Olen tässä miettinyt (raskaanakaan en vielä ole) eri synnytysvaihtoehtoja, niitä kun meille nykyaikana tarjotaan. Olen hirveän herkkä ja ajatus synnytyksestä repeilemisineen ja kipuineen tuntuu kieltämättä ilkeältä.
Kuitekin olen jotenkin sillä kannalla, että haluaisin synnyttää ns. "normaalisti" ja ilman hirveitä puudutteita, jos mahdollista. Siis vaikka se sattuisi miten s**tanasti, niin eikö siitä kuitenkin hengissä selviä, siis sen kivun puolesta? (jos sattuu kuolemaan, se on sitten joku muu asia)
Siis että kipu ei itsessään voi aiheuttaa jotain shokkia tai aivohalvausta tai mitä niitä onkaan? Vai voiko?
Nyt tuntuu, että olisin valmis kestämään mitä kipua vaan sen synnyttämisen takia, siis tyyliin mahdollisimman luonnollinen synnytys. Niinhän ihmiset on ennen vanhaankin synnyttäneet.
Kuitekin olen jotenkin sillä kannalla, että haluaisin synnyttää ns. "normaalisti" ja ilman hirveitä puudutteita, jos mahdollista. Siis vaikka se sattuisi miten s**tanasti, niin eikö siitä kuitenkin hengissä selviä, siis sen kivun puolesta? (jos sattuu kuolemaan, se on sitten joku muu asia)
Siis että kipu ei itsessään voi aiheuttaa jotain shokkia tai aivohalvausta tai mitä niitä onkaan? Vai voiko?
Nyt tuntuu, että olisin valmis kestämään mitä kipua vaan sen synnyttämisen takia, siis tyyliin mahdollisimman luonnollinen synnytys. Niinhän ihmiset on ennen vanhaankin synnyttäneet.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ota vaan puudutukset mitkä on tarjolla. Ihan turha leikkiä sankaria ja kärsiä jonkun mielikuvan takia. Kyllä niitä synnytystuskia on aina lievitetty parhain saatavilla olevin keinoin. Miksei nytkin?
Mäkin ajattelin raskaana ollessani etten halua puudutusta ainakaan epiduraali mutta sittek kun synnyttämässä olin ja supistukset kävi tarpeeksi kipeiksi en epäillyt hetkeäkään ettenkö ottais epiduraalia. Luulin aina että synnytys tekee niin kipeää että taju menee mutta eihän se ollut niin kamalaa (ainakaan näin jälkikäteen ajateltuna 1,5 kk sitten synnytin) KAIKKI ON SUHTEELLISTA!
älä vielä huoli moisilla asioilla kun et kerran ole raskaanakaan! Synnytystä ei voi eikä pidäkään suunnitella noin paljon etukäteen =) Sitä ei itse asiassa juurikaan voi suunnitella, tai siis suunnitellahan voi mutta ei asiat välttämättä mene ollenkaan niin kuin kuvitteli.
Ainakin itselläni synnytyskipu oli niiiin erilaista kuin mikään muu kipu, että siihen jotenkin suhtautuikin erilailla. Jonkin aikaa raskauden alusta pelkäsin vähän synnytystä, mutta siihen on siinä raskauden aikana aikaa suhtautua, ja lopulta sitä alkaa ihan odottaa. Ja kuule, synnyttäminen on ihanaa! Usko minua! Kyllä, se sattuu. Ei, siihen kipuun ei kuole. Mutta liikaa on turha alkaa etukäteen fiilistelemään, sillä koskaan ei tiedä jos vaikka joutuukin synnyttämään sektiolla tms.
Minun neuvoni sinulle on, että lakkaa vaivaamasta päätäsi mokomalla asialla. Se on luonnollinen asia, ja sen aika tulee sitten kun tulee jos on tullakseen. Mietit sitä sitten lähempänä.
Kuten tuolla pullakuski sanoi, synnytyskipua on aina hoidettu senhetkisen tietämyksen avulla. Nyt kivunhoito on erilaista ja vaihtoehtoja on paljon. Itse istuskelin keinutuolissa synnytyssalissa, supistuksen aikana potkaisin keinutuolin keinumaan, se helpotti..
Mutta myös ITSE SYNNYTYS sattuu.. jotkut tosin sanovat että SE VAIHE ei enää satu?? eli on kovin yksilöllistä ja erilaista samallakin ihmisellä kun useamman lapsen tekee.
Sitten kun olet raskaana, ota kivun pelko puheeksi neuvolassa. Pääset juttelemaan joko nla-terkkarin tai kätiön kanssa erilaisista kivun lievennyskeinoista, saat tietoa miten synnytys etenee. Se poistaa kivun pelon. Mahdollinen kivunlievityspyyntösi tai pelkosi, tai se, ettet kestä kipua, kirjataan ja tiedotaan synnytyssairaalaasi, joten asiantunteva ja osaava hoitohenkilökunta osaa suhtautua asiaan asiallisesti.
Synnytyksessä on kivuliaat supistukset (yksilöllisiä kylläkin) ja poltot. Ponnistus vaihe ei ole kyllä minun mielestä kivulias. Se on nopeasti ohi ja kun saat nyytin vatsallesi niin kaikki katoaa ympäriltä... Se on ihmisitä kiinni että sattuuko. Ja ei kipuun voi kuolla... =)
Ei riitä että siedät kipua synnytyksessä. Kysymys on vauvan hyvinvoinnista - siitä että kykenet ponnistamaan kivusta huolimatta. Pitkä ponnistuvaihe lisää riskiä.
Miksi kärsiä turhaa kipua, kun sitä voidaan ehkäistä suht turvallisesti? Ponnistus vaihe on aina todella kivulias vaikka käyttäisit avautumisvaiheen aikana kivunlievitystä.
Vastaus kysymykseesi: Ihminen menee tajuttomaksi kun tarpeeksi sattuu.
Ei kyllä ole ponnistusvaihe aina todella kivulias. Minulla ainakin kaikkein kivuliain vaihe on aina ollut hetki juuri ennen ponnistusta. Itse ponnistamaan päästyä kipu on helpottanut merkittävästi.
Tunnen ihmisiä, jotka voivat pyörtyä esim. verikoetta otettaessa tai kipsiä laitettaessa tai pois otettaessa, mutta eivät ole synnytyksessä pyörtyneet, vaikka kipu on ihan toista luokkaa. En ole koskaan kuullut kenenkään joutuneen synnytyksessä kipushokkiin.
Tehtiinhän ennen leikkauksetkin ilman nukutusta tai viinan voimalla kun ei parempaa menetelmää oltu keksitty. Näitä "luonnollisia" leikkauksia ei kuitenkaan enää suosita. En ymmärrä miksi naisten pitäisi sitten vielä synnyttää alkeellisella tavalla jos kerta maailmassa on menty kehityksessä eteenpäin. Ei se ole yhtään sen sankarillisempaa. Ennemminkin voi jo syyttää tyhmyydestä kun ei ota apuja vastaan.
Kipuun ei sinällään voi kuolla, eikä se aiheuta halvauksia tai muita sellaisia. Kivun aihettaja on sitten eri asia, siihen voi kuolla. Mutta tavallisesti etenevään synnytykseen ei kuole, vaikka se voi kipeää tehdäkin.
...kyllähän kipu voi aiheuttaa shokin, johon mennessä elimistö yksinkertaisesti lakkaa toimimasta. Eli kyllä tarpeeksi voimakas kipu (esimerkiksi murskaantuminen tiputtaessa korkealta ja ihmisen jäädessä eloon) aiheuttaa kuolemankin.
Synnytyksessä ei kyse ole kuitenkaan mistään totaalisesta koko ruumiin käsittävästä tuskasta, joka vaaditaan shokin aikaansaantiin. Eli ei siihen synnytyksessä tulevaan kipuun voi mitenkään kuolla.
Olen synnyttänyt kolme lasta ja kenenkään kanssa en ole saannut mitään kivunlievitystä. En siksi etten olisi halunnut vaan siksi ettei niitä keretty antaa. Jos tuntuu että synnytys venyy ota puudutus. Kipu ilman puudutustakaan ei ole sietämätön kun ajattelet sitä mitä sieltä on tulossa. Lyö nyrkkiä seinään ja hauku kätilö se meinaan auttaa.Kipuun ei voi kuolla.
ei, et sinä synnytyskipuun kuole, kipu " kuuluu" asiaan ja sillä ok. kun saat lapsesi syliin takaan ja alleviivaan että unohdat kivun.