Karmaiseva työhön paluu

purkaa työsuhteen, vetoamalla siihen, ettei ole työllistämisvelvoitetta, etenkin jos sairaus on kestänyt pitkään.
Ottakaa liitoistanne selvää asioista.
Minulle kävi niin, että työsuhteeni purettiin (irtisanottiin vakisuhde, joka oli kestänyt 16v.) ja se oli minulle helpotus.

työnantaja voi kirjoitti:

purkaa työsuhteen, vetoamalla siihen, ettei ole työllistämisvelvoitetta, etenkin jos sairaus on kestänyt pitkään.
Ottakaa liitoistanne selvää asioista.
Minulle kävi niin, että työsuhteeni purettiin (irtisanottiin vakisuhde, joka oli kestänyt 16v.) ja se oli minulle helpotus.

Lue lisää

Totta on, että työsuhteen voi purkaa, jos sairaus kestää (yhtämittaisesti) yli vuoden. Tästä on olemassa oikein korkeimman oikeuden päätös.

Sairauslomani (siis ap:n) kesti vajaa 5 kk, joten purkuoikeutta ei ole.

Sinänsä tässä tilanteessa on ollut huvittavatkin puolensa. Terveystodistus, jota minun osaltani vaadittiin, oli siis sellainen, johon lääkäri rastitti, että olen sopiva työtehtävääni. Ja tämän hän sanoi jo yhteisessä tapaamisessakin. Nyt kun todistus on matkalla työnantajalle, heidän ainoa mahdollisuutensa pitää minut työpaikan ulkopuolella lomani jälkeen, olisi luopua työvelvoitteestani esim. määräajaksi. No sekään ei ole vaihtoehto, sillä minulla on jo sovittuna tapaaminen esimieheni kanssa lomani jälkeen.

Mielenkiintoiseksi tämän tapauksen tekee myös sen, kuinka minulle oikein kahden esimiehen voimalla vakuutettiin, kuinka hienosti asiat ovat hoituneet minun poissaollessani (esimieheni väitti hoitaneensa minun työni). Kun sitten olin yhden päivän töissä ennen tätä "pakkolomaani", minulla selvisi, miten tokuttoman huonosti monet asiat oli hoidettu. Vielä huvittavampaa oli se, että esimieheni oli itse asiassa tehnyt ehkä yhden työpäivän verran ponnisteluja minun työtehtävissäni.

Vaikka tällainen työhönpalaaminen on ollut äärettömän rasittavaa, niin sainpahan sinä yhtenä työpäivänä todeta, kuinka kaikki paikalla olleet kolleegat kävivät halaamassa minua ja olivat mielestäni aidosti ilahtuneen näköisiä. Jotkut jopa rutistivat niin lujaa, että luulin jo rusentuvani. Kukaan ei kysellyt sairaudestani, vaan kaikki olivat todella, todella iloisia paluustani. Paitsi siis nämä esimiehet.

Uskoisitteko, jos sanoisin, että kyseisessä työpaikassa vaihtuvuus on todella korkea?! :)

Kiitokset kaikille kirjoittajille kommenteista ja ehdotuksista. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että uuden työpaikan etsiminen on edessä.

Minulla on kyllä aivan mahtavat kolleegat ja he odottavat minua kovasti takaisin töihin, mutta kyllä hekin tietävät, että johtaminen on todella surkeaa ja on vienyt monelta ihmiseltä motivaation kokonaan. Sairauslomia on myös ollut todella paljon. Itse en ole sairastanut edes flunssaa tällä vuosituhannella, mutta tulipahan nyt sairastettua sitten monen vuoden edestä.

Aurinkoisia Päiviä
t. Vakavasta masennuksesta toipunut

kuullostaa pahalta tuo työpaikka. Ja vihan kanssa ei ainakaan jaksa työskennellä. Nimim. kokemusta on.

Kyllä sinäkin vielä joskus pääset elätiksi turhaan siellä harmittelet

Hei
Mulla on samoja kokemuksia, väsymys, toivottomuus, unettomat yöt nimenomaan huonosta johtamisesta johtuen,pitkä sairasloma takana. Välissä kokeilin työssäoloa 2 kk, muttei tullut mitään. Esimiehenä nykyisin ihminen joka aikaisemmin oli palkanlaskija, sieltä siirtyi PÄÄLLIKÖKSI yhtiöön eikä tunne johtamiansa työtehtäviä. Minut 30 vuoden kokemuksella , johtamiskoulun käyneenä ja esimiehenä ollut 20 vuotta sysättiin syrjään ja hän alko neuvotella johtajien kanssa tietämättä mistä keskustelee, nyt koko paletti sielä sekaisin. Työntekijäpako yhtiöstä koska ammatti-ihmiset voivat huonosti. Nyt pitäs lähteä lokakuussa työhön, mutta onneksi oma työterveyslääkärini ehotti varovaista osa-aikasairaslomaa ja tatistelen lokakuun ajan maaperää.
Olisin ollu valmis keskeyttämään sairaslomani jo syyskuussa, mutta tämä "päällikkö" sano ettei kannate ja sullahan on vuosilomatki pitämättä, piä ne sl.jälkeen. En aikonu pitää. Perjantaina 3-kanta neuvottelu, katotaan mihin johtaa.
Koita jaksaa, ihmiset on ilkeitä ja tulevat aina olemaan, mutta pidä omasta ammattitaidostasi kiinni, kyllä sieltä löytyy sullekkin arvostajia, esim. minä. Tsemppiä!

Kolmikantaneuvottelut ovat toki helvetin alentava keksintö minusta mutta kuitenkin...