Oli pakko tulla purkamaan sydäntä.
Tein äsken testin, vahva plussa oli. jonkin aikaa ollut selviä oireita mutta en oo vaan halunnu uskoa todeksi.
Nyt on niin ristiriitaset tunteet, en tiiä oonko onnellinen vai surullinen vai mitä!
Tällä hetkellä meillä on tyttö 1.1.2007 syntynyt, eli vasta n. 7kk vanha.
Onko ketään muita samassa tilanteessa???
Pelottaa että miten sitä jaksaa kahden pienen kanssa. Ja siis raskaus saanut alkunsa vaikka kortsu ollut aina käytössä ja mielestäni ei oo rikki mennyt mutta jotenkinhan tämä lapsi on alkunsa saanut. Kai siihen kortsuun joskus on sitten reikä tullut huomaamatta... Omituista...
Tällä hetkellä mennään viikolla 8.
Tein äsken testin, vahva plussa oli. jonkin aikaa ollut selviä oireita mutta en oo vaan halunnu uskoa todeksi.
Nyt on niin ristiriitaset tunteet, en tiiä oonko onnellinen vai surullinen vai mitä!
Tällä hetkellä meillä on tyttö 1.1.2007 syntynyt, eli vasta n. 7kk vanha.
Onko ketään muita samassa tilanteessa???
Pelottaa että miten sitä jaksaa kahden pienen kanssa. Ja siis raskaus saanut alkunsa vaikka kortsu ollut aina käytössä ja mielestäni ei oo rikki mennyt mutta jotenkinhan tämä lapsi on alkunsa saanut. Kai siihen kortsuun joskus on sitten reikä tullut huomaamatta... Omituista...
Tällä hetkellä mennään viikolla 8.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onnea! Varmasti tulee olemaan rankkoja päiviä. toivottavasti saat apua mieheltäsi, vanhemmiltasi, apivanhemilta tai joltakulta ainakin, se helpottaa. Kun jaksat muutaman vuoden lapset alkavat olla omatoimisempia ja tilanne helpottaa. Hoitakaa parisuhdetta ja ota omaa aikaa. Vielä kerran onnea!
Onnea hirmuisesti!
En voi muuta sanoa, kuin että olen kateellinen sinulle. Itse en tiedä saanko koskaan tai ainakaan pitkiin aikoihin omaa vauvaa. Ollaan yritetty ilman tulosta. :(
Joten, NAUTI siitä, että olet raskaana vaikkakin sinulla on vielä toinen ihan vauva vasta kotona. Älä edes epäröi asiaa. :) Tsemppiä!
Ensinnäkin onnea uuden pikkuisenjohdosta... Meille on tulossa toinen tammikuussa puolessa välissä ja esikoinen täyttää vasta helmikuussa vuoden eli 11 kk ikäeroa... Minä oon jokatapauksessa onnellinen!!! Kyllä me selvitään, vauvanhoito ainakin tuoreessa muistissa! ;)
Anteeksi kirjoitusvirheet... Kai sitä on vähän vielä unenpöppörössä! :)
Kiitos kaikille vastauksista!
Tulipas paljon parempi olo :) Pelottaa toki paljon miten tulee pärjäämään mutta ei, täytyy vaan yrittää tottua ajatukseen.
Onneksi on mies rinnalla ja kaiken lisäksi vanhemmista on paljon apua kun asuvat samassa talossa :)