Geeni-

Ilkassa oli lauantaina erinomainen pääkirjoitus asiasta. Tähän asti on meille koko ajan sanottu, että meidän puhdas kotimainen ruokamme ei ole geenimanipuloitua. Nyt sillä ei sitten olekaan enää mitään merkitystä. Mihin MTK:n ja Kepunkin puheisiin voi enää luottaa.

Pääkirjoitus

Kuluttajat ja tuottajat jäävät vaille vaihtoehtoja geenimuuntelussa
lauantai 11.08.2007

Geenimuunnellulla rehulla kasvatetun lihan tuloa suomalaisiin ruokapöytiin ei näytä estävän enää mikään. Kaikki suuret lihanjalostajat, myös eilen hyvän osavuosituloksensa julkistanut Atria, ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä käyttämään lihaa, joka on tuotettu geenimuunnellun soijan avulla.

Perustelut ovat yksinkertaiset: hintakilpailu on raakaa, kuluttajat tuntuvat juoksevan edullisimpien tarjousten perässä, katteet ovat pienet, ja 90 prosenttia maailmanmarkkinoiden soijasta on geenimuunneltua. Perinteisellä jalostuksella tuotettujen rehujen käyttöä varten pitäisi luoda erillinen tuotantoketju, joka olisi toivottaman kallista kuluttajien maksuhaluun verrattuna.

Tueksi on haettu myös rivi tiedemiehiä. Geenimuuntelu on vain nopeutettua jalostusta. Muuntelussa ei ole kyse lisäaineiden laittamisesta ruokaan, vaan geenit ovat erottamaton osa ruokaa. Kasvien ja eläinten geenit eivät ole vuorovaikutuksessa ihmisen omien geenien kanssa. Tieteellistä pohjaa geenimuuntelun vastustamiseen ei siis olisi.

Ei asia näin yksinkertainen ole. Kotimaisen ruoan puolustamisessa tärkeimpiä perusteluita on se, että ruoan arvoa pitää mitata muullakin kuin hinnalla. Kun markkinat ovat vapaita, kuluttajien tekemät valinnat ovat kotimaisen elintarviketuotannon tärkein tukijalka. Valintoja taas tuetaan tarjoamalla vaihtoehtoja. Tuoreet linjaukset nakertavat kaikkia näitä perusteluja.



Keskustelu on tuonut ikävällä tavalla esiin, kuinka riippuvaista sianlihan tuotanto on erityisesti valkuaisen tuonnista. Soija ei ole suomalainen kasvi. Kuinka kotimaista sitten on soijalla kasvatettu liha?

Muuntelun eettiset ongelmat eivät liity ensisijaisesti siihen, välittyvätkö muunnellut geenit ravintoketjussa. Suurempi kysymys on se, millaisia riskejä otetaan, kun laboratorioissa muokattu perimä päästetään luontoon. Tutkijat vakuuttavat, ettei riskejä ole, mutta ei suu- ja sorkkataudinkaan olisi pitänyt päästä laboratorioista brittiläisille tiloille.

Maatalouden ja elintarvikkeiden tuotannon suurempi riippuvuus teknologiasta siirtää yhteiskuntaa asiantuntijavallan suuntaan. Hyvin tekninen asiantuntijavalta ei ole läpinäkyvää. Tavallinen ihminen ei voi arvioida, mitä päätöksiä hänen puolestaan tehdään.

Toki täytyy muistaa myös toinen näkökulma eettisissä pohdinnoissa. Jos satotasoja pystytään nostamaan, silloin saatetaan säästää sademetsiä ja vähentää aliravitsemusta. Tosin samalla joudutaan tarkastelemaan koko järjestelmän oikeudenmukaisuutta.



Geenimuunnellun rehun käyttäminen on laillista. Myös sikatilojen ja teurastamojen pyrkimys parantaa kannattavuuttaan on sallittua. Nyt tehtyjen päätösten ikävin puoli onkin se, että se ei jätä tuottajille eikä kuluttajille vaihtoehtoja. Tuottajat eivät saa muuntelematonta rehua, eikä kauppojen hyllyillä nähdä muuntelemattomaan rehuun perustuvia tuotteita.

Kiista geenimuuntelusta on jakanut maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön MTK:n kentän kahtia. Kovassa hintapaineessa olevat sikatilalliset kannattavat muunnellun rehun käyttöä, vähemmän soijasta riippuvaiset nautatilat vastustavat. Tunnelmat ovat kuumat.

MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg on sanonut, että hän ei itse käyttäisi tilallaan geenimuunneltua rehua. Tämä saattaa kuitenkin jäädä riitaisen MTK:n kovimmaksi kannanotoksi, vaikka järjestö kokoontuu ensi viikolla pohtimaan yhteistä kantaa.

Nyt tehtyjen päätösten puolustajat vetoavat siihen, ettei kuluttajilla ole löytynyt halua maksaa kotimaisista tuotteista enempää. Suurta protestiaaltoa tuskin nähdään, mutta osa luottamuspääomasta kyllä syödään päätösten myötä.

Kuluttajien mielipidettä ei pidä aliarvioida. Varsinkin opiskeluikäisten nuorten keskuudessa ruokavalioon liittyviä valintoja, kuten kasvissyöntiä, perustellaan eettisillä syillä. Oikein hyödynnettynä kotimainen ruoantuotanto saisi nuorista eettisistä kuluttajista vahvan tukijoukon itselleen.