Keskustasta Sepo Hietaselle

Paanpa piruuttani erillisen noston omasta vastaulksestani Mielipidepankille tähän ihan sellaisenaan:

Samaa mieltä: oikeassa olet - kerrankin ;-))
Kirjoittanut: Jäbä. 9.8.2007 klo 01.25


Kerimäki kannattaa kepun tahtopoliitikkoja, jotka ovat aina sorsineet kokoomusta ja kannattaneet punamultaa: Väyrynen, Aho, Jäätteenmäki, Korhonen ja samalla sorsieet kepun liberaaleja, joille punamulta on vain asiapolitiikkaa niin kuin yhteistyö kokoomuksenkin kanssa.

Itsekin olen ihmetellyt, ettei Kerimäki näe sitä, että kepun porvarillisuuden esteenä ovat olleet juuri kaikki tahtopoliitikot, kun nimenomaan kepun liberaalit, mm. puoluesihteerivaalin hävinnyt Mikko Alkio (yhtenä myös EU-komissaari Olli Rehn), mutta nimenomaan Matti Vanhanen kannattajineen, ovat paras tae siitä, että keskusta jatkaa tavoitteittensa toteuttamista kokoomuksen kanssa. - Tätähän Keriskin haluaa?

Mutta Kerimäki vaan toistuvasti sotkee oman "porvarillisuutensa" siihen, että ollaan pelkästään jatkuvasti kovassa äänessä vasemmistoa vastaan (tai EU:ta vastaan). - Ei oikea porvarillisuus sellaista ole.

Aito porvarillisuus - maltillinen keskusta-oikeistolaisuus - on koko kansan hyvinvoinnin parantamista hyvin hoidetun talouden avulla antamalla kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet oman tulevaisuutensa omatoimiseen parantamiseen, ottamalla huomioon EU:n vapautuneet markkinat ja koko ajan globalisoituva maailmantalous.

Kumma, että Kerimäellä kestää todellisuuden hahmottaminen. Toimittajataustaisella miehellä olettaisi olevan hieman hoksaavampi oivalluskyky hahmottaa missä miloinkin mennään.

Kepun entinen, Kerimäen ihailema, räksyttävä "tahtopolitiikka" on ihan sama homma, mitä SDP/SAK ja Heinäluoma nyt toteuttavat oppositiosta käsin ja mitä kepun puoluesihteeri, Vanhasen alta maata kaivava Korhonen toteuttaa palauttaakseen kepun punamultaan.

Kermäen pitäisi ruveta kirjoittamaan Korhosta vastaan jatkuvasti - ja Vanhasta kannattaen - jos Kerimäki "porvareita" kannattaa.

Toinen asia on, ettei porvareita enää ole. Suomessa on vain maltillinen, sinivihreä keskusta-oikeisto ja vastapuolena konservatiivinen, Forssan 100 vuotta vanhaan ohjelmajulistukseen jämähtänyt työväenliike, jota Paavo Lipponen ei ehtinyt nostaa edistyksen uralle, kun Heinäluoman/Ihalaisen suunnitelma Viirasi puolueen ja ay-liikkeen sinne, missä kummallakaan ei uusia kannattajia enää löydy.

Mailma muuttuu, EU muuttuu, Suomi muuttuu; näin se on.

Muutoksen johdossa ovat nyt keskusta ja kokoomus.

Jarrumiehiksi ovat oma-aloitteisesti ruvenneet kaikki vasemmistoa edustavat tahot, mikä ob hyvin ihmeellistä ainakin minun ikäluokalleni, joka todisti Vanhan valtauksen, lapualaisoopperan ja 60-70-lukujen vasemmiston johtaman edistyksellisyyden.

60-luvun vasemmisto ei ilmeisesti ole osanut kasvattaa itselleen seuraajia, kun Erkki Tuomiojankin kannattajakunta lienee hänen kanssaan saman ikäisiä kuuskymmpisiä, eläkettään odottavia ja ilmaisia puoluekokouskahveja nauttivia harrastelija-idealisteja.