Turmiolan tommi?

Sama ikiaikainen ongelma kuin varmasti monella muulla. Mies juo liikaa. Vertaistuen tarpeessa..

Meillä on mieheni kanssa täysin erilaiset käsitykset alkoholin käytöstä. Itse juon vain 2-3 kertaa vuodessa, nykyään. Nuorena kävin baareissa paljonkin ja tiedän mitä se meno on. Äidiksi tultuani aikuistuin alkoholin käytön suhteen. Puolisoni ei ole lapseni biologinen isä, eikä hänellä ole omia lapsia.

Olen sitä mieltä että hänen alkoholinkäyttö tottumuksensa häiritsevät perheemme elämää. Oletteko samaa mieltä? vai vouhotanko turhasta? Hän pystyy tekemään työnsä, sitä alkoholi ei häiritse, jos on aamulla tarve auton rattiin, juo vain sen verran että pystyy ajamaan, mutta juo kuitenkin, joka päivä. Enimmäkseen vain keskiolutta. Viikonloppuisin juo yleensä sekä perjantaina että lauantaina. Vähintään toisena päivänä. Kovat kännit ja makaa seuraavan päivän iltapäivään asti krapulaansa. Häntä ei saa häiritä tuolloin,pitäisi vain rapsutella ja paijata, seksikin maistuisi krapulassa. Itseäni seksi haisevan krapulaisen miehen kanssa lähinnä oksettaa, vaikka selvinpäin ollessaan tarjoaakin taivaallista seksiä. Hänen mielestään olutta voi ottaa missä vain, kaikissa perheen yhteisissä tekemissä hänellä on mukanaan se ruskea pullo. Tehtiin sitten puutarhatöitä tai käydään vaikka lapsen iloksi huvipuistossa, niin kaljaa pitää olla. Tunnen että kaikki tapahtuu "sillä ehdolla että voin ottaa kaljaa". Minulta hän odottaa että hoidan täysin kodin, ruoanlaitto siivoaminen tai pyykit eivät kuulu miesten hommiin mutta nainen voi ihan hyvin vaikka porata hyllyjä seinälle jos kerran niitä tahtoo. Tuntuu että elän kakkosena, kalja ensin ja minä sitten jos hänellä sattuu huvittamaan.

Asiasta on monesti riidelty ja usein hän on myöntänyt "tiedän että juon liikaa" ja luvannut parantaa tapansa, mutta aina on palattu samaan..

Häneltä jää laskut maksamatta ja tarpeelliset hankinnat hankkimatta, mutta kaljabaariin voi rahaa laittaa.

Mitenköhän tässä toimisin.. olen yrittänyt kiristää että jätän hänet jos ei siisti tapojaan, mutta... Tiedän että näin en voi elää, enkä antaa lapseni oppia sairasta mallia, mutta kuitenkin haluaisin että hän saisi jonkun taikaiskun ja alkaisi elää terveemmin... Toivotontako?