Tasavallan presidentti Tarja Halonen on allekirjoitanut lain jossa pakkohoidossa olevan yhteydenpitoa voidaan rajoittaa mikäli yhteydenpidosta on haittaa.
Käytännössä psykiatrinen pakkohoito on sitä, että potilasta vedätetään sellaiseen ajatusmaailmaan taikka elämäntapaan joka ei ole hänelle kotoinen. Potilaan tervehtymisen esteenä ei ole yhteydenpito esim. ystäviinsä, todellisuudessa yhteydenpito voi olla sairaalassa sairastumisen este joka on hyvä asia. Häiritsevä yhteydenpito on vain merkki siitä, että sairaalassa olo ei ole mielekästä.
Ruova Halonen on ennen presidentinkauttaan puolustanut seksuaalisesti erikoisia ihmisiä ja odotankin siksi, että Halonen tämänvuoksi pystyisi ymmärtämään myös muutakin kuin siniseen pukuun pukeutuneen namusetäpolitiikon mielipiteitä. Miksi siis tuollainen ihminen voi allekirjoittaa ja hyväksyä sellaisia sääntöjä jotka sotivat selkeästi tämänpäivän elämäntapoja vastaan?
Koskahan mahtaa tulla se hetki jolloin valtiovaltakin myöntää sen, että me emme voi Suomessa lopun maailmanhistoriaa pakottaa ihmisiä elämään juuri tietyllä tavalla ja ikuisesti ruinata sitä, että ihmisessä on jotain vikaa mikäli hän ei elä ja ole juuri määrätyn kaavan mukaisesti. Mielestäni jo demokratiankin vuoksi meidän tulee suoda toisillemme vapauksia valita oma elämäntapa. Alkaa vaikuttamaan vain kovinkin vahvasti siltä, että kaikki olemassaoleva on kirjattu sairauksiksi joihinka on olemassa jokaiseen oma pilleri. Miksi sitten ei sitten niidenkin pillereiden joukkoon sujauteta nuorison suosimia tanssipillereitä jos tarkoitus on kerran hyvä? Miksi ihmiset eivät saisi edes sairastaa rauhassa niitä omituisia sairauksia joista on olemassa tuhannen ja yksi selvitystä lääkäreiden papereissa? Miksi näitä sairauksia ei saa edes sairaalassa sairastaa rauhassa? Joutuvathan potilaat kuuntelemaan päivästä toiseen vieläkin sairaampien hoitajien solvauksia sairaista ajatuksista.
Joudun jälleen toistaman itseäni. Mielenterveyden hoito on sairaampaa kuin potilaat!
Käytännössä psykiatrinen pakkohoito on sitä, että potilasta vedätetään sellaiseen ajatusmaailmaan taikka elämäntapaan joka ei ole hänelle kotoinen. Potilaan tervehtymisen esteenä ei ole yhteydenpito esim. ystäviinsä, todellisuudessa yhteydenpito voi olla sairaalassa sairastumisen este joka on hyvä asia. Häiritsevä yhteydenpito on vain merkki siitä, että sairaalassa olo ei ole mielekästä.
Ruova Halonen on ennen presidentinkauttaan puolustanut seksuaalisesti erikoisia ihmisiä ja odotankin siksi, että Halonen tämänvuoksi pystyisi ymmärtämään myös muutakin kuin siniseen pukuun pukeutuneen namusetäpolitiikon mielipiteitä. Miksi siis tuollainen ihminen voi allekirjoittaa ja hyväksyä sellaisia sääntöjä jotka sotivat selkeästi tämänpäivän elämäntapoja vastaan?
Koskahan mahtaa tulla se hetki jolloin valtiovaltakin myöntää sen, että me emme voi Suomessa lopun maailmanhistoriaa pakottaa ihmisiä elämään juuri tietyllä tavalla ja ikuisesti ruinata sitä, että ihmisessä on jotain vikaa mikäli hän ei elä ja ole juuri määrätyn kaavan mukaisesti. Mielestäni jo demokratiankin vuoksi meidän tulee suoda toisillemme vapauksia valita oma elämäntapa. Alkaa vaikuttamaan vain kovinkin vahvasti siltä, että kaikki olemassaoleva on kirjattu sairauksiksi joihinka on olemassa jokaiseen oma pilleri. Miksi sitten ei sitten niidenkin pillereiden joukkoon sujauteta nuorison suosimia tanssipillereitä jos tarkoitus on kerran hyvä? Miksi ihmiset eivät saisi edes sairastaa rauhassa niitä omituisia sairauksia joista on olemassa tuhannen ja yksi selvitystä lääkäreiden papereissa? Miksi näitä sairauksia ei saa edes sairaalassa sairastaa rauhassa? Joutuvathan potilaat kuuntelemaan päivästä toiseen vieläkin sairaampien hoitajien solvauksia sairaista ajatuksista.
Joudun jälleen toistaman itseäni. Mielenterveyden hoito on sairaampaa kuin potilaat!
Vastaukset 20
Vanhimmat
kyllä on ihan hyvä vaan jos ihminen laitetaan pakkohoitoon jos hän on vaaraksi itselleen tai muille. ja kyllä tuohon yhteydenpitojuttuunkin varmaan joku ihan järkevä syy on.
Eihän ihmisen tarvitse olla vaaraksi kenellekään joutuakseen pakkohoitoon. Etkö tiedä oikeita kriteerejä?
Mitkä siis on pakkohoidon kriteérit?
Ainut peruste on mielisairaus ja käytännössä olen tässäkin todistanut sen, että mikä tahansa asia voidaan tulkita mielisairaudeksi taikka saada asia näyttämään mielisairaudelta samalla kun moni todellinen oirehtiva ihminen jää ilman minkäänlaista hoitoa.
Mitenkä sitten tulkitaan se, että kuka sitten on vaaraksi itselleen taikka muille ja kuka ei?
Sinähän saat asian kuullostamaan siltä, että ihminen saa olla mielisairas, mutta ei missään nimessä vaaraksi.
ESIM:
Eräs ystäväni on koko nuoruuden ajan joutunut monenlaiseen kahinaan. Hänellä on arvosijoitus kontaktilajiharrastuksessa joka sekin harrastus loppui äidin pahoipitelyyn. Tämä samainen ihminen on joutunut monen eri ihmisen pahoipitelemäksi aivan pelkästään sen vuoksi, että on mennyt haastamaan riitaa humalaisen kanssa. Samaista ihmistä on haettu sairaankuljetuksella työpaikalta paikattavaksi terveyskeskukseen jne..
Itse hän on syyllistynyt ainakin kolmeen pahoinpitelyyn ( potkimista päähän, kuristamista, lyöntejä) sekä uhkaillut tappavansa ja kaikenlisäksi häirinnyt kotirauhaa jne... Taponyrityksestä tämä ihminen selvisi puhtailla papereilla koska kuristuksesta ei jäänyt jälkiä. Sen sijaan hätävarjelua käyttänyt sai tuomion pahoinpitelystä ja jälkikäteen pakkohoitoa.
Kuka oli pakkohoidon tarpeessa?
Olen itse ollut useaan otteeseen masentunut. En koskaan ole ollut sen vuoksi sairaalassa, enkä ole halunnut, koska minulla on lapsi. Terapiassa kyllä kävin monta vuotta. Paranin kovasti, koska luotin lääkäriini. Kerran suutuin itsekseni, kun lausunnossa sanottiin:"affektiot arvaamattomia", tunteet siis. Rähjäsin, mutta mieheni sanoi, ettei koskaa osannut ennakoida suuttumistani tai muuta reaktiotani. Niin se on, ettei itseään aina näe realistisesti.
Minkälaista se pakkohpoito on, tai sairaalahoito yleensä? Syöttääkö ne vain pään täyteen myrkkyjä, vai auttaako ne selvittämään, mikä mielessä myllertää?
Vaikutat älykkäältä ihmiseltä, jaksatko vastata tyhmemmälle?
Sairaalassa ei tehdä yhtään mitään ja oleminen sairalassa on ikäänkuin vankilan ja armejan välimuoto. Säännöt on tiukat, mutta mitään siellä ei varsinaisesti tehdä. Maleksitaan lukitun osaston käytävillä ja oleskeluhuoneissa.
Päivisin on tarjolla mm. vapaaehtoista ryhmäkeskustelua tyhmien kanssa joka käytännössä tarkoittaa sitä, että kukaan ei keksi mitään sanottavaa ventovieraille ja ainoa joka on äänessä on jokin eläkeikäinen ja yksinäinen vanha mummo joka puhuu jeesuksesta. Parempaa seuraa on todellakin tarjolla vaikka seksuaalisesti häirintyneiden chat-palstalla.
Tosinaan pääsee ohjatulle kävelykierrokselle sairaalan ympäristöön jossa mielenterveydenhoitoja esittelee juuri sitä paikkaa jossa ollaan sisällisodan aikana teloitettu ihmisiä :/
Lääkitystä tarjoillana joillekkin, ei kaikille. Lääkkeiden vaikutus on tietenkin tapauskohtainen, mutta itse saan paremmat fiilikset jääkylmästä 1-oluesta.
Sairaaloita ja osastoja voi tietenkin olla erinlaisia, mutta tässätapauksessa nukkumistilat oli ikäänkuin armeijan huoneessa. Monta ihmisitä samassa huoneessa ja puolikkaan ihmisen punkat sänkyinä. Pahinta tietenkin on se, että kotosalla saa nukkua ihan rauhassa, mutta sairaalassa pitää kunnella eläkeläisen piereskelyä taikka ihan oikeasti henkisesti alistetun mussutuksia.
Itse kiinostuin vierustoverin henkisestä maailmasta hänen alkaessa keskustelemaan. Käytännössä kaverin juttu meni vähän omituisilla raiteilla toisinaan ja käytös oli outoa, mutta se ei ollut mikään ihme koska hän oli ollut pitkään sairaalassa ja lääkitys aiheuttaa hieman vinoutumaa maailman-näkemykseen. Joku tietenkin kutsuu sitä hyväksi oloksi, mutta kokemuksella voin kertoa miten sairalta maailma alkaa näyttämään. Nähdessäni tämän kaverin perheen ymmärsin, että olisi kyllä voinut ottaa siskonkin pieneen käsittelyyn. Nuori ja varmasti aidosti kaunis ihminen näytti pitkälti riivaja-elokuvan riivatulta eikä suinkaan ihmistä. Kysessä oli yrittäjäperhe joka oli nähtävästi tyhmyyttään alkanut rääkkäämään lapsiaan. Saimpahan heiltä omenan:))
Yrittäjäperheisiin kohdistetaan yleisesti ottaen hyvin paljon hyökkäyksiä valtiovallan toimesta. Lähestulokoon kaikki yhteiskunnalliset tahot ns. "virkaloiset" pyrkivät vallankäyttöön jopa sellaisissa asioissa jonnekka ei olemssaoleva laki yllä. Tänäpäivänä on jopa lakia alettu muuttamaan sellaiseksi, että ei ole edes mahdollista edistyä normaalisti ihmisioikeuksien mukaisesti elämässä mikäli ei ole jonkilaista viranomaisen hyväksyntää. Paimiolainen poliisi syytteli urakkatyöläistä herrastelusta, mutta mitähän se mahtaa olla kun eräs tehdas ei nuodata edes työehtosopimuksia samalla kun he kokoonuttavat liikuntaporukkaansa paikallisella poliisiasemalla?
Monessa tapauksessa jopa kouluikäisiä aletaan piinaamaan mikäli on jonkilaista yrittäjyyttä perheessä. Ikävää kuulla uutisissa miten HYVÄN perheen HUONO lapsi on syyllistynyt vakavaan rikokseen ja vankilan sijasta tulee vankimielisairaalaa. Käytännössä vankimielisairaalasta ei pääse pois ennen kuin on tervehtynyt joka käytännössä tarkoittaa sitä, että 15-vuoden tuomio voi johtaa 25-vuoden vankimielisairaala reissuun.
Mielenterveydenhoitajat kärsivät nähtäväasti itse jonkilaisesta psyykeongelmasta. Käytännössä tuolaisessa paikassa on yhtämonta hoitajaa kuin pokaakin. Vastaavaa tilnnetta ei varmaankaan ole virkavallan kohdalla tapahtunut kuin Sauvossa olleessa nuorison välienselvittelyssä jossa oli poliiseita yhtämonta kuin rähjääjiä. Yhtään kunnollista taikka vastuuntuntoista hoitajaa siellä ei ollut. Olivat meinaan kaikki huonostivoivan näköisiä ja huonoja käytökseltään.
Toistuvia sovauksia ja keljuilua. Toiset ottavat hieman liian tosissaan ja vakavissaan.
Kuri tuollaisessa paikassa on täysin järjetön. Tavallinen ihminen jopa työpaikalla on tottunut menemään röökikoppiin kahvimuki kädessä. Sairaalassa kahvit pysyi tiukasti ruokahuoneessa ja metelihän siitä nuosi jos otti kahvit tupakkakoppiin.
Kuripuoli on kuten armejasta. Suomalaisen armejan kuri ja toimintatavat sinäänsä sotivat itseään vastaan. Suomen armeja on vajaatehoinen juuri näiden keljumaisten sääntöjen vuoksi. Käytännössä siis vajaamielinen ajattelee ja ajattelematon tekee. Hoito perustuu itsessään naisten mielivaltaan jonka sinäänsä tulkitsisin jonkilaiseksi ihmisoikeusloukkaukseksi. Mielisairauksia ja oireiden kuvauksia joidenka varassa ollaan lähdetty valmistamaan lääkettä joilla ei ole mitään todellista parantavaa vaikutusta. Käytännössä siis mahdolliset sairauden kuvaukset perustuvat siihen mitä suusta tulee taikka tulkintaan päihteiden väärinkäytöksestä jotka nämäkin voivat olla leikkimielistä suunsoittoa taikka aivan tarkoituksenmukaista elämäntapaan kuuluvaa puuhastelua.
Todella ikävää todeta, että joitain miehiäkin on eksynyt tähän pönttömäisyyteen. Olemme avoimessa europassa jossa jokaisella pitäisi olla mahdollisuus mielekkääseen elämään. Perustuslakimme on täysin voimaton joidenkin alakohtaisten sääntöpykälien vuoksi. Alistaminen, solvaaminen taikka jonkilainen johdattelu ei itsessään johda muuhun kuin mielenterveydellisiin ongelmiin. Ei siis todellakaan minkäänlaiseen parantumiseen oireista. Suomalainen yhteiskunta on hyvin omituinen juuri näiden opeteltujen holhoomisien johdosta. Me emme ole mielestäni EU-kelpoisia ja ainut tapa jolla yhteiskunnallista profiilia saadaan nostetyuksi on se, että virkavallalta aletaan vaatimaan aivan samoin kuin yrityksiltäkin. Selkeä tulosvaatimus taikka siirto toiseen työhön. Eihän siitä mitään tule, että virkavalla on veromaksajien ksutannuksella jonkilainen mandaatti eivätkä he joudu minkäänlaiseen vastuuseen tekosistaan. Sama pätee jopa työpaikoilla esimiehiin. Tänäpäivänä valtaosa esimiehistä on jollakintavalla vinksahtaneita päästään, mutta he eivät joudu minkäänlaiseen vastuuseen, mutta heillä on samalla mahdollisuus ahdistella työntekijäänsä.
"Mielisairaala on ikäänkuin vankilan ja armeijan välimuoto."
Tietyt piirteet on kuin nykyajan vankilasta, mutta:
"Ainakin joskus vuosikymmenet sitten vankiloissa oli kuri ja järjestys, vangeille ja vartijoille oli olemassa selvät ohjeet joiden mukaan toimittiin. Silloin tiesi missä mennään.
Nyt on vankilan sosiaalitädit joilla on ohjeenaan "vangin paras", joka on milloin mitäkin. Se pelottaa koska heillä on suunnattomasti valtaa. Ikinä et voi olla varma hyväksytäänkö sinut vai ei. Ihan selvää minuuden riistämistä."
Näin kirjoitti eräs pitkään vankilakierteessä ollut taparikollinen.
Mielisairaaloissa ei koskaan ole ollut selviä sääntöjä joiden mukaan toimitaan, on vain "potilaan paras". Potilas ei voi koskaan saada hyväksyntää, koska normit asetetaan potilaskohtaisesti niin että jokainen voidaan määrittää hulluksi. Muutoin sairaala olisi potilaspulassa.
Sääntöjen puute johtaa yhä raakaan potilaitten väliseen väkivaltaan. Sama ilmiö on nähtävissä mm. vankiloissa.
Mitä tulee vainoharhasyytökseen, niin voin todeta että pakkoauttajat eivät välitä poliisitutkinnoista ja lainvoimaisista tuomioistuimen päätöksistä tuon taivaallista. (Näin kävi mm. "pikku-Nikon" tapauksessa. Poikaa sanottiin isänsä raiskaamaksi vaikka mitään todistetta ei ollut.) He tekevät johtopäätöksensä tapahtumien kulusta ihan itse muita, varsinkaan potilasta, kuulematta. Jos joku esittää oman näkemyksensä asioista ja se on ristiriidassa pakkoauttajien näkemyksen kanssa, se on vain "aivojen tuotetta" ja paranee sähköshokilla (erittäin tuskallinen).
Miksi kaikki "hoito" on turkallista ja pakkolla annettua? Haiskahtaa nykyajan noitavainolta.
Siis lääkärit ylenkatsovat poliisin, syyttäjän ja tuomareitten näkemyksiä vaikka heillä itsellään ei ole asiantuntemusta näiltä aloilta ja ovat vielä mielestään erehtymättömiä joka alan asiantuntijoita. Kaiken huippuna he kiistävät että aiheeton pakkohoito olisi mahdollista nyky-Suomessa. Olen toista mieltä.
Mielenterveyslaki määrittelee tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit, jotka tulee täyttyä, jotta potilas voidaan määrätä hoitoon.
Tässä ote ko. lainkohdasta:
"Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain:
1) jos hänen todetaan olevan mielisairas,
2) jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja
3) jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä."
On siis vääristelyä sanoa, että ainut kriteeri olisi mielisairaus.
Mitä sitten tulee yhteydenpidon estämiseen; oletko tullut ajatelleeksi, että kenties ne ihmiset, joihin halusit yhteyttä pitää, eivät halunneet sinun sitä tekevän? Itse olen joutunut pakkohoidossa olevan ihmisen puhelinterrorin kohteeksi ja totta vieköön pyysin sairaalaa rajoittamaan hänen yhteydenottojaan siihen asti kun hän tuli parempaan kuntoon.
"paranee sähköshokilla (erittäin tuskallinen"
Kertoisitko tyhmälle, miten sähköshokki voi olla tuskallinen, kun se annetaan anestesiassa?
Ystäväni sairastui vakavaan masennukseen ja häntä hoidettiin sähköshokeilla. Hoito oli todella tehokasta ja ainoa haittavaikutus oli vähän aikaa kestänyt muistin heikkeneminen. Miksi ei voisi käyttää hoitoa, joka on tehokasta ja nopeaa?
Onhan ne sairaalat eräänlaisia kuritushuoneita joissa pyritään antamaan mielikuvaksi, että ei ole kuin jokin tietty kaava elää ja kaikki muu on sairasta.
Siinähän lukee selkeästi joka kohdassa, että mielisairaudesta on kyse.
Olen itse harjoittanut tätä puhelinterroria niitä ihmisiä kohtaan jotka minut on hoitoon järjestänyt, mutta tässäkin tapahtumaketjuna oli se, että aluksi vanhempani kävivät pitkään luultavasti jollakin tutulla yksityisellä psykiatrilla. En tiennyt asiasta mitään, mutta jossakin vaiheessa kun avitin vanhempiani arkipäiväisissä asioissa, minulle alettiin puhumaan outoja asioita. Tämänjälkeen kun kävin edelleen ihan vain käymässä kotosalla niin äiti alkoi työntämään vitamiineja suuhuni ja pyrki vakuuttelemaan, että minussa olisi jotain vikaa. Olisin pysynyt pois koko kotioloista, mutta olin jo tuossa vaiheessa taloudellisesti riippuvainen vanhemmistani jotka luovuttivat satanen kerrallaan rahaa vaikka alunperin oli sovittu se, että sen verran saan rahaa käyttööni mitä tarvitsenkin esim. ruokaan. Tätä ennen kyllä luvattiin asunnot jne.. mutta ainahan löytyi jokin sellainen syy, että en saisi edes alkurahaa pankkilainaa varten. Kotiin ehdotettiin asumaan ja rahaa säästämään, mutta käytännössä molemat vanhempani ovat SAIRAITA, joten en voi siellä asua.
Käynneistä kotona tuli siis tiiviimpiä ja hankalempia. Kertaalleen sitten äitini puhui hieman ohi suunsa ja kertoi, että heillä olisi jokin eläkeläistuttu joka haluisi lääkitä minua. Tuossakohtaa sitten jo soitinkin puhelinluettelon alkusivuilla olevaan mielenterveyspuhelimeen jossa minulle kerrottiin, että lääkärillä on lääkärinluvat vieläpä jopa senjälkeen kun on siirtynyt eläkkeelle, joten tämä valta kyllä lääkärillä olisi. Sittenhän osasin jo pelätä ja ymmärsin nopeasti miten isäni kävelee illasta parvekkeenalta kun ole tupakalla, mutta hän ei suostu edes tervehtimään. Aamuisin jompikumpi tunkeutui asutooni useasti sisälle ja monesti minua jopa häirittiin omituisilla puhelinsoitoilla.
Luotin siihen ettei mitään murhetta olisi kunnes poliisisaattuessa terveyskeskuksen kautta sairaalaan. Kantelin välittömästi kännykän tekstiviestillä vapaudenriistosta, en tiennyt tuolloin säntöjä ja sitä, että heillä olisi oikeus näin tehdä. Loppujenlopuksi selvisi, että tämä yksityinen lääkäri oli pyytänyt terveyskeskukselta apua ja tämän yksityisen pyynnön takana oli vanhempani ja se, että sairaala saa todella tehdä näitä päätöksiä. Käytännössä siis minun olisi tullut käyttäytyä ministerin tavoin jotta ei olisi tullut murheita.
Sairaalassakin joku ehkä luuli, että kärsin jostakin, mutta todellisuus on se, että haluasin elää ja olla vain rauhassa. Kaipa tämäkin rauhallisuus tulkitaan masennukseksi taikka jotain. Sairaalassa pyrittiin edelleen vakuttelemaan ja ohjalemaan minua johonkin kouluun taikka jotain sellaista jota vanhempani haluavat, mutta SE EI NYT VAAN PERKELE KUULU MINUN ELÄMÄÄNI TAIKKA HALUIHINI. Mitä sitten haluan niin se ei sitten kuulu hevon vittua lanttumaakarille taikka jollekin vanhalle saatanan paskalle.
Tänäpäivänä siis olen täysin ylistressaantunut jo pelkästään näiden saatanan yhteiskunallisten pelleilyhoitojen kanssa. Onko se nyt niin saatanan vaikeaa ihmisten ymmärtää, että hyväolo on kiinni mielekkäistä teista ja asioista jotka ei tässäkohtaa ole minun kohdalla koulutusta, suihin anto Pamela Andessonille kuin anaaliseksi kirahvin kanssa. Mitä se sitten on niin mitä vittua se sitten kenellekkään kuuluu. On se perkele kumma ettei hyvälle mene jakeluun se, että minuun ei vaikuta positiivisesti jokin pilleri taikka vanhan läskiperseisen ihmisen lässytys jonka ääö on jotakuinkin George Bussihin tasoa.
Ja sitä sitten ihmettelen, että miksi perkeeleessä nämä lanttumaakarit pyrkivät vedättämään johonkin saatanan hoitoon taikka keskusteluun jos kerran minä vcaadin, että sekin pieni vcapaudenriisto viedään oikeuteen. MIKSI PERKELEESSÄ EI ASIOITA VOIDA VIEDÄ LAIN MÄÄRÄÄMÄLLÄ TAVALLA OIKEUTEEN JOS KERRAN NÄIN VAADITAAN?
Te saatanan pölkkypäät saatte sitten siellä oikeudessa esittää niitä mielenvikaisia olettamuksia mielisairauksista.
Tässäkohtaa ei ollut mistään muusta kyse kuin yrittäjän mielivallasta ja halusta määrätä aikuisen menemisiä ja tulemisia joka sekin onnekeseni päättyi lähes täydelliseen yrittäjän katastroofiin.
On se hyvä että sairaat pannaan sairaalaan kuntoutumaan häiritsemästä terveitä ihmisiä.
Kyllä vanhemmillakin on oikeus omaan elämään rauhassa sairaista lapsistaan jos voimat kerran eivät enää riitä. Taloudellinen riippuvuus vanhemmista on useimmiten seurausta omista toimista ja esimerkiksi koulutus on hyvä keino päästä töihin käsiksi. Jos jää työttömäksi niin työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston on tietysti autettava.
Varmasti yhteiskunnassa olisi vähemmän pahaa oloa jos ihmisillä olisi käytettävissä riittävästi rahaa elämiseen ja mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen työn tai opiskelun muodossa. Valitettavasti elämme kilpailuyhteiskunnassa ja heikommat pärjäävät huonommin. Tämä näkyy rikoksina, väkivallantekoina, mielisairautena ym ongelmina. Yhteiskunnalla on rajalliset resurssit ja valitettavasti esimerkiksi terapiaa ei voida järjestää riittävästi resurssipulan takia ja tukiasuntoja riittää vain heikoimmin pärjääville.
Minun asuntooni on tunkeuduttu. Minun puhelimeeni on soiteltu häiritseviä soittoja. Minun autoni on varastettu. Minulle on ehdotettu ja jopa pakotettu elämään taloudellisessa riippuvuudessa.
Siis miten sinut on pakotettu elämään taloudellisessa riippuvuudessa ? Ei kai kenenkään ole pakko toiselta rahaa ottaa vastaan siksi, että toinen sitä tarjoaa.
Jos et halua koulutusta ja ehkä sitä kautta työtä, jolla voisit elättää itsesi ja ehkä maksaa verojakin, toivottavasti et myöskään pyydä muilta (lue: vanhemmiltasi, sossusta, työkkäristä) rahaa mm. autosi, tietokoneesi ym. ylläpitoon. Sairaspäivärahaan tai eläkkeeseenhän sinulla ei kai ole oikeutta kun kuitenkin olet terve (vaikka ne varmaan sairaalasta tai psykiatrisesta avohoidosta tällaista tyrkyttelivät)...
Ja töitä et puolestasi saa, koska nimesi on iäksi tahrattu ja koko kotiseutusi sekä kaikki työnantajat tietävät maineesi pilatun ikiajoiksi, koska kaikkihan tietävät sinun olleen psykiatrisessa pakkohoidossa ja tästä (aiheettomasta) pakkohoidosta saaneen ikuisen leiman otsaasi etkä työllisty ikinä.
Ja taustalla on tietysti vanhempiesi, lääkäreiden sekä valtiovallan sadistinen salaliitto joka tähtää kaltaistesi ihmisten kyykyttämiseen...
Siis miten sinut on pakotettu elämään taloudellisessa riippuvuudessa ? Ei kai kenenkään ole pakko toiselta rahaa ottaa vastaan siksi, että toinen sitä tarjoaa.
Jos et halua koulutusta ja ehkä sitä kautta työtä, jolla voisit elättää itsesi ja ehkä maksaa verojakin, toivottavasti et myöskään pyydä muilta (lue: vanhemmiltasi, sossusta, työkkäristä) rahaa mm. autosi, tietokoneesi ym. ylläpitoon. Sairaspäivärahaan tai eläkkeeseenhän sinulla ei kai ole oikeutta kun kuitenkin olet terve (vaikka ne varmaan sairaalasta tai psykiatrisesta avohoidosta tällaista tyrkyttelivät)...
Ja töitä et puolestasi saa, koska nimesi on iäksi tahrattu ja koko kotiseutusi sekä kaikki työnantajat tietävät maineesi pilatun ikiajoiksi, koska kaikkihan tietävät sinun olleen psykiatrisessa pakkohoidossa ja tästä (aiheettomasta) pakkohoidosta saaneen ikuisen leiman otsaasi etkä työllisty ikinä.
Ja taustalla on tietysti vanhempiesi, lääkäreiden sekä valtiovallan sadistinen salaliitto joka tähtää kaltaistesi ihmisten kyykyttämiseen...
Mitäpä jos muuttaisit toiselle paikkakunnalle ja loisit sinne uuden seurapiirin ympärillesi. Se olisi aika iso juttu kelle tahansa. Samalla valitettavasti katkeaa moni hyväkin ihmissuhde.
Tämä tietysti edellyttää että ensin ITSE katkaiset napanuoran vanhempiisi (ellet jo ole niin tehnyt), kukaan ei voi sitä puolestasi tehdä.
On olemassa vanhempia jotka pyrkivät määräilemään isoja lapsiaan loputtomiin. Et suinkaan ole heidän omistama tavara. Siihen heillä ei ole oikeutta. Tälläiset kusipäät eivät koskaan missään tilanteessa tule tekemään pienintäkään parannusta. Siitä saat olla täysin varma.
Jos aiot jatkossakin elää työttömänä, niin muista että ilman ulkopuolista apua sinulla ei ole varaa esim. autoon. Kuitenkin nykyinen elämäsi on yhtä riskipeliä. Voit koska tahansa joutua mielisairaalan elinkautisosastolle. Siellä maallinen mammona menettää kaiken merkityksensä.
Vastaan nyt Mac:in puolesta.
Sano mulle yksikin merkittävä politiikko joka on sanoutunut irti mainituista väärinkäytöksistä.
kunnes olet henkihieverissä kun olet nukutettuna, tuntuuko kivalle kun heräät ?
Sähköshokit ovat vaarallisempia kuin turpiin veto.
Vihreät mm. Osmo Soinivaara on kai ajaneet (pientä) kansalaispalkkaa kaikille sen sijasta, että ihmisen edellytetään elättävän itsensä ensisijaisesti työllä mitä kai nykyiset valtapuolueet ajavat.
Kukaan ei vissiin ole ajamassa alas järestelmää, jossa sairausavustukset poistetaan, mutta tämä siis edellyttää sairauden olemassa oloa.
Työttömyyskortistossa olijoiden edellytetään olevan työkykyisiä ja -haluisia. Jos ei ota töitä vastaan tai ei pitkään aikaan löydä niitä, mutta hakee silti korvauksia taitavat poliitikot haluta työkyvyn (ja halun selvittelyä).
Omillaan saa kai elää kuta kuinkin rauhassa.
Tiedän kyllä muutamien tuttujeni olleen mielisairaalassa, mutta en minä heitä pahoina pidä ja ihmettelenkin, mistä työnantajat oikeasti saisivat tietää kuka on aiemmin missä ollut ?
Niin, taitaa olla, etteivät useimmat ihmiset PIDÄ noita asioita niin väärinkäytöksinä...
tuossa:
"Ruova Halonen on ennen presidentinkauttaan puolustanut seksuaalisesti erikoisia ihmisiä ja odotankin siksi, että Halonen tämänvuoksi pystyisi ymmärtämään myös muutakin kuin siniseen pukuun pukeutuneen namusetäpolitiikon mielipiteitä. "