Olen 37 vuotias nainen ja haaveillut omasta
moottoripyörästä jo pitkään. Mitä minun pitäisi
tehdä? Mistä aloittaa? Pitää varmaan jotain
kertoakkin. Minulla ei ole muuta kokemusta kuin
kyydissä istumisesta. En pidä näistä
uudenmallisista pyöristä. Olen pieni ja pyöreä.
(just..joko hymyilyttää :) Toivottavasti pyörän
selkään voi hypätä muukin kuin kaksimetrinen
blondi ja nauttia vauhdin hurmasta).
Hmm...olikohan mitä vielä? Jos joku minulle
jotain vastaan niin olen iloinen ja lähetän
hänelle lämpimät kiitokset.
moottoripyörästä jo pitkään. Mitä minun pitäisi
tehdä? Mistä aloittaa? Pitää varmaan jotain
kertoakkin. Minulla ei ole muuta kokemusta kuin
kyydissä istumisesta. En pidä näistä
uudenmallisista pyöristä. Olen pieni ja pyöreä.
(just..joko hymyilyttää :) Toivottavasti pyörän
selkään voi hypätä muukin kuin kaksimetrinen
blondi ja nauttia vauhdin hurmasta).
Hmm...olikohan mitä vielä? Jos joku minulle
jotain vastaan niin olen iloinen ja lähetän
hänelle lämpimät kiitokset.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Joo-o..pieni ja pyöreä =) Korttihan on nro 1.
mutta sitten pyörän ostoon.Jos et tunne pyöriä
eityisen hyvin suotsittelen ostamaan
liikkeestä...sillä jos pyörässä on vikaa niin ne
on korvausvelvollisia -tiedät mitä tarkoitan :)
Missä ajat...hangosta nuorgamiin vai kaupungissa
pääasiassa...250cc tai 500cc abaut on kaupungissa
ketterä mutta pitkälläl matkalla kunnon
"rälläkkä".Itse kävin Kawasaki 550 LTD:llä (se on
sellainen vanhan mallinen" Jyväskylässä Oulusta ja
kyllä isompi pyörä olis kivempi...Se on aika
raskasta moottorille kun pitää ajaa kuitenkin
n.100km/h ja se käy isoilla kierroksilla niin
kovassa vauhdissa. Mutta näin kaupunkiliikenteessä
se 550 on oikeen näppärä peli ja voi käydä vähän
isommillakin teillä vaälillä =)
Että kysyhän vielä jos jäi jotain epäselväksi niin
koetan auttaa!
No niin, että se pieni ja pyöreä hymyilytti
kuitenkin :) No eipä siinä mitään :) Ei mutta
ihan totta, näin 160cm pitää ottaa huomioon se
että jalat ylttäis maahan.
Kiitos vaan vastauksestasi. En usko että
kauheasti sillä kaupungissa pärräilisin. Joten
tuokin on hyvä ottaa huomioon. Pitänee käydä
liikkeissä tutkailemassa tilannetta.
Pörräilemisiin!
Heip!
Oma kokemukseni prätkistä rajoittui myös kyydissä
istumiseen, mutta sitten toukokuussa mieheni osti
synttärilahjaksi minulle Yamaha Viragon (250cc)!
Olen 160 cm "pitkä" ja jalat ylettyy hyvin maahan
sekä jaksan työntää & pidellä pystyssä kyseistä
mallia (custom). Olen ajellut lyhyitä lenkkejä,
esim. moottoritielle en näin vähäisellä
ajokokemuksella ole uskaltautunut ollenkaan,
vielä. Hauskoja retkiä, mikäli kysyttävää on,
vastailen tällä mahtavalla kokemuksella..
Näin toissakesänä aivan unelmapyörän ja luulen
että se sellainen mikä sinulla on?
Ollaan samanpituisia, joten ymmärrät mitä
tarkoitan jos haluan tunteen että pystyn pitämään
pyörän hallinnassa ja jalat tukevasti maassa :)
Tuntuiko sinusta tuo 250cc sopivan kokoiselta
noin eka pyöräksi? Ymmärrätkö mitään moottorista
ym. tarkoitan jos tulee mutkia matkaan niin osaat
jotain tehdä?
Eihän siinä mitään muuta voi kun pikkuhiljaa
harjoitella ja hakea sitä varmuutta. Harjoitus
tekee mestarin tässäkin asiassa.
Oikein ihania reissuja sinulle!
Heip taas!
Moottorista en ymmärrä mitään, tankata osaan! Eli
pitkille reissuille mekaanikko (=oma mies)
mukaan. Tosin pitkät reissut siintävät vielä
edessäpäin, tämä kesä menee ihan opetellessa
pyörän hallintaa ja liikenteessä ajoa, on
nimittäin ihan eri fiilis kuin peltilootassa
istuessa! Jo pelkkä kytkimen & vaihteiden käytön
opettelu vie aikansa. Todella: harjoitus tekee
metsurin. Onnea pyörän hakuun ja turvallista
matkaa!
Hmmm..Itse vielä istun takana, mutta aijon kovaa
vauhtia siirtyä tangon taakse. Iso pyörä on se
mullakkin haaveena, (600cc) mutta pääsisin
kokeilemaan myös jo 1100 :), vaikka ei ikäkään
siihen vielä riitä, mutta kun ehdotetaan
kokeilemaan niin mikäs siinä. Jalka vaan siinä
alkaa vipattamaan.
Kyllä mullakin jalat ylettyy hyvin maahan vaikka
olenkin 165 "pitkä". Koita löytää ittelles oman
näkönen ja kaikkein mukavin pyörä...
Aja(kaa) varovasti! :)
En ihmettele yhtään että naisille tulee halu
hankkia oma menopeli, on aika tylsää katsella ja
istua aina siellä takana. Tai vaikka ei olis
kokemusta edes siitä kyydissä istumisesta niin
samalla lailla sitä voi tuntea mielenkiintoa
moottoreihin kuin miehetkin.
Mutta apua...tuo 1100 kuulostaa jo tosi järeältä
vaikka komea onkin :)
Pidä jalat maassa :)
Jos ei aiemmin ole ajanut m-pyörää,niin mielestäni
kannattaa aloittaa just esim. tuolla 250cc
Viragolla. Itte aloittelin juuri sillä m-pyöräilyn
aikoinaan ja oli tosi ketterä peli,eikä liian
painava/tehokas niin monista äkkitilanteista
selvisi säikähdyksellä kun pyörän pysty
hallitsemaan/pitämään pystyssä äkkijarrutuksen
jälkeen eikä tullu muita kolhuja kuin itsetuntoon.
Sitä luuli nääs olevansa jo "hyvä kuski" parin
kuukauden ajelun jälkeen,heh...Vieläkin reilun
10v kokemuksen ja 3 pyörän jälkeen oppii uutta.
Niin,no asiaan,eli vuoden ajelua pienemmällä(250)
vaihto pykälää isompaan(535Virago)sillä parivuotta
ja sittemmin tää nykyinen 1100Virago,tää resepti
on ainakin mulla toiminut hyvin. Tuo 535:n on
myös mainio peli ja keppivetosena huoleton
matkalla.Mutta ekana vuonna ehkä tuo250 olisi
parempi,kun ainakin eka vuosi menee m-pyöräilyn
saloja opetellessa (kaarreajo/jarrutukset/sateella
ajo ym.)ei siinä paljon ehdi tehoja haikailla kun
kaikki tarmo menee liikenteen/tienpinnan
tarkkailuun ja hyttysten kaivamiseen hampaiden
välistä... on se meinaan ainakin alussa niin uutta
ja ihmeellistä ettei onnesta-hymyilemättä voi
baanalla ajella.
Ja kunnon ajovarusteet/kypärä !!! Ja malttia !
Ja muista: Virago = luonnon Viagra ;-)
On kanssa hyvä customi alottelijoille. Se on
matala jossa jalat yltää maahan hyvin ja
hallittavuus on pirun hyvä. Itse erikokoisilla
viragoilla ajeltuani olen pitänyt hondaa
vakaampana ja parempana pyöränä. Mutta mielipide
ja peräreikä, jokaisella on omansa ;)
Ja tämän mainospuheen jälkeen en malta olla
kertomatta että pyöräni on muuten myynnissä ;)
Käy kurkkaamassa:
http://koti.mbnet.fi/~unce/images/dscn0885.jpg
Ilmainen mainos kannattaa aina :)
Ja kyllähän tuollaista kannattaa kaupitella.
Tosi upea!
Mutta onkohan hintakin yhtä upea?
Moi, itse olen harrastanut moottoripyöräilyä noin
10 vuotta. Eli mistä kannattaa
aloittaa...suosittelen, että menet autokouluun
ajoharjoitukseen ja moottoripyörän käsittely
kokeeseen...sen jälkeen kannattaa lähteä etsimään
pyörää. Huomio kuitenkin pyörän valinnassa, että
pyörä on juuri sopiva ja turvallinen sinulle,
että jalat ottaa maahan ja pyörä ei ole liian
painava. Jos et ole aikaisemmin ajanu pyörällä,
kannattaa mennä johonkin esim. parkkipaikalle
harjoittelemaan kallistuksia yms...että pystyt
oppia tuntemaan pyöräsi käyttäytymisen. Ja kun
pyörä on tuttu ja pystyt toimia
liikenteessä......ei muuta kuin menoksi! Ai niin,
ja muistathan hankkia asian mukaiset
ajovarusteet. Esim. nahkapuku, kengät, hanskat,
kypärä jne.Onnea pyörän hankinnassa.
Olen harrastanut moottoripyöräilyä vasta 30
vuotta. Yhä edelleenkin huomaa oppivansa uutta
pyöräilyn suhtee. Customia en suosittele
ensimmäiseksi pyöräksi, joku naku katumalli esim.
Suzuki GS 500 olisi mielestäni oiva aloittelijan
ajokki, edellyttäen että kortti riittää.
Katupyörällä pystyt ajamaan joka paikassa, esim.
hiekkateillä, kyllä niitäkin vielä eteen tulee,
sitten myöhemmin, kun perusteet on hallinnassa
voi hankkia customin.
Tuo autokoulun ajoharjoitus ei ollut pöllömpi
ajatus. Siellähän sitä olisi asiantuntevassa ja
turvallisessa opissa.
Kiitos sinullekin mukavasta palautteesta :)
Arvostan todellakin näitä vastauksia. Sinäkin
joka olet ollut pyörän selässä jo (vasta) 30
vuotta annoit hyvän neuvon ja näkökannan.
Moottoripyöräilijät ovat aina olleet mielestäni
ystävällistä ja auttavaista porukkaa ja se
näkökanta vaan vahvistuu.
Aloita pienellä kumminkin 125-250cc
tärkeintä on oppia hallinta "kiemurtelu",lähtö,
pysäytys jne.
Pari eka kesää menee opetellessa,sitten näkee jos
kiinnostus jatkuu niin taidotkin ovat varmasti
karttuneet.
Mielestäni aloittelijalle sopiva ja edullinen
pyörä olisi Kawasaki ZR-7. Ystäväni ajoi sillä
kortin ilman mitään ongelmia. Kone on vääntävä ja
pysty ajoasento tekee kaupunkiajosta miellyttävää.
Pyörä ei yllätä mitenkään. Ei negatiivisesti eikä
positiivisesti.
Tälläisesta pyörästä olisi sitten hyvä jatkaa
harrastusta isompien ja parempien pyörien pariin.
Sinunkin ohjeellesi.
En usko että kaupunkiajoa ihan hirveesti
harrastaisin. En asu itse kaupungissa, joten myös
siksikin.
Oliko ystäväsi naispuolinen joka ajoi tälläisellä
pyörällä kortin?
Ystävä on kyllä roteva mies mutta hänellä ei
ollut juurikaan ajokokemusta.
ZR-7 on myös aika pienikokoinen ja juuri ja juuri
sillä pärjäsi matka-ajossa.(750 ja 76 heppaa)
Kun kerroit, että pyörä tulisi maantieajoon, niin
eikö nyrkkisääntönä ole ollut, että pyörän
pitäisi olla minimissään 100 heppainen.
Itselläni ei ole kyseistä pyörää enää mutta
käsittääkseni niitä saa edullisesti käytettynä ja
se on hyvä yleispyörä.
Jos hommaat ER-5 tai vastaavan loppuu
mielenkiinto pyöräilyyn yhdessä kesässä.
Kannattaa kuitenkin aloittaa pienemmällä
pyörällä. 100hp voi aiheuttaa vain tarpeettoman
tilastomerkinnän. Erzi on ihan hyvä aloituspyörä.
Kaikki eivät osta mopoa siksi, että sillä pääsisi
todella kovaa ja täytyy muistaa, että erzikin
menee jo esim. tavalliseen autoon nähden todella
lupsakasti. Pyörän voi vaihtaa siinä vaiheessa
kun osaa ja tuntee siihen tarvetta. Tyvestä
puuhun noustaan! Jopa joku 250cc pelikin voisi
olla hyvä harjoittelupyörä. Uutta ei kannata
ostaa, koska jos sillä (kun sillä) kaatuu, niin
ei harmita niin paljon. Kuten jo joku sanoikin
niin kannattaa harjoitella vanhalla pienellä
pyörällä jarrutuksia, vaihtamista, kallistamista
pujottelua yms. asioita ja käydä vaikka
radallakin (ei ajamassa kovaa) totuttelemassa
pyörän ajoon. Pyörällä ajamisessa on omat
niksinsä ja joku mp-kerho tai vastaava voi myös
auttaa opetelussa. Kysele oman paikkakuntasi
kerholaisilta apua!
Vaan aivan tavallinen pieni ja pyöreä. Itse
aloitin viime kesänä (-00) mopoilun juuri Virago
250, johon kyllästyinkin pian ja vaihdoin Virago
535:een. Huomasin samalla että ajotyylini on
suoraan verranollinen kuinka ajan autoa eli
liikkelle ja heti, kaasua säästelelemättä.
Joten "laiskempi" custom ei sopinut minun
ajotyyliini ja nyt olen ER-5:sen onnellinen
omistaja ja tyytyväinen sellainen.
Joten sitä oikeaa juuri sinulle tarkoitettua
mopoa ei välttämättä löydy heti vaan pienen
maustelun ja kokeilujen kautta se onnistuu. Eikä
se mopoilusta nauttiminen ole kuutioista kiinni
vaan sinusta itsestäsi.
Kiitos sinunkin mielipiteestäni tai siis
kokemuksen äänestäsi.
Jep, omakin autolla ajotyylini on samantyylinen
kuin sinulla :) Ajan ihan liian lujaa.
On ihan totta, että kokeilemalla se oikea löytyy.
On selvää että täällä tulee monenlaisia
mielipiteitä, koska jokaisella ne kokemukset on
erilaisia.
Ehkäpä minäkin voin puhua joku päivä kokemuksen
äänellä mikä minulle sopii.
Riemastuttavia ajoja sinulle.
Ja nyt tämä nainen lähtee lomalle viikoksi. Ilman
moottoripyörää ikävä kyllä :( Mutta ehkäpä joku
päivä pörrään sillä kohti
auringonlaskua...minullako romanttinen mielikuva
asiasta??
Kiitos erittäin paljon kaikille vastanneille.
Olette olleet aivan ihania. Mutta ei tämän tähän
tarvitse loppua. Juoksen kyllä heti takaisin
tultua katsomaan onko tullut lisää mitä
mielenkiintoisia ohjeita ja vinkkejä.
Kohti lomaa iloisin mielin matkaava Riikka
Olen 170 senttinen ja mitä enemmän olen ajanut
GS 500 E suzukillani, niin sen enemmän olen siitä
oppinut pitämään.
Aloittaessani sillä viime kesänä se oli pieni ja
helppo käsitellä. Ketterä kaupungissa, mutta
myöhemmin huomasin sen viilettävän siellä missä
isommatkin. Saksassakin se pysyi muun liikenteen
mukana kuormattuna kun tulin Italiasta asti
Suomeen.(täyskatteet, kaksi henkilöä) Pientä
vaappumista ja keveyttä kuitenkin 150 km
nopeuksissa, varsinkin sivutuulessa)
Tällaista pyörää suosittelen kokemuksesta.
Isompaa en kaipaa. Muista 500 luokan pyöristä en
tiedä kun en ole kokeillut.
Aloitin itse ER-5lla viime kesänä (ajoin jo
silloin lähes 16tkm), ja en voi muuta kuin kehua.
Tarpeeksi ärhäkkä aloittelijalle ja mukava
matkapyöränäkin (lomalla kilsoja kertyi n7000km).
535 Virago on nätti, mutta laiska, ajotyylistäsi
päättelen, ettet itsekkään siitä pitäisi. Hanki
pyörä, josta yllät tukevasti jaloillasi maahan,
ei riitä, että yllät vain varvistaen. Mopoiluun
kyllästyy, jos pelottaa, että pyörä kaatuu. Ota
huomioon myös se, ettei allasi ole aina tasainen
asvaltti jossa pysähdyt tai ajat (hiekkainen
taikka sorainen monttupiha, tietyömaat).
Käy aluksi ainakin moottoripyöräilyn
teoriatunneilla, saat hyvän opastuksen siihen
mitä motoilussa tulee huomioida. Harjoittele
jarrutusta ja kaarreajoa rauhallisella alueella
ja sitten kun hankit pyörän, niin tutustu siihen
ennenkuin lähdet pidemmälle ajamaan.
Paniikkijarrutus on ehdottoman tärkeä osata.
Muista, että moottoripyöräilijän on aina
autoilijaa enemmän huomioitava ja varottava muuta
liikennettä, koska aina itse on se häviävä
osapuoli!!!
Malttia aloitukseen ja taidon kasvaessa uskaltaa
taas kokeilla enemmän omia rajojaan.
PS.Olenpa muuten minäkin vaihtamassa pyörää.