Kysymys tietäjille, etenkin pankkineideille!
Olen duunissa ja liksa tulee pankin tilille joka kuukausi. Pankkikortti on.
Mulla meni firma nurin 6v. sitten ja siitä on varattomuus maininta papereissa.
Eli saako Visa Electronin käyttöön, koska siinähän veloitetaan tililtä suoraan ostokset???
Olen duunissa ja liksa tulee pankin tilille joka kuukausi. Pankkikortti on.
Mulla meni firma nurin 6v. sitten ja siitä on varattomuus maininta papereissa.
Eli saako Visa Electronin käyttöön, koska siinähän veloitetaan tililtä suoraan ostokset???
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tää onkin muuten mielenkiintoinen kymysys. Kyseessähän on tavallistakin pankkikorttia "luotettavampi" kortti, koska ostokset veloitetean suoraan tililtä, mutta kortin myöntäjänä on kuitenkin luottokunta, joka varmasti tutkii joka ikisen mahdollisen maksamatta jääneen parkkisakon...
Kyseinen kortti on juuri tarkoitettu henkilöille joilla on maksuhäiriöitä eli kohderyhmänä lapset ja luotto häiriöt.. Kyseinen kortti ei ole luottokortti eli jos sulla on pankkikortti niin et saa mitään kummempaa etuutta nykyiseen eli periaatteessa kaikki kaupat eivät vieläkään ota vastaan kyseistä korttia eli takuuvarmasti et tee ainakaan luottotappiota kun et sillä voi edes ostaa mitään..
Saat ja kortti toimii jo monessa pikkuliikkeessäkin (ei aina välttämättä tarraa joka ilmoittaa toimivuudesta) ja muistaaseni vuoden 2004 tai 2005 alussa joka kauppassa kun kaikki kortin lukulaitteet on joka tapauksessa uusittava.
Nykyiset pankkikorttit ovat muutenkin pikkuhiljaa poistumassa käytöstä, eli ollaan siirtymässä reaaliaikaiseen veloitukseen. Mikäli kaupassa on verkkoyhteydessä ongelmia (katetta ei voida tarkistaa) kauppa hyväksyy Visa Electronin maksuvälineeksi 100 Eur saakka, jos ostos on suurempi se ei ole mahdollinen.
Maksa velkas yhteiskunnalle ensin ennekuin rupeet uutta tekemään. Velkasihan jäi meidän muitten maksettavaksi.
Onneks ei edes onnistu luoton myöntäminen ennen kuin merkinnät poistetaan. Aina näitä tuntuu riittävän. Rytsöläkin ensin nosti miljoonia rahaa eikä maksanu niistä veroja vaan reteili kalustollaan ja kuinkas kävi. Elä sen mukaan mitä tienaat ja säästä jos jotain tavoittelet.
Tulee muuten melkosen paljon halvemmaksikin kun ei ole kovia korkoja ja luotonhoitokuluja maksettavana. Niin ja on muuten paljon makeempaakin mennä ostaan käteisen kanssa tuotteen kuin kysellä naama punasena että onkohan tällä kortilla luottoa.
Siihen ei ole suoranaista sääntöä saako vaiko ei. Kun visa-electronia tilataan, niin pankkii kyllä katsoo luottohäiriö merkinnät. Mutta kyllä sen voi saada, jos merkintöjä on vain yksi tai ne ovat vähäisiä. Osalla taas on A4:nen täynnä merkintöjä ja silloin ei ole mitään mahdollisuuksia saada. Käytäntö riippuu myös paljon pankista ja konttorista. Minkälainen käytäntö niillä on. Kyllä meillä on niitä paljon hylättykin.
Ulkomaillahan visa-electroninkin voi rällätä miinukselle, jonka takia se on pankille riski.
Kannattaa käydä kysymässä.
minulle ei myönnetty luottohäiriöiden takia.
tuttuni sai kortin vaikka on tosiaan rällänny luottotietonsa.
Ei voi rällätä ulkomailla miinukselle. Realiaikainen tsekkaus.
Senhän takia ne luottotiedot katsotaan korttia myönnettäessä. Jos ei mitenkään olisi mahdollista, nin eihän niitä tarvitsisi katsoa. Ulkomaille tiedot tulee pieneellä viivellä, joten ei ole reaalinen tsekkaus. Yhden tapauksen tiedän Suomessakin, että on mennyt yli mutta siinä on täytynyt olla jokin tietoliikenne häiriö, koska sen pitäisi olla mahdotonta. Ulkomaat onkin sitten toinen juttu.
Tässä on nyt uutta tietoa saatavilla,eli kyseisen kortin saa joka tapauksessa oli minkälaiset häiriöt tahansa mullakin oli aika moiset meinaan,säännöllinen tulo riittää(minulla kelan päiväraha)Jos se nyt evätään kannattaa ottaa yhteyttä kuluttaja asiamielle tai pankkipalvelun asian hoitajalle,näin minä sain asian hoidettua.
Täytyy muistaa kuitenkin kortin luonetta vähän,se ei ole mikään luottokortti jossa tulee laskuperässä,vaan se tarkistaa reaali ajassa että onko tilillä rahaa vai ei,jos ei ole niin ei voi ostoksiakaan maksaa,Perustelin itse asian sillä että en voi käyttää käteistäkään koska mulla on luottarit menneet,ja toiseks tämä laki joka tuli voimaan vuoden alussa:
50 a §
Asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin
Talletuspankki saa kieltäytyä tavanomaisen talletustilin avaamisesta ja tilin käyttöön tarkoitetun välineen myöntämisestä taikka maksujenvälitystä koskevan toimeksiannon hoitamisesta Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa laillisesti oleskelevalle luonnolliselle henkilölle vain, jos kieltäytymiselle on painava peruste. Perusteen tulee liittyä asiakkaaseen tai hänen aiempaan käyttäytymiseensä taikka siihen, ettei asiakassuhteelle ilmeisesti ole todellista tarvetta. Kieltäytymisen peruste on ilmoitettava asiakkaalle.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos 95 §:stä tai rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetusta laista johtuu muuta.
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2003.
Yrityksen, joka lain voimaan tullessa ilman luottolaitostoimilupaa harjoittaa 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa, on haettava 1 §:ssä tarkoitettu toimilupa, tehtävä 1 a §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus taikka lopetettava toimilupaa edellyttävä toimintansa viimeistään vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Ennen lain voimaantuloa vastaanotettuihin varoihin ja liikkeeseen laskettuun sähköiseen rahaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Mitä 10 §:n 5 momentissa säädetään, ei sovelleta ennen lain voimaantuloa myönnettyyn toimilupaan.
Lain 25 §:n 3 momentissa ja 68 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot lain voimaantullessa voimassa olleista ulkoistamissopimuksista on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta.
HE 33/2002
TaVM 25/2002
EV 202/2002
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/28/EY , EYVL N:o L 275, 27.10.2000, s. 37
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/46/EY , EYVL N:o L 275, 27.10.2000, s. 39
Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2003
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Ministeri
Suvi-Anne Siimes
HE 33/2002 vp
229092A
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta
annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien
muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi luottolaitostoiminnasta
annettua lakia, sijoituspalveluyrityksistä
annettua lakia, rahoitustarkastuslakia,
osuuskuntalakia, osuuskuntalain
voimaanpanosta annettua lakia ja arvopaperimarkkinalakia.
Luottolaitostoiminnasta annetun
lain soveltamisalaa laajennettaisiin siten,
että laissa tarkoitettuna luottolaitostoimintana
pidettäisiin myös yleistä maksujenvälitystä
sekä sähköisen rahan liikkeeseenlaskua.
Sähköisellä rahalla tarkoitettaisiin raha-
arvoa, joka on tallennettu sähköiselle tietovälineelle
sähköisen rahan liikkeeseen laskijalle
suoritettua samansuuruista rahasuoritusta
vastaan, ja jonka yksi tai useampi yritys
on sitoutunut hyväksymään maksuksi. Luottolaitokseen,
joka harjoittaa ainoastaan yleistä
maksujenvälitystä tai sähköisen rahan liikkeeseenlaskua
sovellettaisiin sähkörahadirektiivin
mukaisia muista luottolaitoksista poikkeavia
pääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia.
Tällaisia luottolaitoksia kutsuttaisiin laissa
maksuliikeyhteisöiksi. Ehdotetuilla muutoksilla
saatettaisiin voimaan sähkörahadirektiivi.
Lisäksi laajennettaisiin sijoituspalveluyritysten
oikeutta vastaanottaa yleisöltä
takaisinmaksettavia varoja
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luottolaitostoiminnasta
annetussa laissa nykyisin
olevaa, muita kuin talletuspankkeja koskevaa
talletusten vastaanottokieltoa. Ainoastaan talletuspankit
saisivat vastaanottaa yleisöltä talletussuojan
alaisia varoja ja ainoastaan tällaisista
varoista saataisiin käyttää nimitystä talletus.
Muut laissa tarkoitetut luottolaitokset
saisivat vastaanottaa yleisöltä muita takaisinmaksettavia
varoja kuin talletuksia.
Tällaiset luottolaitokset saisivat kuitenkin
vastaanottaa yleisöltä vaadittaessa takaisinmaksettavia
varoja ainoastaan maksujenvälitystä
ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskua
varten.
Lisäksi luottolaitostoiminnasta annetussa
laissa säädettäisiin muiden yritysten kuin
luottolaitosten oikeudesta vastaanottaa yleisöltä
takaisinmaksettavia varoja muuten kuin
laskemalla liikkeeseen arvopaperimarkkinalaissa
tarkoitettuja arvopapereita. Ehdotuksen
mukaan yritys voisi ilman luottolaitostoimilupaa
laskea liikkeeseen sähköistä rahaa ja
vastaanottaa yleisöltä vaadittaessa takaisin
maksettavia varoja asiakastilille edellyttäen,
että sähköistä rahaa tai asiakastilillä olevia
varoja voidaan käyttää ainoastaan varat vastaanottaneen
yrityksen myymien tavaroiden
tai palvelujen ostamiseen tai nostaa käteisenä.
Yhdelle tietovälineelle tallennetun sähköisen
rahan määrä ei kuitenkaan saisi ylittää
150 euroa eikä yhdeltä asiakkaalta asiakastilille
otettujen varojen määrä 3000 euroa. Rahoitustarkastuksen
päätöksellä yritys saisi
edellä mainituin rajoituksin laskea liikkeeseen
myös sellaista sähköistä rahaa tai vastaanottaa
yleisöltä sellaisia vaadittaessa takaisinmaksettavia
varoja, joita voidaan käyttää
maksuksi myös muissa laissa tarkoitettuun
yritysryhmään kuuluvissa yrityksissä.
Osuuskuntalain säännökset vähittäiskauppaa
harjoittavien osuuskuntien säästökassatoiminnasta
ehdotetaan samalla kumottaviksi.
Lain voimaantullessa säästökassatoimintaa
harjoittavat osuuskunnat saisivat kuitenkin
jatkaa toimintaansa kumotun lain mukaisesti
kymmenen vuoden ajan lain voimaan tulon
jälkeen. Laissa ei rajoitettaisi yritysten oikeutta
tarjota yleisölle määräaikaisia velkasitoumuksia
mutta tällaiseen varainhankintaan
sovellettaisiin arvopaperimarkkinalakia
vastaavaa tiedonantovelvollisuutta silloinkin,
kun varainhankintaan ei sovelleta arvopaperimarkkinalakia.
Luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin ja
HE 33/2002 vp 2
sijoituspalveluyrityksistä annettuun lakiin lisättäisiin
säännökset luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten
oikeudesta ulkoistaa liiketoimintojaan
samoin kuin ulkoistetun liiketoiminnan
valvonnasta.
Luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin lisättäisiin
säännös asiakkaan oikeudesta peruspankkipalveluihin,
jonka mukaan talletuspankki
olisi velvollinen avaamaan jokaiselle
tavanomaisen pankkitilin ja myöntämään sen
käyttämiseksi tarvittavat tilinkäyttövälineet,
jollei pankilla ole painavaa syytä siitä kieltäytyä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
mahdollisimman pian sen jälkeen, kun
ne on hyväksytty ja vahvistettu.
*****************************
50 a §:n yksityiskohtaiset perustelut
50 a §. Asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin.
Pykälässä säädettäisiin asiakkaan
oikeudesta peruspankkipalveluihin. Peruspankkipalveluilla
tarkoitettaisiin pykälässä
talletuspankin yleisölle tavanomaisin ehdoin
tarjoamaa, maksujenvälitykseen käytettävää
talletustiliä ja sen käyttämiseen tarvittavia
välineitä, kuten automaattikorttia, pankkikorttia
ja verkkopankkitunnisteita. Peruspankkipalveluihin
kuuluisi myös tiliehtojen
mukainen maksujenvälitystä koskevien toimeksiantojen
hoitaminen. Peruspankkipalve-
luita eivät sitä vastoin olisi esimerkiksi luotolliset
tilit tai luotolliset tilinkäyttövälineet.
Pykälää sovellettaisiin ainoastaan sellaisiin
talletuspankkeihin, jotka tarjoavat yleisölle
tavanomaisia, yleiseen maksujenvälitykseen
käytettäviä talletustilejä. Pykälä ei siten velvoittaisi
esimerkiksi omaisuudenhoitoon erikoistuneita
talletuspankkeja laajentamaan
palveluvalikoimaansa tavanomaisiin käyttelytileihin.
Pykälän mukaan pankki saisi kieltäytyä peruspankkipalvelun
tarjoamisesta vain, jos siihen
on painava peruste. Kieltäytymisen peruste
olisi ilmoitettava asiakkaalle. Painavana
perusteena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että
asiakasta ei ole voitu luotettavasti tunnistaa.
Kieltäytyminen voi perustua myös asiakkaan
aikaisempaan tiliä tai tilinkäyttövälinettä
koskevaan olennaiseen sopimusrikkomukseen.
Kieltäytymiselle olisi pykälässä tarkoitettu
painava peruste myös silloin, kun pankilla
on syytä epäillä väärinkäytöksiä.
Painavaa perustetta arvioitaessa voidaan ottaa
huomioon myös asiakassuhteen kesto ja
tilinkäyttövälineen ominaisuudet. Jos kysymyksessä
on esimerkiksi uusi asiakas, jonka
tilille maksettavista tuloista tai niiden säännöllisyydestä
pankilla ei ole tietoa, pankilla
ei olisi velvollisuutta ainakaan heti tilinavauksen
yhteydessä myöntää sellaista tilinkäyttövälinettä,
joka mahdollista tilinylityksen.
Tällaisen tilinkäyttövälineen saisi evätä myös
sillä perusteella, että asiakkaan tilille ohjautuu
tuloja epäsäännöllisesti tai vain satunnaisesti.
Pykälän tavoitteena on edistää peruspankkipalveluiden
saatavuutta. Tässä suhteessa
merkitystä on myös palvelujen hinnoittelulla.
Asiakkaalle pykälässä turvattua oikeutta peruspankkipalveluihin
ei tule voida tehdä käytännössä
merkityksettömäksi esimerkiksi
kohtuuttomalla ja syrjivällä hinnoittelulla.
ihmettelen jos olet tosiaan pankissa töissä.
Luottotiedot katsotaan monta kertaa huvin vuoksi!
elektron visa myönnetään kaikille joilla on tuloja.Ulkomailla kun nostaa rahaa tai maksaa kortilla niin varaus tulee suomeen heti,sen takia se kestää välillä luvattoman kauan.
Itsellänä oli a4 täynnä merkintöjä ja silti sain kortin.(merita).Olen joskus maksanut venäjällä ja saksassa kortilla,ja varaus näkyy heti tilitiedoissa,joten kysynkin missä pankissa olet töissä?
Krp:lle tiedokdi, että visa Electron EI ole sama kuin VISA-luottokortti. Se vastaa lähinna pankkikorttia, jolla voi nostaa rahaa myös ulkomailla automaateista. Suomessa se käy maksuvälineenä vielä aika harvassa liikkeessä. Itse käytän Electroniani vain ulkomailla, koska en halunnut tavallista luottokorttia.