Psykoterapeutiksi

Minkälaista psykologian opiskelu on yliopistossa? Käydäänkö vain kuuntelemassa opettajien puhumista isoissa saleissa vai onko myös paljon ryhmätöitä, puhumista muille ihmisille?

Olen siis tällä hetkellä lukiossa ja aloin miettimään, että minkälaisia valintoja minulla kannattaisi olla? Luin aiemmista viesteistä, että matematiikka olisi tärkeää. En yhtään ollut sitä aiemmin tajunnut. Minulla kyllä on pitkä matematiikka, mutta miltei vihaan matematiikkaa ja ala, jossa hirveästi tarvitsee matematiikkaa, ei erikoisemmin kiinnostaisi kylläkään.

Mitä aineita kannattaisi kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa? Itse tykkään kielistä, joten niitä aion kirjoittaa jonkin verran ja sitten psykologian. Matematiikkaa en tahtoisi kirjoittaa, mutta kannattaisiko?

"minkälaiset hakuprosessit tuonne hakiessa on ja täytyykö siis mennä jonkinlaiseen pääsykokeeseen."

Vastauksen löydät varmasti Turun yliopiston sivuilta. Pääsykokeeseen todennäköisesti menet, eli odottelet vuodenvaihteeseen kun he ilmoittavat valintakoekirjat, ja sitten vain lukemaan. Tämä koskee suurinta osaa hakijoista; avoimen väylä saattaa Turussa olla poikkeus, mutta ei helppo sellainen.

"Enkä vieläkään ole oikein saanut selville, että miten monta vuotta menee suurinpiirtein, jotta voisin laillisesti toimia psykoterapeuttina?"

Tähän on käsittääkseni vastattu näilläkin palstoilla aika monta kertaa, löydät varmaan tyhjentävämpiä vastauksia käyttämällä hakua.

Lähdetään siitä, että pääset lukemaan psykaa. Psykologian maisteriksi on muistaakseni viiden vuoden ohjeaika (3 2 v). Tutkinnon suorittamisen jälkeen, jos sinulla ei jo alalta ole työkokemusta, olet vähintään kaksi vuotta duunissa. Tämän jälkeen sinulla on oikeus hakea psykoterapiakoulutukseen, joka kestää kolme vuotta. En muista onko sen jälkeen jotain sen erityisempää harjoittelujaksoa (ei taida olla), mutta karkeasti sanottuna nyt tästä hetkestä kun ponnistat, niin urakka on noin kymmenvuotinen kunnes olet valmis psykoterapeutti.
Ei tarvitse olla välttämättä psykologian maisteri päästäkseen psykoterapiakoulutukseen, mutta ylempi korkeakoulututkinto ja hoitoalan työkokemusta kyllä. Sen jälkeen vasta pääsee hakemaan itse koulutukseen.

"Saanko näin pitkältä ajalta opintorahaa ja saanko asua vielä kolmekymppisenäkin opiskelija-asunnossa?"

Opintoraha-asiat saat selville Kelalta. Melkein parempi vaihtoehto on ihan tehdä sivussa töitä. Opiskelija-asunnossa asumisen oikeus taitaa poistua viimeistään silloin, kun valmistut psykologiksi. Kannattaa kuitenkin kysyä ylioppilaskunnalta ja paikkakunnan opiskelija-asuntolalta asiasta enemmän.
Terapeuttikoulutus on joka tapauksessa asia erikseen, eikä siis yliopistotutkinto.


"Minulla kyllä on pitkä matematiikka, mutta miltei vihaan matematiikkaa ja ala, jossa hirveästi tarvitsee matematiikkaa, ei erikoisemmin kiinnostaisi kylläkään."

Törmäät kyllä matikkaan opiskeluissa, jollet jo peräti valintakokeessa. Se on tärkeä osa psykologiaa sinänsä, eli jos siinä on ongelmia, kannattaa asennoitua oikein ja ruveta selvittelemään missä ongelma piilee.

"Mitä aineita kannattaisi kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa?"

Valintakoe merkitsee loppukädessä eniten. Kirjoita ne aineet, jossa olet vahvoilla. Jos kykenet petraamaan matikkaa, siitä ei varmasti ole ainakaan mitään haittaa. Mitään sen erityisempää "kirjoita tämä-tai-tuo aine" -ohjetta tuskin kellään on; pohjatiedoista on aina apua, mutta lopulta niissä(kään) ei ole kyse mistään mitä ei voisi paikata itsenäisesti myöhemmin jos aukkoja tiedoissa on. Yliopistoon mennään oppimaan, eli pelko pois.


Tsemppiä sinulle ja kaikille muillekin psykaan ensi vuonna yrittäville!
(Sekä pahoittelut näin pitkästä viestistä...)

Itse kävin työn ohella 3 vuotisen perheterapiakoulutuksen ja valmistuttuani hain TEO:lta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Itse olin kesäyliopiston kautta järjestetyssä koulutuksessa. Pohjakoulutus psyk.sairaanhoitaja,lääkäri yms,nykyään ei taida pelkällä sosionomi AMk papereilla päästä.Lisäksi vaadittiin, että tekee työssä tai jotenkin muuten perheterapiaa. Koulutus maksoi aikanaan yli 8000€.