Itsemurha ilman masennusta

rehellisesti voi puhua terapeutille,niin aika hyödytöntä käydä,ja jos itsemurhasta puhuu joutuu sairaalaan.Puhu kuitenkin tunteistasi,että saat apua.

Älä hellitä,koita etsiä kärsivällisyyttä itsestäsi ja antaa aikaa itsellesi ja elämällesi muuttua pala palalta..itsekin kokosin aikoinaan sirpaleeni ,kun raju masennus oli nakertanut itsetuntoani tyhjiin...nöyryys...sitä löytyi ajan kanssa tilalle ja ylpeys sai väistyä..meillä kaikilla on joskus vaikeeta,kukaan ei selviä ilman myrskyjä tän elämän läpi..koettelemukset tulee ja menee ja välillä on hyvä huomata suvanto ,ja nauttia hyvistä ja rauhallisista päivistä...media on yksi mikä lataa virheellisiä odotuksia tältä elämältä,kaiken pitäis vaan sujua hyvin ja näyttää hyvältä jne...anna itselles aikaa,älä hätiköi,olo tulee vaan huonommaksi..puhu ystävällesi sydämesi murheet läpi,uskoudu jollekin ,terapeutti on hyvä myös,ystävät on kans tärkeät,edes yksi jolle voi puhua teeskentelemättä,ei väliä onko nuori taikka vanha,ihmisillä on uskomattoman paljon samanlaisia kokemuksia elämästä..itse sain aikoinaan vertaistuesta ja terapiasta apua..myös rukous löytyi,apu yläkerrasta,ja raamatusta löytyikin uskomattoman paljon viisautta ahdistuksenkin ajoille,saarnaajan kirjasta löytyy kohta missä sanotaan :kaikella on aikansa,joka asialla taivaan alla,aika on itkeä aika on nauraa,aika on rakastaa ,aika on vihata...anna itsellesi lupa tuntea kaikki tunteet,ja lupa itkeä surut pois,lupa rakastaa itseäsi aidosti ja lujasti,lupa olla olematta liian krittinen itsesi suhteen mitä pitää taas tehdä ja saada aikaan...jokainen meistä on tärkeämpi yksilö tuhatkertaisesti kuin mitkä on aikaansaannoksemme..liian moni kulttuurissamme mittaa ihmisarvoaan tekemisiensä kautta..niin ei saa olla. Masennus kuuluu elämään,sitäkään ei moni käsitä,vaan sen kuuluu joskus myös hellittää,normaali tunteva ihminen on ajoittain masentunut,olen tästä keskustellut ja lukenut..Voimia,siunausta ja varjelusta sinulle,pidä huolta itsestäsi!!!