http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-09,104:2:477526,1:0:0:0:0:0:
Suomalaisten Stasi-kiistely kantautui Keski-Eurooppaan
RISTO K. TÄHTINEN
Suomessa käyty kiistely Itä-Saksan entisen turvallisuushallinnon Stasin arkistojen avaamisesta on kantautunut nyt myös Saksaan. Keskustelu on noteerattu lukuisissa saksalaisissa lehdissä.
Saksassa ei kuitenkaan ymmärretä, miksi Stasi on juuri nyt Suomessa niin polttava ongelma.
Asiasta kirjoittaneen Süd-deutsche Zeitungin (SZ) kirjeenvaihtaja Gunnar Herrmann epäilee uutisköyhää kesäaikaa tai Alpo Rusin vahingonkorvausoikeudenkäynnin alkua.
Rusi vaatii valtiolta puolen miljoonan euron korvauksia aiheettomasta epäilystä Stasi-agenttina toimimisesta 1969-1976. Lehden mukaan lähes kaikki suomalaiset uskovat Rusin syyttömyyteen. Sen mukaan Suomen suojelupoliisi Supo on sekoittanut Alpon edesmenneeseen veljeensä Jukka Rusiin.
Keskiviikkona vaihtoehtoisessa päivälehti Tazissa kirjeenvaihtaja Reinhard Wolff epäili Stasi-paperien olleen Supon johtajan Seppo Nevalan eron todellisen syy.
Wolff muistuttaa, että Saksassa tutkijat, toimittajat ja uhrit saavat tutustua niin sanotussa Rosenholz-CD:ssä oleviin Stasin asiakirjoihin. Asiakirjoihin on kerätty Stasin tietolähteet. SZ:n mukaan Saksassa niihin kuuluu kymmeniä maan kansanedustajia, mutta monia on käytetty lähteenä heidän tietämättään. Rusin tapauksessa Supo ilmeisesti tulkitsi väärin Rosenholz-materiaalia, Herrmann tulkitsee.
Saksalaislehdet kertovat osan suomalaispoliitikoista haluavan julkistaa paperit, ja osan epäröivän.
Wolff ihmettelee Tazissa, miksei Supo halua avata papereita. Onko Supon kellarissa ruumiita, jotka Stasi-paperit toisivat julki, hän kyselee. Lehti kertoo Suomen tehneen kylmän sodan aikana monia kompromisseja ja kauppoja, joita ei enää mielellään muistella.
SZ puolestaan lainaa Huvud-stadsbladetin pääkirjoitusta, jossa sanotaan Suomen tuona aikana niianneen itään tarpeellista syvempään. SZ mukaan Rosenholz-tietojen piilossa pysyminen ärsyttää erityisesti nuoria, jotka haluavat tietää, mitä kylmän sodan aikana tapahtui Stasin sekä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n kanssa.
SZ:n Herrmannin mukaan Stasin paperien avaaminen voisi olla alku suomalaisten omalle tilinteolle suomettumisen, Finnlandisierungin, aikaan. Lehti kertoo saksalaisille, että kylmän sodan aikaan suomalaisten kontaktit itäblokkiin olivat niin tiiviit, että Neuvostoliiton vaikutusvallasta kerrotaan edelleenkin vain villejä tarinoita Helsingissä.
Julkaistu 9.8.2007 2:31:54
Suomalaisten Stasi-kiistely kantautui Keski-Eurooppaan
RISTO K. TÄHTINEN
Suomessa käyty kiistely Itä-Saksan entisen turvallisuushallinnon Stasin arkistojen avaamisesta on kantautunut nyt myös Saksaan. Keskustelu on noteerattu lukuisissa saksalaisissa lehdissä.
Saksassa ei kuitenkaan ymmärretä, miksi Stasi on juuri nyt Suomessa niin polttava ongelma.
Asiasta kirjoittaneen Süd-deutsche Zeitungin (SZ) kirjeenvaihtaja Gunnar Herrmann epäilee uutisköyhää kesäaikaa tai Alpo Rusin vahingonkorvausoikeudenkäynnin alkua.
Rusi vaatii valtiolta puolen miljoonan euron korvauksia aiheettomasta epäilystä Stasi-agenttina toimimisesta 1969-1976. Lehden mukaan lähes kaikki suomalaiset uskovat Rusin syyttömyyteen. Sen mukaan Suomen suojelupoliisi Supo on sekoittanut Alpon edesmenneeseen veljeensä Jukka Rusiin.
Keskiviikkona vaihtoehtoisessa päivälehti Tazissa kirjeenvaihtaja Reinhard Wolff epäili Stasi-paperien olleen Supon johtajan Seppo Nevalan eron todellisen syy.
Wolff muistuttaa, että Saksassa tutkijat, toimittajat ja uhrit saavat tutustua niin sanotussa Rosenholz-CD:ssä oleviin Stasin asiakirjoihin. Asiakirjoihin on kerätty Stasin tietolähteet. SZ:n mukaan Saksassa niihin kuuluu kymmeniä maan kansanedustajia, mutta monia on käytetty lähteenä heidän tietämättään. Rusin tapauksessa Supo ilmeisesti tulkitsi väärin Rosenholz-materiaalia, Herrmann tulkitsee.
Saksalaislehdet kertovat osan suomalaispoliitikoista haluavan julkistaa paperit, ja osan epäröivän.
Wolff ihmettelee Tazissa, miksei Supo halua avata papereita. Onko Supon kellarissa ruumiita, jotka Stasi-paperit toisivat julki, hän kyselee. Lehti kertoo Suomen tehneen kylmän sodan aikana monia kompromisseja ja kauppoja, joita ei enää mielellään muistella.
SZ puolestaan lainaa Huvud-stadsbladetin pääkirjoitusta, jossa sanotaan Suomen tuona aikana niianneen itään tarpeellista syvempään. SZ mukaan Rosenholz-tietojen piilossa pysyminen ärsyttää erityisesti nuoria, jotka haluavat tietää, mitä kylmän sodan aikana tapahtui Stasin sekä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n kanssa.
SZ:n Herrmannin mukaan Stasin paperien avaaminen voisi olla alku suomalaisten omalle tilinteolle suomettumisen, Finnlandisierungin, aikaan. Lehti kertoo saksalaisille, että kylmän sodan aikaan suomalaisten kontaktit itäblokkiin olivat niin tiiviit, että Neuvostoliiton vaikutusvallasta kerrotaan edelleenkin vain villejä tarinoita Helsingissä.
Julkaistu 9.8.2007 2:31:54
Vastaukset 1
Vanhimmat
Turun Sanomien siteeraama Taz-juttu oli netissä lauantaina 4.8.07:
http://www.taz.de/index.php?id=europa-artikel&art=2684&no_cache=1
Kun alkuperäisaineisto on ajat sitten hävitetty ja olemassa oleva tieto on sekavissa osin ristiriitaisissa tiedostoissa tällaisilla CD-levyillä, on syyllisten – todellisten vakoojien – selvittäminen lähes mahdotonta.
Lehtiartikkelissa viitataan itävakoilun tiedustelun Suomessa kohdistuneen lähinnä poliitikkoihin, talouselämään ja puolustusvoimiin.