Mietin, että koskeeko luottamus myös aikaa ja paikkaa?
Asumme poikakaverin kanssa eri maissa ja näemme siis harvoin (3-4 krt vuodessa), mutta muuten melkein joka ilta mesessä (näin kesällä), sillä hän on iltaisinkin töissä.
Vapaapäivinä, kun hänellä olisi paremmin aikaa tavata, hän menee mielummin syömään ulos. Usein käy myös niin, että hän lupaa ensin olla illalla mesessä ja sitten hups ajan lähestyessä, on lähdössä ulos syömään jälleen. Ymmärrän kyllä, että kyseisessä maassa on tapana käydä ulkona syömässä, mutta itselle tästä jää silti paha mieli, koska hän tuntuu välinpitämättömältä ja jopa iloiselta kun saa ilmoittaa että ei ole tänään tavattavissa. Tekisi mieli itsekin tehdä samoin ja sanoa, että onhan mulla muutakin parempaa tekemistä.
Varsinkin nyt, kun olen lähdössä viikoksi pois, olisi kiva nähdä useampana päivänä...
Tuntuu että en voi millään luottaa häneen, koska suunnitelmat jne. muuttuvat.
Pitäisihän mun varmaan ymmärtää, että koska asumme eri maissa, on meillä oma elämä... mutta silti tuntuu ettei jaksa enää koskaan uskoa että hänellä olisi aikaa tavata. Itse pyrin aina hoitamaan menoni jne. niin että voin tavata hänet, koska näemme muutenkin harvoin.
Asumme poikakaverin kanssa eri maissa ja näemme siis harvoin (3-4 krt vuodessa), mutta muuten melkein joka ilta mesessä (näin kesällä), sillä hän on iltaisinkin töissä.
Vapaapäivinä, kun hänellä olisi paremmin aikaa tavata, hän menee mielummin syömään ulos. Usein käy myös niin, että hän lupaa ensin olla illalla mesessä ja sitten hups ajan lähestyessä, on lähdössä ulos syömään jälleen. Ymmärrän kyllä, että kyseisessä maassa on tapana käydä ulkona syömässä, mutta itselle tästä jää silti paha mieli, koska hän tuntuu välinpitämättömältä ja jopa iloiselta kun saa ilmoittaa että ei ole tänään tavattavissa. Tekisi mieli itsekin tehdä samoin ja sanoa, että onhan mulla muutakin parempaa tekemistä.
Varsinkin nyt, kun olen lähdössä viikoksi pois, olisi kiva nähdä useampana päivänä...
Tuntuu että en voi millään luottaa häneen, koska suunnitelmat jne. muuttuvat.
Pitäisihän mun varmaan ymmärtää, että koska asumme eri maissa, on meillä oma elämä... mutta silti tuntuu ettei jaksa enää koskaan uskoa että hänellä olisi aikaa tavata. Itse pyrin aina hoitamaan menoni jne. niin että voin tavata hänet, koska näemme muutenkin harvoin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.