opistot?!?

oletko katsonut räisälän kansanopiston sivut? raisalankansanopisto.fi . opisto sijaitsee kokemäellä.

yks hyvä paikka on Västra Nylands Folkhögskola Karjaalla, se on på Svenska mut suomella pärjää, kato vnf.fi

Joo, opistoissa on todellakin eroja. Siis ehdottomasti avoimen yliopiston opintojen suorittaminen on hyvä vaihtoehto, koska useasti nämä kurssit ovat sentyylisiä joita oikeasti opetetaan siinä kyseisessä yliopistossa. Näin ollen kurssit pitäisi saada helposti hyväksiluettua. Kun taas opistojen omat kurssit ovat ihan niiden omia, joita tietääkseni ei saa hyväksiluettua yliopistossa. Eli johonkin kansalaisopistoon meneminen on ymmärtääkseni joka tapauksessa vain sinäänsä hyödyllistä (tai sitten ei) ajan käyttöä, opiskelurutiinien ylläpitämistä ja uuden oppimista. Avoimen yliopiston kurssit pitäisi olla lähempänä sellaisia kursseja ja opintokokonaisuuksia, joita yliopistossa tosiaan oikeastikin opetetaan.
Itsellä ei ole kovin hyviä kokemuksia kansalaisopistosta, mutta koska olin aivan eri linjalla kuin mitä sinä ilmeisesti suunnittelet, jätän omien kokemusteni tilittämisen tältä osalta sikseen. Mutta tietysti kaikki opistot kehuvat itseään maasta taivaisiin, ja nämä lupaukset eivät aina pidä paikkaansa. Olisikin hyvä jos saisit jostain/joltain kuulla oikeita kommentteja jossain tietyssä paikassa opiskelemisesta. Jossain opistoissahan pystyy sen opiston omien opintojen lisäksi suorittamaan niitä avoimen yliopiston opintoja, ja se on varmaan ihan hyvä vaihtoehto. Eli avoimen puolelle kannattaa mielestäni mennä mielummin, varsinkin jos ei ole varma siitä opistosta. (tai voihan sitä koittaa alottaa molemmat, ja lopettaa sen opiston kesken jos se ei tunnu mielekkäältä ja kannattavalta).

Älä ihmeessä mene mihinkään opistoon! Pelkkää rahastusta. Mieluummin avoimeen, jos mahdollisuuksia on, varmasti hyödyt enemmän, jos yliopistoon haikailet. Ja jos avoin ei käy, niin mieluummin vaikka sitten töihin tai työttömäksi ja pääsykokeisiin pänttäämään.

Moi,

Minulla haut menivät kovasta yrityksestä huolimatta neljä vuotta sitten päin mäntyä. Opiskelupaikkaa viestinnän saralta ei löytynyt sillä kerralla. Sattumalta kuulin mahdollisuudesta opiskella viestintää Länsi-Suomen Opistossa ja pistin varsin myöhäisessä vaihessa hakupaperit sisään. Seuraavasta vuodesta tuli todella antoisa.

Asuin Huittisissa sijaitsevalla opistolla lukuvuoden verran ja sain vihdoinkin mahdollisuuden opiskella mediaa. Opintoni koostuivat opiston omista sekä Turun Avoimen yliopiston kursseista. Kun yliopisto-opinnot raottivat ovea akateemiseen opiskeluuun, käytännönkokemusta media-alasta sain opiston omasta tarjonnasta. Lisäksi paikalliset opinnot kehittivät englanninkielen osaamistani. Sainkin rutkasti itsevarmuutta ja tärkeää tietoa alastani kuluneen vuoden aikana. Tutustuin myös mielenkiintoisiin ihmisiin, joiden kanssa oli hauska viettää lukuvuosi kyseisessä opinahjossa.

Opistovuosi vaikutti suuresti tulevaisuuteeni. Suomen sijasta halusin lähteä suorittamaan kandidaatin tutkinnon ulkomaille. Tällä hetkellä opiskelen mediaa Tallinnan yliopistossa ja olen todella tyytyväinen miten asiat ovat järjestyneet omalla kohdallani.

Siispä, suosittelen opistovuotta lämpimästi kaikille niille, jotka jäivät rannalle tämän vuoden opiskelijavalinnoissa. Vaikka pettymys onkin kova "tiputuksen" jälkeen, voivat asiat hyvinkin edetä yllättäen parempaan suuntaan.

Moikka!

Mä vietin aikoinani yhden vuoden Joutsenon opistossa (tosin en yöpynyt opistolla) ja se oli yksi parhaimmista vuosistani. Sain opiskella sitä mitä halusin ja sain vielä lisäksi aikaa pohtia mitä tuleivaisuus oikeasti voisi tuoda tullessaan. Heti en opiskelemaan päässyt, mutta opiston jälkeen yksi vuosi alan töissä teki todella hyvää ja sen jälkeen opiskelupaikka irtosi. Omalla kohdallni se oli todella hyvä ja olin ehtinyt kasvaa ja nähdä vähän maailman menoa. En ollut sitten ihan ummikko lähtiessäni oikeasti maailmalle.

Voin siis lämpimästi suositella!

Sihteeriopistoon, sieltä saa onia hyviä oppeja

Limingan Taidekoulu oli paras opisto :P SINNE VAAN, kaikki! alli hoppas :P

Varo niitä. Varsinkin tuo yksi joka tarjoaa oikeustieteen opetusta. Niitten toiminta on pelkkää rahastusta. Opetus aivan mitä sattuu. Kursseista ei ole mitään hyötyä jatko-opintoihin.

Pakko vielä kommentoida. Siis itse kun "opiskelin" Lahden kansanopistossa englannin linjalla, niin se oli ainakin täysin hyödytöntä. Opetuksen taso oli mielestäni melko ala-arvoista, enkä todellakaan tuntenut saavani rahoilleni vastinetta. Toki ihmiset siellä olivat mukavia, ja sain paljon ystäviä, mutta oppimisen kannalta en tuntenut hyötyväni melkein mitenkään. Ainakin ne meidän "kurssit" (vai miksikä niitä nimitetään), eivät olleet mitenkään yhteydessä yliopistoon, vaan siellä mentiin ihan niiden omia juttuja, jotain englannin historia-juttuja, keskustelua yms. Eli siis sillä ei ollut mitään tekemistä yliopiston kanssa (kuin se, että "toki tällainen välivuosi valmentaa hyvin yliopisto-opiskeluun"...). Saattaa olla että tuollakin kansanopistossa olisi saanut erillisesti suorittaa jotakin avoimen yliopiston opintoja, mutta siis sen opiston omasta opetuksesta erillään.
Olen kyllä kuullut että muualla asiat voivat olla toisin. Uskoakseni Päivölän kansanopistossa saattaisi olla parempi meininki, siis englannin opetuksen kannalta. Siellä kun ne taitaa pyynnöstä oikein sen oman linjan opettajansa kanssa mennä läpi enkun koekirjoja. Eli siis sielläkin varmaan pystyy suorittamaan jotakin avoimen yliopiston opintoja, mutta sen lisäksi ne taitaa mennä niitä yliopiston koekirjoja sen kansanopiston linjan opettajan kanssa.
Mutta, puhun taas vaan enkun osalta, muista kun en tiedä.

itse kävin opin paljon myönteistä.hiljainen.elämän katsomus olla avoimin silmin ja avoimin mielin.mut akanat täytyy osata seuloa muutenkin elämässä.ei se ole ruusuilla tanssimista,eikä leipä tule makaavan suuhun valmiiksi.näin vanhepani opettivat aikoinaan.

Jaakkiman Kristillinen opisto....perseestä

menkää kaikki välivuoden sijaan Tallinnan yliopistoon. sinne pääsevät kaikki ilman turhia testejä ja lukemisia. opetuksesta en tiedä, mutta paskaako siitä: viina on edelleen halpaa ja naisia piisaa...

kansanopistosta,sillä suoritin siellä kahden lukuvuoden aikana niin paljon avoimen yliopiston opintoja, että kasassa oli melkein puolet tutkinnosta ja pääsin yliopistoon pelkän hakemuksen ja haastattelun perusteella, nk. avoimen yliopiston väylällä...Itselläni alana kasvatustiede, ja tuon oikeustieteen tilanne taitaa kyllä olla vähän kinkkisempi, mutta pointtini on se, että ei suinkaan kaikki kansanopistot ole pelkkää rahastusta, vaan itse sain todella laadukasta opetusta, jopa parempaa kuin yliopistossa, sillä mm. ryhmäkoot olivat paljon pienempiä, jolloin sai enemmän henkilökohtaista ohjausta...:)

Hei!
Olin aikoinani samassa tilanteessa, kun lukion jälkeen yliopiston ovet eivät meikälle heti avautuneet. Vietin (ensimmäisen) välivuoteni Alkio-opistolla Korpilahdella Keski-Suomessa.

Alkiolla sai ja saa ilmeisesti edelleenkin suorittaa ns. avoimen yliopiston oppiarvosanoja (abbro ja cumuja kielikursseja) jonka lisäksi samoissa tiloissa toimi/i humanistinen ammattikorkeakoulu. Ajaduin Alkiolle oikeastaan siksi, etten tiennyt heti lukiosta päästyäni, missä ja miten ylipääsäkkään voisin opiskella ns. avoimessa yliopistossa yliopisto-opintoja, sillä haaveenani oli päästä yliopistoon lukemaan yleistä historiaa.

Näin jälkikäteen tarkastellen minun kannaltani järkevämpää olisi ollut suorittaa historian approbatur Jyväskylän avoimessa yliopistossa (vain 30 km Korpilahdelta) samalla jokin muu appro. Tämä siksi, että opistolla opiskelusta joutuu avoimen yliopiston arvosanamaksun lisäksi maksamaan ruuasta ja asumisesta tietyn kuukausittaisen summan (minulla olisi ollut Jyväskylässä ilmainen asunto valmiina, olisin siis tullut säästäneeksi aika paljon rahaa. Sitä paitsi "ajauduin" Alkiolla minua sillä hetkellä enemmän kiinnostavampien aineiden pariin (esim. latinalaisen Amerikan tutkimus), joka lopulta johti siihen, etten tullut lainkaan suorittaneeksi historian perusopintoja ja tavallaan "tuhlasin" yhden vuoden ja aiheutin itselleni tällä toiminnalla yhden lisävälivuoden.
Silloin ehkä lukiosta juuri päässeenä antoi itsensä vähän liikaa mennä vain tuulen mukana ja takertua siihen, mikä juuri sillä hetkellä eniten kiinnosti.

On tietysti totta, että juuri sitä oppiainetta, jota haluaa yliopistoon sisään lukemaan, ei lähi yliopiston avoimessa yliopistossa opeteta lainkaan ja siksi on ehkä hakeuduttava opistoihin niitä suorittamaan. Opinnot eivät millään tavalla kuitenkaan mene hukkaan. Itse sain myöhemmin KAIKKI (yhtä englannin kielen kurssia lukuunottamatta) avoimen yliopiston opintoni hyväksyttyä suoraan yliopistotutkintooni.

Itse olen elävä esimerkki siitä, että opinnot avoimessa yliopistossa kannattaa ja niillä voi todellakin päästä sisään yliopistoon, niin kuin minä lopulta 3:n välivuoden jälkeen (ns. avoimen yliopiston väylä), kunhan on suorittanut pääaineeksi haluamastaan oppiaineesta perus- ja aineopinnot yhden sivuaineen (yhteensä silloin jotain 60 ov). Aineen opiskelu auttaa tietenkin myös tavallisiin pääsykokeisiin valmistautumisessa, kun jo vähän tietää, miten kannattaa vastata ja mitä kuulustelijat vaativat hyvältä vastaukselta.

Itse painottaisin näin jälkikäteen ajatellen suunnitelmallisuutta alusta alkaen ilman mitään sooloilua mutu-tuntuman perässä, ja perehtymistä siihen, millaista opetusta lähiyliopisto tarjoaa avoimessa yliopistossaan ja harkitsemaan vasta sen jälkeen opistoa.
Vaaditut opinnot, joiden avulla voi päästä yliopistoon sisään, pystyy suorittamaan kahdessa vuodessa.(Itselleni se vaati muuttoa aivan toiselle paikkakunnalle aineopintojen perässä, mutta kyllä se sitten kannattikin.)

On tietysti monia oppiaineita, joissa ei voi suorittaa jostain syystä aineopintoja lainkaan avoimessa yliopistossa. Silloinkaan ei kuiteankaan tarvitse vielä heittää pyyhettä kehään. Voi junailla asian vaikka niin, että suoritaakin aineopinnot SIVUaineekseen aikomastaan aineesta
avoimessa yliopistossa ja väittää yliopistoon sisäänpyrkiessään haluavansa aineen pääaineekseen. Kun on sitten sitä kautta päässyt sisään, niin opiskelee vain pääainettaan ja hakee vuoden päästä pääaineen vaihto-oikeutta. Siten ei menetä mitään, ja opintotuki ja opiskelijaedutkin ovat koko ajan käytettävissä.

Kannattaa tietenkin tarkistaa, miten se yliopisto, johon on pyrkimässä suhtautuu muualla suoritettuihin (esim. opistoissa) opintoihin. Saattaa olla, että sisään päästyään joutuu suorittamaan ehkä ylimääräisiä kursseja, jotta
oppiaineen opintokokonaisuus vastaisi täydellisesti sen yliopiston vaatimuksia.

Tässä minun näkemykseni ja kokemukseni asiasta. Toivottavasti tästä oli jotain apua. Onnea opintiellesi! Se on pitkä mutta sitäkin antoisampi, mikäli yliopiston lopulta valitset.

Moi,
kannattaa ehdottomasti mennä kansanopistoon vuodeksi! Ite oon käynyt kaksi eri kurssia kahdessa eri paikassa, tykkäsin hirveesti. Molemmissa oli omat hyvät puolensa: toisessa yhteisöllisyys (maaseutu-opisto) ja toisessa sijainti monipuoliset opinnot (lähellä Hkiä). Jälkimmäisen ansiosta pääsin myös ammattikorkeaan, koska niiden avoimia opintoja sai suorittaa kyseisessä opistossa.

Opintopisteitä ei suoraan lueta hyväksi yliopiston pääsykokeissa, mutta valmistautuminen on tehokasta, koska koko vuoden joku ohjaa sua toisin kuin avoimessa, jossa yksin joudut pänttäämään asioita eikä ole samanlaista ryhmää, joka tukee opiskelua. Lisäks sivussa voi lukee muuta mielenkiintosta. Monilla kun jää avoimessa homma roikkumaan.

Eikä ne opistot loppujen lopuksia niin kalliita ole - pääsee pois kotoa, saa uusia kavereita, opintotukea, kunnon ruokaa jne. Hae ihmeessä, vielä ehtii!