Elikkä asiani on ehkä vähän tyhmä mutta yritetään...Olen 17 vuotias tyttö ja tapasin viikonloppuna erään miehen 24 v. ja miellä synkkäs juttu todella hyvin. Hän tuli vaan mulle juttelemaan ja meillä oli todella kivaa. Ongelma on se että tämä mies on melko rikollinen. Hän on ollut vankilassa, hän myy huumeita ja tekee pimeitä töitä. Tiedän, ettei se ole hyvä asia, mutta on ollut jännä nyt kun kaksi päivää olemme jutelleet koko ajan, niin hän on oikeasti hirveen herkkä ja rikollisesta taustasta ei ole tietoakaan. Ongelmani ei ole minulle oikeastaan mikään asia, mutta en tiedä miten vanhempani tulisivat koskaan häntä hyväksymään. On noloa jos esim. vanhempani eivät halua häntä esim. meille yöksi, siksi että eivät hyväksy häntä. Tiedän, että on todella naurettavaa murehtia tälläistä kun olemme vasta kaksi päivää jutelleet, mutta kun olo on sellainen että tästä tulisi vakavempaa. Mutta jos vanhempani eivät hyväksy häntä, se on melko kamala asia. Haluisin siis kysyä, että kannattaako mun kertoa kaverin rikollisesta toiminnasta ja kuinka paljon tälläinen rikollinen elämäntapa vaikuttaisi muhun? Täytän vuoden päästä 18, eikö mulla sillon ole oikeus tapailla häntä vaikka olisinkin vanhempien holhouksessa? Olisin todella kiitollinen jos jollain muulla on samanlaisia ongelmia, etteivät vanhemmat ole hyväksyneet poikaystävää.
Apua Ongelmaan!
epätoivoinen_
7692
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mietis millanen tulevaisuus sua odottaa jos menet pidemmälle ton tyypin kanssa! Jonain päivänä saattaa huumehörhöt olla sun perässä ja siitä on leikki kaukana. Sitte oot kusessa!
Tiedän mut...en mä tiedä...oon ihan pihalla. En tiedä mitä teen, oon tosi tyhmä :(
eroon siitä pikaisesti,niin kauan kuin pääset, jos vielä pääset tai jonkin ajan kuluttua olet todella sananmukaisesti EPÄTOIVONEN. eikä pelkkä nimimerkki.Näyttää todellisen luonteensa kyllä muutenkin pian ja sitten on kylläkin myöhästä katua.
että neuvoisin pysymään erossa.
Sinällään jos on jostain nuoruuden tölläilyistä käväissyt vankilassa, ei ole niin paha.
Käyttääkö hän itsekin huumeita?
Voit auttaa häntä juttelemalla, mutta en todellakaan suosittele pariutumista.
Hän itse ei siis käytä aineita. Ihmettelen kylläkin kun eilen äitini kanssa juttelin asiasta niin että sanoin että "mitä JOS hän olisi joskus ollut vankilassa yms" niin äitini kohautti vaan harteitaan ja sanoi että menneet ovat menneitä ja aina kannattaa kokeilla. Keskustelin äitini kanssa siis niin että en tietäisi miehen touhuista vaan olisin vaan sitä mieltä että hän voisi käyttää jotain koska en halunnut suoraan töksäyttää mistään vankilasta tai huumeista. Sit kun kysyin että "mitä jos se myy huumeita" niin meen äiti vaan kohautti harteita ja sanoi että kannattaa olla varovainen eikä olla mukana sellaisessa. Mulle ainakin pääasia etteise itse käytä aineita. Ihmettelen kyllä äitini reaktiota kun hän on aina ollut hyvin vastuullinen ja huolehtinut lapsista, mutta toisaalta hän on myös nuoruudessaan ollut samanlaisten ihmisten kanssa. Toisaalta, isäni oli samanlainen kun he tapasivat. Mutta nyt kaikki on hyvin ja he ovat olleet toistakymmentä vuotta yhdessä...en sitten tiedä..
ÄLÄ AINAKAAN RUPEA OTTAMAAN HIUKKAAKAAN HUUMEITA HÄNELTÄ! Se olisi varmaan tyhmintä mitä voisit tehdä. Muista pitää se raja, vaikka mikä olisi. Älä ota ilmaiseksikaan, äläkä usko jos sanoo niitä harmittomiksi.
häneltä siis ihan VITSILLÄ että antaisitko mulle mitään huumeita jos pyytäisin ja hän sanoi ehdottamasti ei! Siis mua ei todellakaan kiinnosta huumeet, en voi niitä sietää! Eikä siis jätkä itse käytä.