kertokaa minulle

opitaan

Kertokaa minulle miten rakastetaan itseää, että voisi rakastaa muitakin. Katselin Oprhaa ja siinä tuli esiin kun oppii rakstamaa itseään. Vaikeuksien kautta ne tunteet tuntuvat löytyvän, mutta jos elää tasapaksua elämää niin ehkä on vaikeampaa. Mitä mieltä olette?

26

1791

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • katsoo peiliin ja

      hyväksyy itsensä omana itsenään paheineen ja hyvine puolineen.Meissä kaikissa ne löytyy,eikä tarvitse käydä suuria tunneskaaloja läpi.Riittää kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.Ja jos on jotain parannettavaa niin sitten tekee asialle jotain.

    • hildurvonhopsis

      Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi ja ei voi rakastaa toista jos ei rakasta itseään. Itsensä rakastaminen on varmaan sitä, että pitää itsestään hyvää huolta: syö terveellisesti, liikkuu sopivan verran ja nukkuun tarpeeksi sekä hyväksyy oman ulkonäkönsä, käsittelee omat epäonnistumisensa ja lapsuuden traumat ja osaa olla onnellinen tästä hetkestä. Eiköhän jo tähän ikään mennessä jokainen ole oppinut sen, että 'vain minä itse tiedän mikä on minulle itselleni parasta' ja elää niin, ettei tarvitse mitään katua. Nuoruuden töppäilyistä (niitä on jokaisella) on osannut ottaa opikseen ja luultavasti jokainen tässä iässä tietää paljon ja mistä voi hankkia lisätietoa.

      Oprah on muuten hyvä ohjelma ja siinä käsitellään asioita aina myönteisestä näkökulmasta ja esitetään ihmisten selviytymistarinoita ihan niin kuin Dr. Philissäkin. Niitä on aina kiva katsoa, miten joku selviytyy vaikka millaisista hankaluuksista.

      Eipä tässä iässä ole enää vaikeuksia, kun lapset on jo kasvatettu ja opiskelut opiskeltu. Aina voi kehittää itseään ja oppia uusia asioita, vaikka eläisi kuinka vanhaksi. Se on totta, että 'mitä enemmän tietää, sitä vähemmän tietää tietävänsä' mutta onneksi on kirjoja ja kirjastoja...

      Mitä mieltä itse olet itsesi rakastamisesta?

      • Akaton mies

        Pitääshän sitä vissihin tykätä ittestäänki, harvemmin sitä on aikaa ittiään ihaalla. Nämä tällaaset on enee likkaan asioota, justihin nämä tunnepuolet, romantiikka ja sen sellaaset. Päivät ku menöö niin tarkkahan töissä se aika. No miksei sitä iltaasin oliis sellaasta aikaa jotta jos sitten kattottaasihin sitä romantiikan puolta. Ja niitä pehemo puheeta, ku oliiski sellaanen likka täs kaverina notta saiski oikeen suuhun kutista.
        terv. seppä ja kultaanen pieni Tiitu-kani pohojanmaalta.


      • SerpeNTiina
        Akaton mies kirjoitti:

        Pitääshän sitä vissihin tykätä ittestäänki, harvemmin sitä on aikaa ittiään ihaalla. Nämä tällaaset on enee likkaan asioota, justihin nämä tunnepuolet, romantiikka ja sen sellaaset. Päivät ku menöö niin tarkkahan töissä se aika. No miksei sitä iltaasin oliis sellaasta aikaa jotta jos sitten kattottaasihin sitä romantiikan puolta. Ja niitä pehemo puheeta, ku oliiski sellaanen likka täs kaverina notta saiski oikeen suuhun kutista.
        terv. seppä ja kultaanen pieni Tiitu-kani pohojanmaalta.

        Sinua ja Tiitua tuolla aiemmassa käsiteltiin ja luvattiin porukalla sinut etsiä.
        Itse en kyllä ollut osallisena;D
        Taidat olla sulattanut Tiitun kanssa monen naisen sydämen.


      • SerpeNTiina

        Luojalleen miksi minusta tällaisen teit?


      • Akaton mies
        SerpeNTiina kirjoitti:

        Sinua ja Tiitua tuolla aiemmassa käsiteltiin ja luvattiin porukalla sinut etsiä.
        Itse en kyllä ollut osallisena;D
        Taidat olla sulattanut Tiitun kanssa monen naisen sydämen.

        Huomasinhan minä, ei mua oo erees hankalaa löytää, meille on ihan heleppo osata. Ja mähän oon täs vierees, ihan täs lähellä. Hyvä ku ihimisten syrämet sulaa, sitä mä toivon. Sanoja on kuin meren hiekkaa ja mä etsin sanojani kuin helminauhaa. Mä haluaasin kiertää sen nauhan sun kaulahas. Johonaan on sellaanen ihimeellinen määränpää ja mä kerin kultanauhaa, Tiitu pikkuunen hyvänä kaverina. Tiitu löytää kaikiista parhaaten ne helmet, se näköö varmahan niistä oikeen unta, kuinka muutoon pieni ne löytääsi. Me ollahan kaharestansa Tiitu pikkuusen kans ja seulotahan hiekkaa, sieltä löytää sanoja helminauhaan, välihin soon työlästä, hirastaki se on. Sinä löyrät niitä varmahan helepommin. Saiskin sellaasen oikeen pitkän nauhan keräätyksi hyviä sanoja, sitä mä toivon eniten. Ollahan kullanhuutojia. terv. seppä ja pieni kultaanen kaikkia rakkauren sanoja etsivä Tiitu-kani pohojanmaalta.


      • tammikuun likka
        Akaton mies kirjoitti:

        Huomasinhan minä, ei mua oo erees hankalaa löytää, meille on ihan heleppo osata. Ja mähän oon täs vierees, ihan täs lähellä. Hyvä ku ihimisten syrämet sulaa, sitä mä toivon. Sanoja on kuin meren hiekkaa ja mä etsin sanojani kuin helminauhaa. Mä haluaasin kiertää sen nauhan sun kaulahas. Johonaan on sellaanen ihimeellinen määränpää ja mä kerin kultanauhaa, Tiitu pikkuunen hyvänä kaverina. Tiitu löytää kaikiista parhaaten ne helmet, se näköö varmahan niistä oikeen unta, kuinka muutoon pieni ne löytääsi. Me ollahan kaharestansa Tiitu pikkuusen kans ja seulotahan hiekkaa, sieltä löytää sanoja helminauhaan, välihin soon työlästä, hirastaki se on. Sinä löyrät niitä varmahan helepommin. Saiskin sellaasen oikeen pitkän nauhan keräätyksi hyviä sanoja, sitä mä toivon eniten. Ollahan kullanhuutojia. terv. seppä ja pieni kultaanen kaikkia rakkauren sanoja etsivä Tiitu-kani pohojanmaalta.

        Tänään...ei kun eilen :) ystävättäreni kanssa kävimme nuoruuteni mailla. Musiikki soi kaihoisasti järven rannassa olevalla tanssilavalla. Olin aivan kuin nuori neitonen ensimmäistä kertaa salaa livahtaneena kesätansseissa. Alku vaikutti kankealta. Illan kuluessa ja lämmetessä meitä oli paljon samanikäisiä jopa ujoja tanssijoita samssa paikassa. Meillä oli oikein mukavaa...

        Kesäillan leutous, elokuun kuutamon valaistessa pientä kulkijaa nuoruuden tanhuvilla, herkisti mielen antaen iloa syyskesän aikaan. Kaunista ja niin ihanaa.
        Kellon viisarit näyttivät pikkusta vaille kahtatoista keskiyön tunteina. Tuhkimot, kolme tuhkimoa livahti karkeloista kenekään huomaamatta, ilman lasikenkää. Kesäilta oli painunut leudoksi yöksi.

        Ikää paljon enemmän kuin 36 vuotta sitten, ihmisen mieli samanlainen ja erilainen, lisättynä siihenastisen elämänmittaisella kokemuksella. Helmiä elämän kaulanauhassa....kirkkaita, vihreitä, keltaisia, punaisia, harmaita, kaikenvärisiä helmiä pilkottaa kaulanauhasta, niitä kauniita sanoja ja jokunen vähemmän kaunis sanakin on joukossa, mistä lie sinne pujahtanut..
        Kaikki ovat jo nukkumassa, toivotan hyvää ja rauhaisaa unta levon saaneille ja uutta kaunista kesäaamua elokuun päivään.


      • lannenhunttari
        Akaton mies kirjoitti:

        Huomasinhan minä, ei mua oo erees hankalaa löytää, meille on ihan heleppo osata. Ja mähän oon täs vierees, ihan täs lähellä. Hyvä ku ihimisten syrämet sulaa, sitä mä toivon. Sanoja on kuin meren hiekkaa ja mä etsin sanojani kuin helminauhaa. Mä haluaasin kiertää sen nauhan sun kaulahas. Johonaan on sellaanen ihimeellinen määränpää ja mä kerin kultanauhaa, Tiitu pikkuunen hyvänä kaverina. Tiitu löytää kaikiista parhaaten ne helmet, se näköö varmahan niistä oikeen unta, kuinka muutoon pieni ne löytääsi. Me ollahan kaharestansa Tiitu pikkuusen kans ja seulotahan hiekkaa, sieltä löytää sanoja helminauhaan, välihin soon työlästä, hirastaki se on. Sinä löyrät niitä varmahan helepommin. Saiskin sellaasen oikeen pitkän nauhan keräätyksi hyviä sanoja, sitä mä toivon eniten. Ollahan kullanhuutojia. terv. seppä ja pieni kultaanen kaikkia rakkauren sanoja etsivä Tiitu-kani pohojanmaalta.

        mutta vasta kun menet emannan kans saunaan ja peset selekaa kaverilles niin sitten olet 100% kullanhuuhtoja.terv,


      • hildurvonhopsis
        Akaton mies kirjoitti:

        Huomasinhan minä, ei mua oo erees hankalaa löytää, meille on ihan heleppo osata. Ja mähän oon täs vierees, ihan täs lähellä. Hyvä ku ihimisten syrämet sulaa, sitä mä toivon. Sanoja on kuin meren hiekkaa ja mä etsin sanojani kuin helminauhaa. Mä haluaasin kiertää sen nauhan sun kaulahas. Johonaan on sellaanen ihimeellinen määränpää ja mä kerin kultanauhaa, Tiitu pikkuunen hyvänä kaverina. Tiitu löytää kaikiista parhaaten ne helmet, se näköö varmahan niistä oikeen unta, kuinka muutoon pieni ne löytääsi. Me ollahan kaharestansa Tiitu pikkuusen kans ja seulotahan hiekkaa, sieltä löytää sanoja helminauhaan, välihin soon työlästä, hirastaki se on. Sinä löyrät niitä varmahan helepommin. Saiskin sellaasen oikeen pitkän nauhan keräätyksi hyviä sanoja, sitä mä toivon eniten. Ollahan kullanhuutojia. terv. seppä ja pieni kultaanen kaikkia rakkauren sanoja etsivä Tiitu-kani pohojanmaalta.

        Osaat sinä seppä takoa niitä sanojasi hyvään järjestykseen ja osaat käyttää vertauksia (metafora) niin ihanasti. Kerrot niin kauniisti: "Sanoja on kuin meren hiekkaa ja mä etsin sanojani kuin helminauhaa. Mä haluaasin kiertää sen nauhan sun kaulahas."

        Sanojahan maapallolta kyllä löytyy, kun vain kaikki ihmiset löytäisivät niitä kauniita sanoja ja punoisivat niistä niitä helminauhoja, joita ripustaisivat rakkaittensa kaulalle kaunistukseksi.

        Yksi ihana vertaus elämämme päivistä on kankaan kudonta tai maton kutominen. Välillä kankaaseen (tai siihen mattoon) tulee kirkkaita raitoja, kun elämä on seesteistä ja mukavaa ja välillä siihen tulee mustia raitoja, kun elämässä on surua ja kaikki tuntuu menevän huonosti. Jokaisen ihmisen omassa "kankaassa" on varmasti myös muutama kultainen raita, niistä kaikkein ihanimmista elämän hetkistä.

        Kysyin yhtenä päivänä 81 vuotiaalta äidiltäni mikä on hänen elämänsä surullisin asia ja mikä on iloisin asia. Hän kertoi, että hänen oman äitinsä kuolema on kaikkein vaikein asia (mummo kuoli jo 66 vuotiaana) ja siskoni ja minun syntymä ovat olleet hänen elämänsä onnellisimpia asioita. Voi kyllä sanoa, että kyllä hän on ollutkin hyvä äiti ja on vieläkin. Ihana mummo ja erittäin tärkeä vieläkin siskoni ja minun lapsillemme.

        Kyllä - jos minäkin elämästäni maton raidat kutoisin - niin siihen tulisi kaksi kultaista raitaa: onnellisimpia asioita on tähän asti ollut omien lasteni syntymä ja heidän kasvunsa seuraaminen. Surullisin asia on ollut yhden hyvän ystäväni kuolema äkillisesti pari vuotta sitten. Muutamia muitakin mustia raitoja mattooni kutoisin, kun on niitä minunkin ikäisiä muitakin ystäviä jo kuollut.

        Tuskin kenenkään matto olisi yksivärinen ja raidaton. Elämään vain kuuluu ilot ja surut. Samana päivänä yksi sukulainen vammautui ja samana päivänä tuli myös iloa, kun siskoni toinen lapsi syntyi. Samana päivänä, kun yksi rakas sukulaiseni kuoli, syntyi yhdelle hyvälle ystävälleni kolmas lapsi. Usein surua tasapainottaa jokin ilonaihe - muuten emme varmaan jaksaisikaan - ilman iloa.


      • Akaton mies
        lannenhunttari kirjoitti:

        mutta vasta kun menet emannan kans saunaan ja peset selekaa kaverilles niin sitten olet 100% kullanhuuhtoja.terv,

        Pitääs vissihin hommata se kulta minkä selijän sais pestä ja huuhtoa, sittenhän sitä oliis oikia kullanhuuhtoja. Lähtiskö ne nua nykyajan likaat savusaunahan ku tuolla toisees ketjuus mihinä puhuttihin saunaamisesta niin moittivat notta mustat lautehet. Jos noon liika hienoja huuhrottavia. En mä moiti mustaa savusaunaa, mustahan sen pitää ollakki. Muihen musta, miun hyvänen, miun metonen mielestäni. Eiköös se Kalevala kirijoottanu näin, vai oliiskohan se ollu Kanteletar. En ny justihin muista, ku on niin monta muistettavaa notta pakkaa epäolennaaset unohtumahan.
        Ei oo kultaa mitä saunaas huuhtoos ja tämä yksinääsyys on jotenki julmaa ja ihanaa yhtäaikaa, tämä on niin vaikia pulma selevittää. Jourun vielä miettimähän tätä, vai onko yksinääsyyttä äärettömiin asti. Jos vaikka Tiitu pikkuunen tietääs ku se tietää ratkaasun melekehen aina oikeen vaikeesihin pulmihin. Ei tuliis mitään iliman pientä kultaasta Tiitua. terv. seppä ja pieni pulmia ratkaaseva Tiitu-kani pohojanmaalta.


    • Olen onnellinen itsestäni ja rakastan itseni vain siksi, kun elän ja tiedän että en ole kuollut ja tiedän että minä olen terve. Minulle riittää vain se että elän ja rakastan itseni ja elämääni ja kaikkia läheisiäni vain siksi että olen onnellinen että elän ja hekin elävät.

    • Kertokaa minulle miten raka...

      Kertokaa minulle miten rakastetaan itseää
      -------------------

      sen suurimmalta kohdin oppii lapsuudessa,
      eli se on aitoa oikeaa itseluottamusta,

      Kun on riittävästi hyviä lapsuudenkavereita, joista on tullut eri alan ammattilaisia,
      kun
      on aina pari kaveria hätiin jos on kysyttävää.

      hyvää itsetuntoa,
      sitä josta ei tarvis koskaan puhua.

    • V eetu

      Vertaa elämääsi vielä huonompiosaisiin. Jos ei
      muuten onnistu, ajattele afrikan nälkää näkeviä
      ja sotien jaloissa eläviä ihmisiä. Huomaat
      kuinka onnekas ja hyväosainen olet, kun voit
      elää vapaassa ja rikkaassa Suomessa itseäsi
      arvostaen. Ei itseään pidä rakastaa, itserakkaus
      on aina pahasta, riittää kun oppii hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.

      • t.l.

        Käsittänyt väärin "rakastaa itseään", se ei tarkoita sellaista "itserakkauta", joka halveksii toista tai jotakin tällasta.
        Juuri tuota, kun sanot oppii hyväksymää itsensä sellasena kun on, eikös se oli juuri sitä, että rakastaa itseään. Tykkää itsestään. Tässä me huomaamme kuinka eri tavalla me ymmärrämme saman sanan samassa tilanteessa.


      • V eetu
        t.l. kirjoitti:

        Käsittänyt väärin "rakastaa itseään", se ei tarkoita sellaista "itserakkauta", joka halveksii toista tai jotakin tällasta.
        Juuri tuota, kun sanot oppii hyväksymää itsensä sellasena kun on, eikös se oli juuri sitä, että rakastaa itseään. Tykkää itsestään. Tässä me huomaamme kuinka eri tavalla me ymmärrämme saman sanan samassa tilanteessa.

        Rakkaus ja varsinkin itserakkaus on paljon
        voimakkaampia sanoja kuin Hyväksyä itsensä.
        Itsensä hyväksyminen on oppia elämään itsensä
        kanssa kaikkine puutteineen ja vikoineen, eikä
        siihen kuulu itserakkaus ja itsensä ylentäminen:)


      • t.l.
        V eetu kirjoitti:

        Rakkaus ja varsinkin itserakkaus on paljon
        voimakkaampia sanoja kuin Hyväksyä itsensä.
        Itsensä hyväksyminen on oppia elämään itsensä
        kanssa kaikkine puutteineen ja vikoineen, eikä
        siihen kuulu itserakkaus ja itsensä ylentäminen:)

        Itserakkaus ja rakastaa itseään, kaks eri asiaa. Näin sen ymmärrän. Kai sä ny ittestäs tykkäät? ♥


      • V eetu
        t.l. kirjoitti:

        Itserakkaus ja rakastaa itseään, kaks eri asiaa. Näin sen ymmärrän. Kai sä ny ittestäs tykkäät? ♥

        Kattoppas uudelleen Just niin kirjoitustasi.
        Eihän tuossa ole muuta eroa kuin sanajärjestys
        itserakkaus ja rakkaus itseensä, eli sama
        asia:) Tykkääminen ja itsensä hyväksyminen
        on voimakkuudeltaan lähellä toisiaan, mutta
        nämähän ovat makuasioita ja kai säkin ny
        ittes hyväksyt vikoineen tai viattomana:))


      • t.l.
        V eetu kirjoitti:

        Kattoppas uudelleen Just niin kirjoitustasi.
        Eihän tuossa ole muuta eroa kuin sanajärjestys
        itserakkaus ja rakkaus itseensä, eli sama
        asia:) Tykkääminen ja itsensä hyväksyminen
        on voimakkuudeltaan lähellä toisiaan, mutta
        nämähän ovat makuasioita ja kai säkin ny
        ittes hyväksyt vikoineen tai viattomana:))

        Ajattelepas vaikka juustoleipä ja leipäjuusto, aivan eri ruokaa syödään. Onhan niis kummassakin juusto, tosin eri muodos.

        Tottakai mä hyväksyn itteni vikoineen ja niitä vikoja riittää, heh. Mut ne on onneks piilos ;)


      • Jenna-56
        V eetu kirjoitti:

        Rakkaus ja varsinkin itserakkaus on paljon
        voimakkaampia sanoja kuin Hyväksyä itsensä.
        Itsensä hyväksyminen on oppia elämään itsensä
        kanssa kaikkine puutteineen ja vikoineen, eikä
        siihen kuulu itserakkaus ja itsensä ylentäminen:)

        itseään ylentämättäkin.
        Itsensä rakastaminen ja itserakkaus ovat kaksi aivan eri asiaa.

        Itseään rakastava ei alenna muita, eikä ylennä itseään muiden yläpuolelle.
        Hänen ei tarvitse, koska hän hyväksyy itsensä ja muun maailman sellaisina kuin ne ovat.

        Jos ei rakasta itseään ei pysty rakastamaan mitään muutakaan. Silloin tulee kateus ja epäluulo muita ihmisiä kohtaan.


      • V eetu
        Jenna-56 kirjoitti:

        itseään ylentämättäkin.
        Itsensä rakastaminen ja itserakkaus ovat kaksi aivan eri asiaa.

        Itseään rakastava ei alenna muita, eikä ylennä itseään muiden yläpuolelle.
        Hänen ei tarvitse, koska hän hyväksyy itsensä ja muun maailman sellaisina kuin ne ovat.

        Jos ei rakasta itseään ei pysty rakastamaan mitään muutakaan. Silloin tulee kateus ja epäluulo muita ihmisiä kohtaan.

        Selvästi sama asiahan tuo on itsensä rakastaminen
        ja itserakkaus, ei pidä venkoilla selvillä
        asioilla. Korkeintaan voi sanoa hyväksyvänsä
        itsensä, se vielä tuntuu sopivan nöyrältä, mutta
        itsensä rakastaminen menee jo överiksi:)


      • Jenna-56
        V eetu kirjoitti:

        Selvästi sama asiahan tuo on itsensä rakastaminen
        ja itserakkaus, ei pidä venkoilla selvillä
        asioilla. Korkeintaan voi sanoa hyväksyvänsä
        itsensä, se vielä tuntuu sopivan nöyrältä, mutta
        itsensä rakastaminen menee jo överiksi:)

        tarvitse olla nöyrä.
        Päinvastoin, meidän pitää olla ylpeitä omasta itsestämme, vain siten voimme hyväksyä myös kaiken muun.
        Meidän pitää oppia ajettelemaan että olemme jokainen arvokkaita tässä maailmassa.

        Nöyryydestä tulee mieleen uskonto, uskovaiset valitsevat varmasti nöyryyden, mutta onko se oikea tie oman itsensä hyväksymiselle.

        En anna periksi että itserakkaus ja itsensä rakastaminen olisivat sama asia.
        En ole nähnyt tuota Oprahin ohjelmaa josta oli kyse alunperin, mutta uskon että ihminen on onnellinen vasta sitten kun hän on oppinut rakastamaan myös itseään kaikkine vikoineen. Kukaan ei ole täydellinen.


    • tammikuun likka

      Ehkäpä juuri elämän matkalla sitä on oppinut rakastamaan itseään. Muistan nuoruudestani, kun olin vielä hiljainen ja ujonpuoleinen, niin monesti ajattelin "anteeks ny kun oon olemas". Enpä ajattele enää. Tykkään elämästä ja näistä elämän haasteista ja selviytymisestä. Jos jollakin on paremmin, osaan olla iloinen siitä. En pilaa hänen iloaan. Senkin olen huomannut elämäni matkalla, että näitä ilonpilaajia löytyy joka paikasta katsomatta tähän "maalliseen hyvinvointiin". Muistan, kun eräs tuttu henkilö oli saanut jonkin asiansa hoitumaan hyvin huonoista ennusteista huolimatta. Hyvää mieltä latistettiin heti "No meinaakko, että tuuris jatkuu" se oli ilonpilaajan kommentti, rakastikohan itseään?
      Jotenkin ajattelen myös, että "vaikeuksien" (mitä ne sitten kunkin kohdalla ovat) kautta ihminen oppii itsestään paljon ja sen myötä rakastamaan itseään. Hyväksyy itsensä sellaisena kun on. Mitä sitten vaikka toisella on paremmin ja on kauniimpi ja on hoikempin ja on hieno auto käytös ja muuta sellasta. Mitä sitten. Niin, rakastan itseäni tällaisena kun olen :) nyt on hyvä olla ja elämä menee laillansa. Tykkään ihmisistä ja niinhän se "mettä vastaa kun sinne huudetaan".

    • Aikuinen mies

      Itse huomasin miten suuri opinahjo avio eroni oli.
      Milten paljon se opetti kypsyyttä ja nöyryyttä.
      Se kasvatti minua paljon miehenä,isänä ja ihmi-
      senä.Ehkä näin,että mieltä ja sielua mulllistava
      todella vasta kasvattaa ja opastaa.Tietenkin
      on tärkeää että eronkin ottaa positiivisena kokemuksena.Ei katkerana ja katkeroituen.Teen
      tänäin vapaaehtoistyötä vanhusten parissa ja toimin myös syöpää sairastavien lasten tukena.Eli joku
      ovi sielussa aukeni.Tapahtui jotain,että silmät
      avautui.Huomasin etten ole yksin ja tarpeeton.
      Vaan voin ihmisenä toimia toisten tukena.
      Lähimmäsenä oleminen ja lähellä,minusta
      se on ihmisyyden peruslähtökohta.

    • Jenna-56

      omat virheensä ja rajoituksensa.
      Osaamalla nauraa itselleen.
      Katsomalla maailman kauniita asioita.
      Hyväksymällä että elämällä on alku ja loppu.
      Sulautumalla luonnon omaan kiertokulkuun ja hyväksymällä muut ihmiset kaikkine vikoineen, rakastamalla eläimiä ja luontoa.
      Silloin löytää oman itsensä ja pystyy rakastamaan myös itseään.

      Jokaisella on elämässään vaikeita aikoja. Jotkut vaan eivät pysty irtautumaan niistä ja jatkamaan eteenpäin kohti parempaa.

    • Pirre*

      mitä se tarkoittaa, en todellakaan.
      Hyväksyä itsensä kaikkine karvoinensa, - olisi kai lähempänä minun ajatusmaailmaani - tai ymmärrystä.

      • vissiin

        Se, että pitää yllä moraalista ryhtiä ja arvostaa itseään sen kautta. Vissiin.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      262
      4341
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3538
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      159
      1861
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1734
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1457
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      989
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      896
    8. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      869
    9. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      862
    Aihe