuraan. Ei kukaan jaksa kauaa kirjoitella. Kaikki lopettaa viimeistään kuukauden, kahden päästä. Suurin osa 2 vk:n kuluttua. Silti minäkin olen mielestäni erittäin mukava.
Kai sitä pitäisi vain panostaa enemmän tuonne oikeaan elämään? Etsiä sieltä kaveria.
Enhän mä tiedäkään tarkalleen onko joku ollut ihastunut, siltä vaan toisinaan tuntuu. Miksi miesten pitäis jankata vaikka 4 kertaa samaa asiaa, luulis naisella sen verran järkeä olevan että ymmärtää itsekin EDES joskus ehdottaa ? Onko se niin vaikeeta ? Miksi mies antaa huonon kuvan itsestään jos on vähän vaikea, sitähän naisetkin tekee ? No tietenkin tää on näitä sukupuoliasioita, joista ei kannattais jauhaa, mut silti. Pointti on se että teen niin tai näin niin se on aina väärin, vaikka tiedän että saattaa tottakai riippua toisestakin, jos joku ei vaan halua tavata niin ei sit halua. Mut kuitenkin jotkut selvästi haluaa mutta ei päättämättömyytensä takia vaan saa mitään aikaan, sellaisia naiset on ! Jotkut kyllä noista naisista on tosiaan bongannut palstalta.
Eikö se ole kettumaista naiselta jos koko ajan muuttaa mieltään aina vaan vihjailee kiusaten että ois vapaa tapaan mutta ei sit kuitenkaan halua kun mies kysyy. Kyllä kuule mä siihen aika äkkiä kyllästyn etten jaksa kun ehkä 1 tai 2 kertaa kysyä ja sen pitää riittää ! Nainen saa ottaa syyt niskoilleen jos katuu sitä myöhemmin ettei suostunut tapaamaan, ei sitä miehen viaksi voi tosiaan laittaa. En mä tarkoittanut sillä vaikeudellani sitä että oisin kieltäytyny tapaamasta ketään, tekisin asian vaan aivan mahdottoman vaikeaksi sillä tavalla. Mut eipä naiset koskaan itse kysykään, vaan oottaa miehen aina pyytävän, jolloin voi taas leikkiä vaikeesti tavoiteltavaa, ja kovin kallisarvoista. Typerää leikkiä jota ei kauaa jaksa...
Välillä on olleet vapaita, välillä ei. Muutama on aika lähellä ollut, muutaman kymmenen kilometrin päässä, mut ei siltikään oo halunneet tavata.
Valitettava tosia asia on se, että naiset ihastuvat siihen mieheen joka valehtelee luontevammin.Miehet yrittävät iskeä naisia kertoilemalla heille sitä mitä naiset haluavat kuulla, eivät totuutta.Minä en pillun takia valehtelemaan rupea, jos en saa rehellisesti niin olen mielummin ilman.
Minä en naista saa sitten millään ja olen kokeillut kaikkea; ravintoloista,sinkkukerhoihin ja ilmoituksien vastaamiseen ja niiden jättämiseen asti.Olen chattailut, yrittänyt iskeä asiakkaita (ajan taksia), huoltamoiden tyttöjäkin olen koettanut, olen yrittänyt jopa elokuva-teatterin aulassa saada kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen (katsottiin ihan hölmönä).Olen yrittänyt aikoinani vuoden saada itselleinen teatteri-seuraa, minulla kun oli lahjakortti Helsingin Kaupungin teatteriin, mutta turhaan.Ihan selvästi olen huomannut pituuteni tai lähinnä sen puute olevan naisille ylitsepääsemätön asia.Sitten naisen kehtaavat ihmetellä miksi itseluottamukseni on lähes nollilla.Ei kai itseluottamus voi mihinkään nousta, jos jatkuvasti saa näpeilleen epäonnistumisien takia.Kumpa joskus saisi tuntea onnistumisen tunteen.
Mukava nainen on minulle urbaani legenda, kunnes joku nainen minulle sen toisin todistaa eli saan edes kerran mukavan naiskokemuksen.Nyt niitä ei ole, vain huonoja kokemuksia.
Nainen joka ei halua treffeille on varattu tai oikeasti mies. Tässä oletettavasti nainen epäilee miestä pervertikoksi sen perusteella että mies ehdottaa sinnikkäästi tapaamista. Aito aktiivisuus ja normaali yleinen kiinnostuminen vastakkaisesta sukupuolesta tässä asiassa pahasta? Varmasti jos nainen on omaksunut kielteisen asenteen miehiä kohtaan, voisiko taustalla olla se että on useita miespuolisia kumppaneita joiden kanssa eri tavoin tekemisissä ja siitä tulee tämä nirsoilu-asenne? Itse seurustelin tällaista peliä pelaavan naisen kanssa useamman vuoden ajan ja hän nautti sähköpostitse saamastaan iskuhenkisestä palautteesta. Lopulta he luopuivat leikistä ymmärrettyään ettei minkäänlainen sinnikkyys johda tuloksiin.
Häntä pystyyn. Maailmassa on ja tulee olemaan hyväsydämisiä miestä ymmärtäviä naisia ja sitten näitä nalkutukseen taipuvaisia kusettavia ja kielteisesti elämään ja siinä sivussa miehiin suhtautuvia naisia. Unohda tapaus ja etsi uusi nainen jota alat piirittämään ja pääset toteuttamaan geeneissä olevaa "velvoitetta" ts. tehtävää. Lopulta kaikki tähtää lisääntymiseen, toi seksinnälkä nääs johtaa siihen, älä pahastu ystäväiseni, kyllä vanha sielu tietää mikä tikanpojan puuhun veti. Sellaisia me miehet olemme, samanlaisia ja silti erilaisia, perustoiminnat ovat hyvin samankaltaisia.
Tälle ikävään sävyyn kirjoittavalle henkilölle haluan sanoa että sulla on joko henkisen kasvunpaikka tai sitten oot joku teini jolla ei ole omia ajatuksia ja toistat mitä olet muualta kuullut. Joka tapauksesa olet mielestäni vähintään pikkusieluinen ihminen. Tsemppiä siitä huolimatta ja anteeksi, tyhmät ihmiset ärsyttävät minua.
Mailikaverit on mailikavereita. Pistä hakuun tositarkoituksella...
Asenteesi on hieman vääränlainen..
Mulla on mailikavereita ja semmosina saa pysyäkkin. Jos tahdon tapaamisia, haen niitä sieltä missä on semmoisia ilmoituksia, että halutaan tavata. No minä en halua... mieluummin tapaan miehen oikeassa elämässä kuin netin kautta.
Samoja kokemuksia on minullakin.Eräänkin Naisen kanssa mailasin 5 kuukautta saamatta tavata häntä ja meillä oli vain 26 kilomeriä välimatkaa.Vihelsin pelin poikki, en jaksannut enään pelleillä sen naisen kanssa.Monta yritelmään on kaatunut siihen kun ilmoittaa olevansa 166 senttinen (Eilen muuten tuli Neloselta dokumenti lyhyiden ihmisten syrjinnästä).Naisilta löytyy aina jokin tekosyy miksi ei voi juuri nyt tavata.Meidän miesten kannalta ongelma on siinä, että naisilla on useita miesystäviä.Uusi tuttavuus joutuu jonon hännille.
Naisen saaminen on yhtä vaikeaa kuin työpaikan saaminen.Pitää olla kokemusta saadakseen nainen/työpaikka , mutta kokemusta ei saa jos ei saa naista/työpaikkaa.Minusta asia on täydelinen paradoksi.
Ongelma kai on myös siinä että jos pitää omaa tilannettaa toivottomana ( Kuten sanoit, että naisilla on paljon miesystäviä ja itsellä ei ) niin ehkä käyttäytyy alistuen ja itseään väheksyen, jonka takia nainen voi kylllästyä. EI ole tarkoitus kokonaan naisten puolelle mennä tietenkään. Kyllä on vaan huomannut että naiset keksii pienistäkin asoista syitä ettei voi tavata, tekee kärpäsestä härkäsen, ja kohteeksi sattuu varmasti lyhyet ja pidemmätkin miehet, no varmaankin harvemmin komeammat.
Kylläpä sä vielä jonkun löydät, mut ei kannata alkaa liikaa yrittään ketä tahansa naista tyttöystäväkseen liikaa omasta tasostaan tinkien, sillä se voi johtaa ahdistuneisuuteen. Mä uskon kemiaan siinä mielessä että kun se pelaa jonkun naisen kanssa niin kannattaa panostaa, jos muutkin asiat on hyvin ( Nainen ei ole varattu, lesbo, aivan ruma, juoppo tai täysin tyhmä ) :)
....kun niille antaa tykillä vauhtia.
Tähän ikään (36 v. ja rapiat) mennessä olen nähnyt vain naisten huonot puolet, hyviä puolia he eivät halua näyttääkään.
Mukava nainen on urbaani legenda, ei niitä ole olemassakaan tai jos on, niin he ovat jo kaikki varatttuja.
Miksi alle 180 senttinen mies ei kelpaa, ei sitten millään, paitsi jos miehellä on paljon rahaa.
Olen muuten suorittanut pientä gallupin poikasta työ ohessa (ajan taksia).Yhdelläkään naisella tai naisen ystävättärellä, jolta olen kysynyt ei ole minun mittaista (166 sentistä) miesystävää.Itse asiassa olen kuulut yhdestä naisesta jolla on lyhyt mies. Niin ja jos näkee kaupungilla naisen lyhyen miehen kanssa, tämä mies on 99% ulkomaalainen.Suomalainen mies ei kelpaa lyhyenä, mutta ulkolainen kelpaa.
Ei ole mitenkään mieltä ylentävää jatkuvasti kuulla olevansa liian lyhyt.
Olen pahoillani että joudut kärsimään.
Olen itsekin 156 cm pätkäinen nainen ja etsin samanpituista miestä. Siksi on mukavaa suudella sopivaa pituista miestä kun niskani ei tarvi taipua noin vinoon enkä kurota jaloillani ylös. Tanssin mieluiten samanpituisen miehen kanssa, on niin mukavaa olla sylikkäin kun hartiani saa olla alhaalla. On myös mukavaa rakastella samanpituisen miehen kanssa kun ei tarvitse nojata liikaa ylös tai alas. Joten tsemppiä!
olen todellakin reilut puolitoistametriä ja ei se mua oo haitannu, joskus tosin ääliöt huomauttelevat jotain pituudestani,mutta ne on naisia. En tunne itseäni erilaiseksi lyhyyteni takia. Päinvastoin etuoikeutetuksi monesti, koska pituuteni ei rajoita muita valintoja miesten suhteen. Se on suodatin, joka karsii liikaa ulkonäössä kiinni olevia ja pinnallisia ihmisiä.
Parhaimmat ystäväni mies/nais ovat aina olleet mua parikytsenttiä pidempiä. Nuorempana pitkät pojat ihastu muhun ja mä olin aivan häkeltynyt.
Jos miehessä on jotain niin se loistaa läpi ja siihan ei voi olla ihastumatta. Sisäinen tyytyväisyys itseensä ja tasapaino oman kehonsa kanssa on paras keino saada muutkin kiinnostumaan itsestä. Miten voit vaatia, että muut hyväksyy sut sellaisena kuin olet, jos et itsekään sitä hyväksy.
Unohda hetkeksi itsesi tyrkyttäminen jokaiselle naiselle, SINÄ itseesi tyytymätön mies. Ja tee elämästäsi nautinto itsellesi, ala harrastaa mukavia asioita, jotta tunnet nauttivasi elämästäsi. Liikuntaa...jumppaa... aivoille ja kropalle... siinä se, kokeile!
Meitä tanssia harrastavia lyhyitä naisia riittää. On nautinto tanssia vauhdikkaasti tai hitaitakin, kun voi keskittyä vain musiikkiin ja mies vie varmasti. Siitä saa liikuntaa ja hyviä tanssikavereita. Niin... miten on ... opettelet tanssimaan ja lähdet nauttimaan lavoille musiikin ja tanssin riemusta. Mukavaa kesää.
....kun vauhti loppui kesken.
Ei se ole niin helppoa, usko huviksesi.Eikä se ole aina itsestä kiinni, vaikka kuinka niin kuvitellaan.
Naiselle lyhyys ei ole niin suuri ongelma kuin miehelle.Lyhyt nainen saa aina miehen, mutta lyhyt mies harvoin naisen.Minulle pituus on trauma, joka ei parane todennäköisesti koskaan, kiitos vaan naiset ja kaikki koulukaverit.
Miksi kaikilla naisilla pyörii tuo sama nauha; rupea harrastamaan jotain, kyllä se siitä.Mitään konreetista te naiset ette minua kohtaan halua tehdä, pelkää puhetta aina vaan.Jos joku vielä ehdottaa; rupea harrastamaan jotain, niin suutun.Se on alkanut kuulostamaan pelkältä vittuilulta.
Miten voi hyväksyä itsensä, jos ei ole koskaan hyväksytty, vaan aina ollut se joka on jäänyt kaiken ulkopuolle.Naisen on mahdotonta (nähtävästi) kuvitella millaista on olla koulussa se ikäisistään lyhyin ja kiusatuin poika , poika jota ei liikuntatunnilla haluta ottaa mukaan pelaamaan.Vähemmästäkin saa ikuisen trauman pituudestaan tai lähinnä sen puutteesta.
Elämä on sairas pila ja läheisyyden (kosketuksen) puute aiheutaa mielenterveydellisiä häiriöitä.
Ja 153:lle tiedoksi, minulla ei ole ystäviä eikä kavereita enkä ole koskaan edes seurustellut.Ihmiskontaktini jäävät muutamaan sukulaiseen ja työssä tavattuihin ihmisiin (ajan taksia).Olen siis totaaliyksinäinen.
Mukava nainen on urbaani legenda, kunnes toisin minulle todistetaan.
Livahti tekstiin kirjoitusvirhe.
Mitään konreetista te naiset ette minua kohtaan halua tehdä, pelkää puhetta aina vaan.
Kuuluu tietysti olla.
Mitään konkreetista te naiset ette minua kohtaan halua tehdä, pelkää puhetta aina vaan.
Helvetin lukihäiriö.
Minä olen pitkä ja nainen ei sekään ole helppoa ja kun vielä on muutenkin kookas.Minua ei haittaa jos mies on lyhyempi koska sisus tärkeintä eikä se ulkokuori, kulunut sanonta ja vain sanonta jota moni käyttää mut totuus toisenlainen.Olet ihana ihminen toivottavasti onni hymyilee sinulle pian ja löydät itsellesi hyvän ihmisen.terveisin ruskeatsilmät hyvinkään asemalla.
siis.... esimerkiksi jos joku ehdottaa mulle tapaamista niin mä meen ihan paniikkiin.... jos se toinen osapuoli ei pidäkkään näkemästään niin mitäs sitten? tai jos juttu ei siis niin millään luistakkaan? ehkä toisille se on helpompaa tavata ja toisille ei.... se riippuu ihan ihmisestä.... ja kuis upee sä sitten oot jos sun maili kamut suhun ihastuu? ja kuin nopeesti sä sitä tapaamista ala ehdottelemaan?.... ja mä kyl uskon että mailin välityksellä voi löytää sen oikeen.... koska mun kaveri on naimisissa semmoisen ihmisen kanssa.... koitahan pärjäillä.... aih niih... saa mulle mailatakkin.... [email protected]
Tuttu tunne, meinaan toi yksin joutuminen. Oon kans yrittäny löytää kavereita siitä "tosielämästä", mutta tuntuu aina siltä kun saavun paikalle, muut häipyy tai vetää TOTAALISEN hiljaseks. En tapaa solvata/kiusata tai ees moittia ketään, luonteeltani kun oon OMASTA MIELESTÄ hyvin ystävällinen ja kiltti kaikkia kohtaan ja pyrin olemaan tasapuolinen. Monasti oon kokellu olla juuri samaa porukkaa ku muut; ryyppääminen ei onnistu ,v..tuilu ei onnistu, eikä röökit pala. Ei kiinnosta enää pätkääkää tää muiden toilailu. Vaikka joskus löytää (muka)via ihmisiä, nii lopulta neki o niin itsekeskeesiä että..! On se kumma, että vaikka puhutaan mukavia ja ollaan kavereita mikään ei onnistu. Toinen tyrii lopulta koko homman ja se on FAKTA! Ei yksinkertaisesti jaksa enää miellyttää toista puhumalla siitä, mitä SILLE on tapahtunu SITÄ ja TÄTÄ ja PLAA PLAA.. Monesti oon joutunu yksin, vaikka kuinka yritän pitää yhteyttä yllä. Ärsyttävintä on se, ku joutuu itse alottamaan keskustelut ja vaikka kuinka on innostunu, toiset saa VÄLITTÖMÄSTI mielen mustaksi. Ne ei yksinkertaisesti puhu mitää! Toisten kans ollaan hyvää pataa ja sillee. Voi pask..kakka.
Niin ja naisista puheenollen; sama juttu. Ensi ne on mukavia, mut ku joku vähäkään tutumpi saapuu, tilanne osama.. eiku on sama: pelkkää ilmaa... Omasta puolesta voin sanoa, ettei se " oikean" etsiminen ainakaan yrittämisestä puutu. Oon tietysti 173 pitkäpätkä, notta pituus ei oo haitannu, mutta sanottakoon; eräs tuttu meni naimisiin itseään noin parikymmentä centtiä pitemmän naisen kans. Tenavia kaks. Lopputulos? PÄNKS!! Ero tuli. Äijältä meni hermot akan kans, johtuneeko just tosta pituussortelusta, vaikeeta sanoo, mutta tuskin se ainakaan sivuutettiin keskusteluissa. Se on pitemmänpäälle varmasti rassaavaa, kun naiset (siis ajattele;NAISET)sivuutta monet hyvät ehdokkaat juuri pituuteen liittyen. Minne hävisi sisäisen kauneuden tavoittelu; ei, pitää olla muskelia, parhaat opinnot, etc. etc. Niin ja kaupanpäälle saavat vielä veemäiset kaverit: Voisko joku selittää?