Ystävyyssuhteista

jota olen viime vuosina paljon pohtinut.
Minulla on paljon ystäviä,lapsia on miltei kaikilla mutta on myös lapsettomia,no,olenkin jo ikäloppu niin nuo lapset ei niinkään ihme:)
Mutta minun ystävyyssuhteissani ei niinkään ole ongelmana lapset eikä sinkkuus tms vaan alkoholi.
Minä no,ehkäpä lasten myötä olen ilmeisen paljon vähentänyt tiedostamattani alkoholin käyttöä ja ystävät taas ei.Ainakin nyt kun kaikilla lapset ovat jo "isoja" niin alkoholin käyttö on suurimmalla osalla sanoisin jopa runsasta,humalahakuista joka kerta.
Itse kun kaipaisin niitä tyttöjen iltoja parin oluen ja saunan ja pienen napostelun kera,mutta en omaa yhtään sellaista ystävää kenen kanssa tämä tänä päivänä onnistuisi.
Eli voisi sanoa kuitenkin että kyllä toisaalta lapsien tulo on vaikuttanut ystävyyssuhteisiin.

Läheisimmät ystävät ovat ihan lapsuusajan ystäviä. Heitä tapailen usein ja olemme kaikki ristiin lapsiemme kummeja. Itse sain lapset jo parikymppisenä ja silloin ystävilläni ei ollut vielä lapsia. Nyt omani on jo yli 10-vuotiaita ja ystävilläni nyt niitä vauveleita. Joo, tuleehan sitä niistä lapsista juteltua paljon, ja muutenkin kotielämästä, miehistä, murheista... Mutta paljon myös ihan semmosista asioista mistä ollaan aina oltu kiinnostuneita, muodista, meikeistä, sisustamisesta, liikunnasta, hyvistä ruokaohjeista...

Usein nähdään ystävien kanssa kotona, niin että lapset on mukana ja joskus myös miehetkin. Mutta pidetään myös tärkeänä nähdä ilman perhettä kodin ulkopuolella ravintolassa, kauneushoitolassa, teatterissa, elokuvissa, risteilyllä tms. Ehkä kerran kuussa nähdään näin naisten kesken.

Sitten on paljon kavereita lasten harrastuksista, töistä ja muualta matkan varrelta. Heitä kanssa tapaan, mutta en pidä heihin niin tiivistä yhteyttä kun näihin lähimpiin ystäviini. Kavereiden kanssa tulee turistua niitä näitä, mutta heille en ihan kaikkia asioitani levittele samalla tavalla kun ystävilleni.

ja sitten mieheni on onneksi yksi parhaimmista ystävistäni, hänen kanssaan on kiva olla ja jutella : )
Koen, että sosiaalinen puoli elämässäni on ihan kunnossa ja on ihanaa, että on niin hyviä ystäviä elämässä mukana.

pohtia tovi tuotakin asiaa.
Jonkinlaista itsetutkiskelua sekin, elämänvaiheen summausta.

Läheisin nykyisistä ystäväni on alun perin chattituttu, noin seitsemän vuoden takaa.
Hän ja hänen vaimonsa ovat olleet tiiviisti elämässäni monissa vaikeissa vaiheissa, miehen kuollessa, syöpähoitojeni aikana, lapsenlapsen sairaudessa ja kuolemassa jne.
Olemme toistemme lasten kummeja ja tapaamme vähintään parin viikon välein, välin useamminkin. Useimmiten tapaamiset ovat siten, että perheetkin on ovat mukana. Noin kerran vuodessa teemme kuitenkin jonkin pidemmän lomareissun kaksin ja puhumme puhki ne asiat, jotka kuuluvat vain meille kahdelle.

Muita läheisiä ystäviä ovat
-   noin ikäiseni suurperheen äiti, jonka kanssa olemme tunteneet noin 20 vuotta ja jonka lapset olivat aikoinaan pari vuotta minulla sijoituksessa.
-   noin ikäiseni lesbonainen, jolla hänelläkin on suurperhe (lapset tosin asuvat isällään- mutta samassa pihapiirissä kuin äitinsä)
-   kymmenkunta vuotta itseäni nuorempi rakennusmies toiselta puolelta suomea – maailman paras kuuntelija. Ei perhettä.
-   hesalainen taivaanrannan maalari, tulisielu, teini-ikäisten kaksostyttöjen äiti.
-   roilainen noitanainen, yrittäjä ja lääkäri, eronnut, 3 lasta josta enää yksi on alaikäinen.
-   joitain nuoruudenystäviä, joihin pidän yhteyttä satunnaisesti; puuseppä, kuvataiteilija, investointirosvo, lääkäri, putkimies, sairaanhoitaja.
-   proffani koululla, mentor, päällepotkija ja kyseenalaistaja.

Kaksi läheistä ystävää olen menettänyt viime vuosina. Toisen tulipalossa ja toisen syövälle.

Ja sitten on niitä tuttuja ja sukua ja suvun tuttuja ja tuttujen sukua sekä opiskelutoverit, työtoverit, harrastuksista saadut tuttavat. Kivoja olemassa, mutta eivät varsinaisesti läheisiä.

Ja omat aikuistuneet lapset jotka kerran lähdettyään ovat palanneet kohtaamaan äitinsä toisella tasolla kuin aiemmin – tasavertaisina. En osaa sanoa onko suhteemme ystävyyttä, mutta rakkautta siinä ainakin on.