matalaenergiatalot,
ensimmäisen vuosikymmenen aikana rakennetut, tulevat arvatenkin olemaan suurimpia hometaloja myös.
vai onko joku aikuinen eri mieltä.
ensimmäisen vuosikymmenen aikana rakennetut, tulevat arvatenkin olemaan suurimpia hometaloja myös.
vai onko joku aikuinen eri mieltä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Miksi ne tulevat olemaan hometaloja????
esim.
ennen oli hirsi, joka varmasti kuivui koko seinän osalta.
sitten tehtiin ulkovuori, jossa tehtiin 50x100 patikkapätkien päälle tuulensuojaksi.
Mutta nykyään tehdään niin paksuja seiniä, että ne pysyvät kosteana,
ulko- ja sisäpuolistenkosteuksien vuoksi.
Jatkuva kosteus tuottaa hometta.
Onhan jo arkkitehteja,
jotka laittavat kosteuseristeen puoleenväliin seinää.
Juttu on aivan tuulesta temmattu, muta estävät syksyn ulkopuolista kosteutta.
Eli paksuun seinään jää aivan varmasti paikkoja joissa on likaa kosteuta.
Ja toiseksi,
kun kosteuta jää, taloudellisuus kärsii.
Eihän saunassakaan löylyä heitettäessä lämpötila nouse, vaan kosteus,
kosteus on aina kylmempää tai kuumempaa.
kostea patalappu on aika vaarallinen kun otat kuumasta uunista tavaraa, pienikin kosteus on pahasta.
Muttu fiksumman vaikutelman annat, jos ymmärrät jatkossa pitää turpasi kiinni. Niin paljon oli virheitä sepustuksessasi, etten jaksa sitä edes alkaa sen kummemmin ruotimaan.
totta puhut en ole kovin järkevä
oppi olen saanut koko elämäni,
jokainen vanhempani rakentama talo, vuodesta 1912 ja minun rakentamani alkaen vuodesta 1968,
on vielä hyvin pidettyjä ja suosittuja.
On tullut myös rakennettua itselle ja 4 lapselle,
talot ja siinä samalla on aina rakennettu 2-3 naapuritonteille, myyntitarkoituksella,
koska tulevat lähes samoilla perustamiskustannuksilla
ja se rakentaminen on helppoa,
kun osaa.
Vain kioskin myyjä olen, elantoni olen saanut rakentamalla itselleni ja myymällä niitä,
myymällä vain hyvälle tutulleni tai sukulaiselleni, ei yhtään vieraille.
Seinään ei ole tapana päästää kosteutta, siksi on höyrysulut.
Kosteusongelmissa on kyse virheellisestä rakenteestä tai riittämättömästä ilmanvaihdosta.
Nykyisen tiedon perusteella rakennetussa talossa ei tule kosteusongelmia.
Eikä se homehtuminen ole seinän paksuudesta kiinni, teltankin seinä homehtuu melko helposti.
"Seinään ei ole tapana päästää kosteutta, siksi on höyrysulut."
>
Suurin osa kosteusvaurioista tulee ulkoapäin.
Kunvallitseva kosteus on kuukausia yli 99% ja ne sadevedet lisäksi.
"Nykyisen tiedon perusteella rakennetussa talossa ei tule kosteusongelmia".
>
tietoa tosiaan ei tarvita, on runsaasti 1900 luvun alkupuolellakin rakennettuja, joissa ei ole kosteusvaurioita.
MUTTA TIEDON SOVELTAMINEN ontuu,
on jo 2003 rakennetuissa taloissa homeita.
Ompa niinkin käynyt että sienistöä on jo laitetuissa lämpöeristeissä.
toivon teillekin homeettomia taloja,
jotta ei tarvi turhaan yskiä tai sairastella lähes joka vuosi flunssaa.
se ei kuulu normaaliin elämään.
Eristepaksuuden vaikutusta rakenteen kuivumiseen on tutkittu(olikohan TKK tai TTKK tekijänä), eikä paksuudella ole käytännön vaikutusta. Esim. ulkopinnan lämpötilaan ei eristepaksuudella ole suurtakaan vaikutusta. Ellei sitten olla aivan paperinohuissa rakenteissa, mikä ei tietenkään muuten ole järkevää.
Tuo "ulkopuolinen kosteus"-käsite on kovin salaperäinen. Kosteus EI tunkeudu ulkoilmasta sisällepäin, lämpimämpään rakenteeseen, suurempaa vesihöyryn osapainetta vasten. Kosteus kulkee sisältä ulos, siksi höyrysulku on tarpeen kerrosrakenteisissa seinissä. Hirsiseinä on kyllä sikäli parempi, että kun höyrysulkua ei ole, sitä ei voi myöskään tohelokaan puhkaista!
Vetenä rakenteeseen valuva vesi on asia erikseen, mutta silloin on kyse jo pahasta rakennusvirheestä.
Kunnioitan alkuperäisen kirjoittajan kokemusta rakentamisesta, mutta suutari pysyköön kuitenkin lestissään. Ei ole kovin fiksua moittia nykymaailman ja ennen kaikkea tulevan tilanteen kannalta järkevää rakentamista, siis matalaenergiarakentamista, olemattomin perustein.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000028344126
kun molemmilla on asiat näin hyvin kuin näyttää olevan, sillonhan on kaikki hyvin.
Joskus vain kirjoitan kun käy sääliksi nuorten
ongelmat, johtuen lyhytnäköisyydestä ja
oikean tiedon valinnasta.
"Ei ole kovin fiksua moittia nykymaailman ja ennen kaikkea tulevan tilanteen kannalta järkevää rakentamista,"
Minusta on hyvin fiksua, kyseen alaistaa nykyaikainen rakennus,
vakavat ongelmat lisääntyvät jatkuvasti,
lupauksia on vuosikymmen eteenpäin,
mutta toteutuminen on epävarmaa.
Useissa energiaratkaisut maksavat itsensä takaisin 10 vuodessa, jos yleensä maksavat koskaan.
On tyhmää uskos kaikkiin lupauksiin ja yskiä lähes päivittäin talossaan.
Sillä monen pienet yskätkin on lähtöisin talosta,
vaikka niiden olemassaoloa on vaikea osoittaa.
Kun vaihtaa, 6 kk muualle yskät loppuvat.
mutta hyvät jatkot tämän päivän asiantuntijalle.
"Seinään ei ole tapana päästää kosteutta, siksi on höyrysulut."
>
Suurin osa kosteusvaurioista tulee ulkoapäin.
Kunvallitseva kosteus on kuukausia yli 99% ja ne sadevedet lisäksi.
xx Suurin kosteusrasitus tulee sisäilman kosteudesta ja se estetään höyrysululla, tätä ei kaikki puru- ja hirsiuskovaiset ymmärrä. Jos vesi valuu ulkoa seinään sisälle on kyse rakennusvirheestä ja todella pahasta sellaisesta.
"Nykyisen tiedon perusteella rakennetussa talossa ei tule kosteusongelmia".
>
tietoa tosiaan ei tarvita, on runsaasti 1900 luvun alkupuolellakin rakennettuja, joissa ei ole kosteusvaurioita.
xx Kaikki huonot yli satavuotiaat talot on purettu tai lahonneet pois jo aika päiviä sitten ja niitä poistuneita huonoja taloja on moninkertaiset määrät säästyneisiin näden.
MUTTA TIEDON SOVELTAMINEN ontuu,
on jo 2003 rakennetuissa taloissa homeita.
Ompa niinkin käynyt että sienistöä on jo laitetuissa lämpöeristeissä.
xx Rakennusvirheettömyys ei takaa homettomuutta, sillä väärällä asumisella ja laiminlyönneillä saa minkä tahansa homehtumaan.
toivon teillekin homeettomia taloja,
jotta ei tarvi turhaan yskiä tai sairastella lähes joka vuosi flunssaa.
se ei kuulu normaaliin elämään.
xx Kiitos, talomme sisäilma on erinomaista.
xx Kaikki huonot yli satavuotiaat talot on purettu tai lahonneet pois jo aika päiviä sitten ja niitä poistuneita huonoja taloja on moninkertaiset määrät säästyneisiin näden.
---------------------------------
Ei vanhoja ole purettu virheiden vuoksi.
Vaan ovat yksinkertaisesti tulleet pieneksi.
Ovat olleet yleisen kehityksen tiellä,
rakennettu kerrostalo tontille.
Tai ovat olleet vuosia hoitamattomina ja tarpeettomina.
meilläkin on hyvä sisäilma,
ei ollut kolmesta lapsesta yksikään joka vuosi lääkärissä.
Nyt kun muuttivat, ei käyty valittamassa mitään vaivaa 10 vuoteen.
meillä on varmaan parempi ilma,
tai yhtä hyvä kun teillä.
Tulee joka huoneessa olevasta putkesta suoraa sitä ulkoilmaa jota ulkonakin hengitämme.
poistuu kylppärin kautta.
Malla, jossa tila ei ole ongelma, on silti vanhoja taloja purettu huonokuntoisuuden vuoksi pois.
Mitä ilmaan tulee niin meillekkin tulee huoneisiin samaa ilmaa kuin mitä ulkona on, mutta se menee vielä suodattimien läpi, eli se on puhtaampaa kuin ulkoilma.
"Suurin osa kosteusvaurioista tulee ulkoapäin.
Kunvallitseva kosteus on kuukausia yli 99% ja ne sadevedet lisäksi."
Yleensä kosteusrasitus tulee sisältä. Ilman kosteudessa kyse on suhteellisesta kosteudesta ja lämpimässä sisäilmassa on enemmän vettä kuin kylmässä ulkoilmassa, vaikka kosteusprosentti olisi sisällä pienempi.
kosteus % onongelma vasta kun se on yli 98%
mutta sisäilmankosteudessa on ongelma,
joka synty kosteuden mennessä aina kylmään päin ja tekee hometta siellä.
Kosteuden suunta on suuremmasta osapaineesta pienempään, ei siis varsinaisesti lämpimämmästä kylmempään, mutta käytännössä toki yleensä näin. Eli kosteus tahtoo kulkea sisältä ulospäin, siksi se höyrysulku on tärkeä rakenteessa, ettei rakenteet kostu sisäilman kosteudesta.
Ensin on neronleimaukset ja innostus, sen jälkeen jumalaton hässäkkä, suosio ja kiire. Sitten onkin jo vastuullisten henkilöiden etsinnän aika.
Suraava hässäkkä on luvassa näille "muovittomia" taloja rakentaneilla, kun puutteellisten höyrysulkujen vuoksi seinät alkaa mätänemään.
Rakennusalalla on aina mennyt perse edellä puuhun. Taitaa siis tässäkin asiassa kaava edelleenkin olla sama.
Harmi vaan että niistä voi jotkut ihmiset todellakin saada todella haitallisiakin sairauksia. Liian iso hinta niistä siis maksetaan.
Asia on hyvä eli on pyritty tuomaan julkisuuteen energiasäästöä yms.
Uusimmassa rakennuslehdessä on hyvä artikkeli tutkimus ja kehitystyöstä. Lyhyesti artikkelista "valtio hylkäsi viime vuonna tasapuolisuusajattelun ja teki selvät valinnat, millä aloilla Suomi aikoo tulevaisuudessa pärjätä". Rakennusala ei kuulunut joukkoon.
Rakennusala on jäänyt jo aikoja sitten kehityksessä jälkeen ja se vaan jatkuu.
Nyt nämä matalaenergiatalot ovat tulleet markkinoille tosiaankin ja niistä löytyy ihan sama vakio määrä virheitä kuin muistakin vastaavista kehitelmistä.
Mutta beta versiot on jo suunnittelupöydillä olleet ja uutta pusketaan suunnittelupöydille siten se vaan etenee.
Markkinatalous määrittelee suunnan..