Kun vuosien jälkeen taas oikein innostuin luonnossa liikkumisesta ja retkeilystä, niin eihän siinä muu auttanut kuin ottaa jälkikasvu mukaan. Nuorimmainenkin jaksaa jo muutaman kilometrin omin jaloin kulkea. Pikku luontopolkuja ja päiväkohteita on kierretty ja makkarat käyty tulilla paistelemassa aina kun on alkanut siltä tuntua. On ollut hienoa huomata, miten nämä pleikkariajan lapset nauttivat luonnossa liikkumisesta, nuotion sytyttelemisestä ja maisemista.
Päiväretket ovat venymässä yli yön reissuihin. Miten pienten lasten kanssa olette yöretkiä tehneet? Muksujen kanssa taivalta tehdessä on monesti haikeana miettinyt muualla maailmassa olevaa käytäntöä isännöidyistä mökeistä reittien varrella. Meidän autiotuvat ovat omiaan aikuisemmille vaeltajille. Miten olette pärjänneet lapsinenne, kantamuksiakin kertyy useamman lapsen kanssa melkoinen määrä, yhteen telttaan ei minun pesueeni mahdu. Mikä reissu on jäänyt mieleen "lapsiystävällisenä", minne ette lapsia veisi?
Päiväretket ovat venymässä yli yön reissuihin. Miten pienten lasten kanssa olette yöretkiä tehneet? Muksujen kanssa taivalta tehdessä on monesti haikeana miettinyt muualla maailmassa olevaa käytäntöä isännöidyistä mökeistä reittien varrella. Meidän autiotuvat ovat omiaan aikuisemmille vaeltajille. Miten olette pärjänneet lapsinenne, kantamuksiakin kertyy useamman lapsen kanssa melkoinen määrä, yhteen telttaan ei minun pesueeni mahdu. Mikä reissu on jäänyt mieleen "lapsiystävällisenä", minne ette lapsia veisi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vuosien aikana merkille olen pannut, että lapset pärjää meitä aikuisia jopa paremmin, kunhan ei ole sääskiä ja pysyy kuivana.
Itse lapsena olen nukkunut aitanvintissä niin pitkään syksyllä että lumet satoi maahan.
On nukuttu autossa Norjan tullissa vesisateessa ulkolämpötilan ollessa 3 astetta ja lukuisat yöt nukuttu teltassa ulkolämmön laskiessa 5 asteeseen.
Juhannuksen jälkeinen viikko oltiin 8 vuotiaan tytön kanssa Inarilla veneretkellä ja asuttiin kivikkoisessa saaressa teltassa.
Tuolloin yölämmöt ei laskeneet alla 10 asteen.
Tyttö pysty uimaan jopa järvessä vaikka vedenlämpö oli vain 11 astetta ja arvannet, kuinka isän laittama retkiruoka maistui paremmalta, kuin äitin kotiruoka.
Me ei lähdetä reppuja kantamaan, vaan retket suunnitellaan autoillen tai veneillen.
Eräällä Norjan retkellä mukanani oli omien lasten lisäksi siskon pojat ja tuolloin tarvittiin kaksi telttaa. Kyllä lapset nukahtaa, kunhan saavat itsensä väsyksiin touhuta.
Niin kysyt, minne en lapsilaumaani veisi, se on ehdottomasti napapiirin majan kaltaiset turistirysät. Itku siellä tulee, kun jokaiselle pitäis jotain tarpeetonta ostaa.
Lapinhulluus on tarttuvaa.
Oma poikani on jo täysiikäinen ja tekee vaimonsa kanssa samankaltasia pohjoisen matkoja, kun on minulta oppinut.
Etelään me ei lähdetä.
Tyttäreni(silloin4v) pyyteli mukaan vaellukselle kun olin lähdössä ja silloin tuli sanottua että sitten kun olet viisi ja jaksat kävellä pikkurepun kanssa 5km niin pääset pikkukarhunkierrokselle.
Ja niinhän tyttä paineli 5 ikäisenä 6km reitin yhellä tauolla ja automme suuntasi kesäkuun alussa
kuusamoon.Olin ajatellut pikkukarhunkierroksen sopvaksi pätkäksi.
Voi miten lapset havannoi luontoa meitä aikuisia tarkemmin, se tuli huomattua.
Kolme riippusilta ylitystä, yö laavulla ja takaisin autolle, olisi mennyt pitempikin reissu.
Sitten vielä käytiin kiutakongäs katsastamassa erikseen.
Koko ajan ollaan käyty kodilla,laavuilla makkaranpaistossa ja luontoa tutkimassa.
Ensi vuonna on sitten pojan vuoro kun täyttää viisi niin päästä mukaan.