Tästä

1990-luvun alussa tehdystä valtionlainasta, sen määrästä ja lyhentämisestä ei paljon puhuta. Vielä vähemmän tiedetään laman taustasta ja ns. Koiviston konklaavista, jossa presidentti Koivisto kyykytti Korkeinta oikeutta väärästä päätöksestä, jossa valuuttalainaa ottanut yrittäjä oli voittanut pankin.

On pöyristyttävää, että hyvinvointivaltion ja oikeudenmukaisuuden puolustamista markkinoiva presidentti Tarja Halonen on päättänyt salata Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen seminaarin (6.5.1992) asiakirjat, jotka mitä todennäköisemmin ovat merkittävää todistusaineistoa siitä, miten Suomen taloutta saatettiin katastrofiin, josta ei vieläkään ole päästy eroon.


”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin näh­den. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtä­vä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romutta­mis- ja yksityistämispyrkimyksistä.”
-Kalevi Sorsan kirjasta UUSI ITSENÄISYYS"

Mitä hyötyä on liittää alijäämäisiä kuntia, sillä kuntaliitoksilla ei taloustilanne parane. Demokratia muuttuu näennäisdemokratiaksi, koska kuntapalvelut siirtyvät ulkomaalaisten sijoittajien rahastuksen piiriin, jossa palveluiden laskut kohoavat.