Hyvää tekoa ei ole olemassa

peessoe

Ihminen tekee kaiken vain itsensä takia. Jos esim. haluat pelastaa hukkuvan ihmisen, teet sen vain sen takia että et tuntisi sen jälkeen omantunnon tuskia tai sinua ei potkittaisi töistä pois. etc.

Pointtina siis se että ihminen ajattelee vain itseänsä ja silloin ku ihmiset luulevat auttavansa muita, he tekevät auttamista vain oman mielenrauhan takia. Hyvyyttä ei ole olemassa eikä hyviä ihmisiä täten.. kaikki teot ja ajatukset ovat joko pahoja tai lievästi pahoja.

25

1261

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Degradation

      Pahojakaan.
      Se on totta että ihminen toimii aina tyydyttääseen omat tarpeensa. Jos hän näyttää anteliaalta ja toiset huomioon ottavalta, kyllä hän siinäkin tavoittelee vain omaa mainettaan ja kiitostaan.
      Mutta väitätkö että omien tarpeiden pohjalta toimiminen on pahaa, ja olemme täten kaikki pahoja?
      Ajattele, synnyimme yhtäkkiä, koska äiti synnytti meidät ja olemme yhtäkkiä velvollisia toimia jollain tietyllä tavalla toimiaksemme oikein??
      Hyvyys ja pahuus on täysin subjektiivista, kun kaikki ihmiset näyttävät olevan sitä mieltä että ne ovat olemassa. Oikeasti hyvää ja pahaa ei edes ole.
      Jos et tajua muuten, lue tuolta...http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000058&posting=22000000028359655

    • lord_juhani9

      Kaikkia tekoja täytyy tavoitella niiden itsensa vuoksi, jotka ovat ylistettävien arvoisia itsessään. Tekoja ei siis saa tavoitella niiden suoman edun takia, sillä silloin tekemämme hyve olisi myyty. Täydellä syyllä Sokrates manaili sitä, joka teki ensimmäisenä eron oikeudenmukaisuuden ja edullisuuden välille. Oikeudesta pois vievä etu on kaiken kärsimyksen lähde. Jos joku tavoittelee hyvettä sen hyötyä eikä sitä itseä, on yksi hyve ja sitä voi täysin oikeutetuksi kutsua paheeksi.

      Järki on luonnossa oleva ylin laki. Kun järki on kypsynyt ja tullut täydelliseksi, sitä täydellä syyllä nimitetään viisaudeksi. Hyve taas on täydellistynyt järki. Järjestä osallisia ovat vain ihmiset ( ja jumalat ). Ihmisluonto on itsessään hyvään pyrkivä, mutta se voidaan saastuttaa pois siltä tieltä nautinnon perään. Korkein hyvä on luonnon mukaan elämistä, ja se eli hyve tunnetaan parhaiten nautinnon halveksimisesta ja torjumisesta.

      On olemassa yksi oikeus, joka sitoo kaikkia ihmisiä, ja sen pohjana on yksi laki.

      Kysy pois, jos jokin jäi sinulle selvittämättömäksi. Ellen muista/löydä Ciceron näkemystä kysymyksestäsi, voin hyvin itsekin vastata, sillä olen hänen kanssaan lähes samaa mieltä oikeudenmukaisuuden olemuksesta.

      • ögläbö

        vastaan nyt hieman molempien viestiin oman näkemykseni.

        Tottakai on olemassa hyviä ja pahoja tekoja siinä mielessä kuin ne määrittelemme. Mitään universaalista määritelmäähän ei ole, mikä on oikein/väärin. Degradationin linkissä pohdittiin murhan ja raiskauksen vääryyttä. Jos tunteet ja eettiset arvot suljetaan pois, löytyy niiden vääryydelle kyllä ihan loogisiakin syitä yhteiskunnan säilymisen kannalta miksei niitä tulisi sallia. ..olettaen nyt että yhteiskunnan säilymistä pidetään haluttavana :P Eri toimien hyvyys riippuu siitä mitä pidetään kullakin hetkellä haluttavana tavoitteena ja koska kaikilla on varmaankin kivempi elää yhteiskunnassa jossa satunnainen spontaani väkivalta tms. ketä tahansa kohtaan ei ole sallittua, on ihan hyvä että joitain asioita pidetään hyvänä ja huonona.

        Itse tekojen "hyvyydestä" sitten.. eli onko aidosti hyvää tekoa olemassa vai onko kaikki vaan itsekkyyttä? Sanoisin että on ja ei :P
        Loppujen lopuksihan kaikkea ihmisen toimia ohjaa aivojen palkkiokeskus. Eli kun teet jotain jotka aivot tulkitsevat oikeaksi, saat palkkion erilaisten mielihyvähormonien muodossa, joten kaikki mitä ihminen tekee on tämän palkkion takia.
        Se taas mitkä asiat aivot tulkitsevat hyviksi ratkaisuiksi riippuu ihmisen elämänsä aikana oppimista toimintamalleista ja arvoista. Tämä ciceron pohdinta järjestäkin on hieman kyseenalainen, sillä eri arvoilla varustetut henkilöt pitävät eri asioita järkevinä.
        Eli jos ihminen on omaksunut ns. "hyvät" arvot, saa hän tyydytystä siit että auttaa muita tai tuntee tekevänsä oikein. Myös aiempi esimerkki toimii, jossa tehdään hyviä tekoja jotta saavutettaisiin jokin muu päämäärä kuin pelkkä hyvän tekeminen. Tässä aivot näkevät hyvän tekemisen vain parhaana keinona saavuttaa se. Toki löytyy myös paljon tilanteita joissa on vain huonoja vaihtoehtoja mutta näissäkin valitaan aina se jota pidetään vähiten huonona.

        toivottavasti tuosta nyt saa edes jotain irti.


      • lord_juhani9 ( ei kirj. )
        ögläbö kirjoitti:

        vastaan nyt hieman molempien viestiin oman näkemykseni.

        Tottakai on olemassa hyviä ja pahoja tekoja siinä mielessä kuin ne määrittelemme. Mitään universaalista määritelmäähän ei ole, mikä on oikein/väärin. Degradationin linkissä pohdittiin murhan ja raiskauksen vääryyttä. Jos tunteet ja eettiset arvot suljetaan pois, löytyy niiden vääryydelle kyllä ihan loogisiakin syitä yhteiskunnan säilymisen kannalta miksei niitä tulisi sallia. ..olettaen nyt että yhteiskunnan säilymistä pidetään haluttavana :P Eri toimien hyvyys riippuu siitä mitä pidetään kullakin hetkellä haluttavana tavoitteena ja koska kaikilla on varmaankin kivempi elää yhteiskunnassa jossa satunnainen spontaani väkivalta tms. ketä tahansa kohtaan ei ole sallittua, on ihan hyvä että joitain asioita pidetään hyvänä ja huonona.

        Itse tekojen "hyvyydestä" sitten.. eli onko aidosti hyvää tekoa olemassa vai onko kaikki vaan itsekkyyttä? Sanoisin että on ja ei :P
        Loppujen lopuksihan kaikkea ihmisen toimia ohjaa aivojen palkkiokeskus. Eli kun teet jotain jotka aivot tulkitsevat oikeaksi, saat palkkion erilaisten mielihyvähormonien muodossa, joten kaikki mitä ihminen tekee on tämän palkkion takia.
        Se taas mitkä asiat aivot tulkitsevat hyviksi ratkaisuiksi riippuu ihmisen elämänsä aikana oppimista toimintamalleista ja arvoista. Tämä ciceron pohdinta järjestäkin on hieman kyseenalainen, sillä eri arvoilla varustetut henkilöt pitävät eri asioita järkevinä.
        Eli jos ihminen on omaksunut ns. "hyvät" arvot, saa hän tyydytystä siit että auttaa muita tai tuntee tekevänsä oikein. Myös aiempi esimerkki toimii, jossa tehdään hyviä tekoja jotta saavutettaisiin jokin muu päämäärä kuin pelkkä hyvän tekeminen. Tässä aivot näkevät hyvän tekemisen vain parhaana keinona saavuttaa se. Toki löytyy myös paljon tilanteita joissa on vain huonoja vaihtoehtoja mutta näissäkin valitaan aina se jota pidetään vähiten huonona.

        toivottavasti tuosta nyt saa edes jotain irti.

        >>Tämä ciceron pohdinta järjestäkin on hieman kyseenalainen, sillä eri arvoilla varustetut henkilöt pitävät eri asioita järkevinä.>>

        Cicero kyllä itse myönsi asian olevan kyseenalainen, mutta oli melko varma asian selviytyvän tulevaisuudessa.

        >>Eli kun teet jotain jotka aivot tulkitsevat oikeaksi, saat palkkion erilaisten mielihyvähormonien muodossa, joten kaikki mitä ihminen tekee on tämän palkkion takia.>>

        Vastaan kuitenkin omaa teoriaani hänen päällensä.

        Kaikilla ihmisillä on yhteinen psykologia ja/eli aivojen rakenne. Nämä aivot määräävät kaikille ihmisille sen mikä tuntuu meistä oikealta ja järkevältä. Oletan kuitenkin ihmisillä olevan tietenkin pieniä eroja siitä minkä he tuntevat itselleen hyödylliseksi. Nämä ovat kuitenkin olemattomia ja niistä voidaan ottaa näkemysten keskiarvo.

        Sitten oikeuden itsensä vuoksi pyrkimiseen. Tehdessämme jotakin me näemme sen kauniina ja rakastamme sitä sen vuoksi. Pyrkiminen on tekemistä, jolloin rakastamme johonkin pääsemistä. Me pyrimme tietämällä ja toimimalla rakastamaan jotakin sen itsensä vuoksi eli tässä tapauksessa oikeudenmukaisuutta. Tieto on aina välttämätöntä ennen tekoa, joten siirryn tutkimaan sitä.

        Rakastaessamme siis tietoa eli tässä tapauksessa viisautta, tulemme filosofian ytimeen. Filosofia = viisauden rakastaminen tai ystävyyttä viisauteen. Mikä sitten on rakastamisen luonto? Rakastaessaan ihminen pyrkii pääsemään rakastettunsa luokse, ja hän saa siihen potkua siitä, että hänen oma luontonsa palkitsee hänet hyvällä ololla. Tässä kohdassa itsekin myönnän tehdessäni hyvän teon saavani siitä hyvän mielen, mutta millä kaavalla siihen kykenin? Lyhyt syy ja seuraus tuokio:

        Oikeuteen pyrkiminen ---> oikeuden rakastaminen ---> ( toiminta ja ) tieto ----> filosofia ---> halu tietoa kohtaan ---> teon rakastaminen ja toiminta.

        Minusta me emme siis voi ajatella tekevämme hyviä tekoja nautinnon tähden, jos rakastaisimme teossa nautintoa emme rakastaisi tekoa sen itsensä vuoksi vaan sen tuoman etua. Kaavassani taas juuri totesin teon itsensä rakastamisen olevan välttämätöntä päästäkseen hyvään oloon.

        Hieman matemaattisempi vertaus: En voi tietää luvun 15 laskukaavaa ennen kun olen selvittänyt sen. Minun "teoriaa" kuvaa laskukaava 7 8 ja sen johtopäätöstä 15, ja edelliset luvut sisältävätkin 15:n jo itsessään. Voidaan myös todeta, että voin rakastaa 7 8 laskukaavaa jonkun syyn takia, mutta se ei tarkoita automaattisesti minun rakastavan lukua 15.

        No HUH HUH! Taisipa tulla taas tekstiä kirjoitettua. :D


      • ögläbö
        lord_juhani9 ( ei kirj. ) kirjoitti:

        >>Tämä ciceron pohdinta järjestäkin on hieman kyseenalainen, sillä eri arvoilla varustetut henkilöt pitävät eri asioita järkevinä.>>

        Cicero kyllä itse myönsi asian olevan kyseenalainen, mutta oli melko varma asian selviytyvän tulevaisuudessa.

        >>Eli kun teet jotain jotka aivot tulkitsevat oikeaksi, saat palkkion erilaisten mielihyvähormonien muodossa, joten kaikki mitä ihminen tekee on tämän palkkion takia.>>

        Vastaan kuitenkin omaa teoriaani hänen päällensä.

        Kaikilla ihmisillä on yhteinen psykologia ja/eli aivojen rakenne. Nämä aivot määräävät kaikille ihmisille sen mikä tuntuu meistä oikealta ja järkevältä. Oletan kuitenkin ihmisillä olevan tietenkin pieniä eroja siitä minkä he tuntevat itselleen hyödylliseksi. Nämä ovat kuitenkin olemattomia ja niistä voidaan ottaa näkemysten keskiarvo.

        Sitten oikeuden itsensä vuoksi pyrkimiseen. Tehdessämme jotakin me näemme sen kauniina ja rakastamme sitä sen vuoksi. Pyrkiminen on tekemistä, jolloin rakastamme johonkin pääsemistä. Me pyrimme tietämällä ja toimimalla rakastamaan jotakin sen itsensä vuoksi eli tässä tapauksessa oikeudenmukaisuutta. Tieto on aina välttämätöntä ennen tekoa, joten siirryn tutkimaan sitä.

        Rakastaessamme siis tietoa eli tässä tapauksessa viisautta, tulemme filosofian ytimeen. Filosofia = viisauden rakastaminen tai ystävyyttä viisauteen. Mikä sitten on rakastamisen luonto? Rakastaessaan ihminen pyrkii pääsemään rakastettunsa luokse, ja hän saa siihen potkua siitä, että hänen oma luontonsa palkitsee hänet hyvällä ololla. Tässä kohdassa itsekin myönnän tehdessäni hyvän teon saavani siitä hyvän mielen, mutta millä kaavalla siihen kykenin? Lyhyt syy ja seuraus tuokio:

        Oikeuteen pyrkiminen ---> oikeuden rakastaminen ---> ( toiminta ja ) tieto ----> filosofia ---> halu tietoa kohtaan ---> teon rakastaminen ja toiminta.

        Minusta me emme siis voi ajatella tekevämme hyviä tekoja nautinnon tähden, jos rakastaisimme teossa nautintoa emme rakastaisi tekoa sen itsensä vuoksi vaan sen tuoman etua. Kaavassani taas juuri totesin teon itsensä rakastamisen olevan välttämätöntä päästäkseen hyvään oloon.

        Hieman matemaattisempi vertaus: En voi tietää luvun 15 laskukaavaa ennen kun olen selvittänyt sen. Minun "teoriaa" kuvaa laskukaava 7 8 ja sen johtopäätöstä 15, ja edelliset luvut sisältävätkin 15:n jo itsessään. Voidaan myös todeta, että voin rakastaa 7 8 laskukaavaa jonkun syyn takia, mutta se ei tarkoita automaattisesti minun rakastavan lukua 15.

        No HUH HUH! Taisipa tulla taas tekstiä kirjoitettua. :D

        kyllähän noita eroja tuntuu olevan melko suuriakin.. joku jopa tuntee että on ihan jees ratkaisu räjäyttää itsensä ja monia muita ilmaan.

        >>Sitten oikeuden itsensä vuoksi pyrkimiseen. Tehdessämme jotakin me näemme sen kauniina ja rakastamme sitä sen vuoksi. Pyrkiminen on tekemistä, jolloin rakastamme johonkin pääsemistä. Me pyrimme tietämällä ja toimimalla rakastamaan jotakin sen itsensä vuoksi eli tässä tapauksessa oikeudenmukaisuutta.>>

        Hmm.. eikö tämänkin voisi ymmärtää niin, että ihminen (aivot) ovat oppineet arvostamaan oikeudenmukaisuutta, joten siihen pyrkiminen tuntuu oikealta (juurikin aivojen palkitsemisen takia).

        Oikeastaan voisi kysyä onko sillä väliä tai edes eroa tehdäänkö hyvä teko absoluuttisesti siksi että se vain on hyvä teko, vai siksi että ihminen on oppinut tuntemaan sen oikeaksi ja saa sen suorittamisesta pikkuriikkisen tirauksen mielihyvää oikean ratkaisun merkiksi?
        Kummassakin tapauksessa itse ihminen kuitenkin uskoo tekevänsä sen vain siksi, että se on oikein ja lopputulos on sama.

        >>Minusta me emme siis voi ajatella tekevämme hyviä tekoja nautinnon tähden, jos rakastaisimme teossa nautintoa emme rakastaisi tekoa sen itsensä vuoksi vaan sen tuoman etua.>>

        Tavallaan juu. Olisiko se toisaalta jotenkin alentavaa todeta hyvän teon toiminnan tulevankin vain mielihyvän (vaikkakin pienen sellaisen) hakemisesta. Kaipa tässä pointti oli se, että juurikin se tunne, että tekee oikein tai tieto että tämä on oikeutta, on juurikin se palkinto jota haettiin.

        Se perimmäinen kysymys kuitenkin, kumpi tuli ensin, muna vai kana, eli onko mielihyvä vain bonus vai syy toimintaan, onkin hyvin vaikea. Se on kuitenkin varmaa että mielihyväkeskus ohjaa vahvasti ihmisen toimia koko ajan.


      • !!!!!
        ögläbö kirjoitti:

        kyllähän noita eroja tuntuu olevan melko suuriakin.. joku jopa tuntee että on ihan jees ratkaisu räjäyttää itsensä ja monia muita ilmaan.

        >>Sitten oikeuden itsensä vuoksi pyrkimiseen. Tehdessämme jotakin me näemme sen kauniina ja rakastamme sitä sen vuoksi. Pyrkiminen on tekemistä, jolloin rakastamme johonkin pääsemistä. Me pyrimme tietämällä ja toimimalla rakastamaan jotakin sen itsensä vuoksi eli tässä tapauksessa oikeudenmukaisuutta.>>

        Hmm.. eikö tämänkin voisi ymmärtää niin, että ihminen (aivot) ovat oppineet arvostamaan oikeudenmukaisuutta, joten siihen pyrkiminen tuntuu oikealta (juurikin aivojen palkitsemisen takia).

        Oikeastaan voisi kysyä onko sillä väliä tai edes eroa tehdäänkö hyvä teko absoluuttisesti siksi että se vain on hyvä teko, vai siksi että ihminen on oppinut tuntemaan sen oikeaksi ja saa sen suorittamisesta pikkuriikkisen tirauksen mielihyvää oikean ratkaisun merkiksi?
        Kummassakin tapauksessa itse ihminen kuitenkin uskoo tekevänsä sen vain siksi, että se on oikein ja lopputulos on sama.

        >>Minusta me emme siis voi ajatella tekevämme hyviä tekoja nautinnon tähden, jos rakastaisimme teossa nautintoa emme rakastaisi tekoa sen itsensä vuoksi vaan sen tuoman etua.>>

        Tavallaan juu. Olisiko se toisaalta jotenkin alentavaa todeta hyvän teon toiminnan tulevankin vain mielihyvän (vaikkakin pienen sellaisen) hakemisesta. Kaipa tässä pointti oli se, että juurikin se tunne, että tekee oikein tai tieto että tämä on oikeutta, on juurikin se palkinto jota haettiin.

        Se perimmäinen kysymys kuitenkin, kumpi tuli ensin, muna vai kana, eli onko mielihyvä vain bonus vai syy toimintaan, onkin hyvin vaikea. Se on kuitenkin varmaa että mielihyväkeskus ohjaa vahvasti ihmisen toimia koko ajan.

        Se perimmäinen syy voisi olla rakkaus. Nimittäin Rakkaus oikeuteen! ja niin voimakas rakkaus, että se johtaa käytännön toimiin oikeuden toteutumiseksi. Sanoohan Raamattukin;
        "Kuninkaan voima on siinä, että Hän rakastaa oikeutta".


      • ögläbö
        !!!!! kirjoitti:

        Se perimmäinen syy voisi olla rakkaus. Nimittäin Rakkaus oikeuteen! ja niin voimakas rakkaus, että se johtaa käytännön toimiin oikeuden toteutumiseksi. Sanoohan Raamattukin;
        "Kuninkaan voima on siinä, että Hän rakastaa oikeutta".

        Ahm.. kun mennään uskon puolelle ja aletaan pitää esim. rakkautta jonain ruumiin ja materian ylittävänä voimana jolla on jumalainen alkuperä ja selittää sillä tekoja, loppuu kyllä minulta paukut :P
        Itse en näe kyllä rakkautta sen kummempana kuin mikä tahansa muukin tuntemus, eli erinäköisten hormoonien aiheuttamana tuntemuksena. Esim. kun ekstaasi tekee temppujaan päässä, aiheutaa se läheisyyden ja rakkauden tuntemuksia.
        En tosin väheksy rakkautta, onhan se yksi hienoimmista tuntemuksista mitä löytyy, mutta en näe siinä mitään valtavaa mystiikkaa, muuten kuin sen monimutkaisissa syntyprosesseissa.


    • _Ateisti_

      mutta että mikään ihmisen teko ei ole paha eikä hyvä minun mielestäni. Tuosta itsekkyydestä olen samaa mieltä.

      • peessoe

        Tuli pikkuisen hoppuiltua aloitus viestillä mutta en muutenkaan koskaan pysty aloittamaan hyvillä argumenteilla keskustelua..

        Itse käsitän pahan mm. vihana, itsekkyytenä,kateellisuutena etc. Kaikissa ihmisissä kuitenkin on jo syntyessään vihaa, kateellisuutta ym. eli ihminen on jo "paha" syntyessään. Viisaat ihmiset pystyvät välttämään pahoja tunteita ja tätä kautta tekoja (lainaus budhalaisuudesta). Hyvyys on taas mielestäni asia mitä ei olemassa. Onko rakkaus tai muu välittäminen hyvyyttä? Ei mielestäni sillä siinä halutaan vaan saada hyvä olo itselle ja se on automaattisesti suurimmalla osalla eliöistä. Ihmiset keksivät mikä on oikein ja oikeat asiat automaattisesti tajutaan hyväksi, ainoaksi mahdolliseksi teoksi. Mutta totuus on että jos haluan antaa viimeiset rahani ulkomaille, teen sen vain sen takia että saan siitä mielihyvää. Teoreettisesti hyviä tekoja on olemassa arjessa ja uskonnoissa mutta käytännössä ne on jotain ihan muuta.


      • perustella...
        peessoe kirjoitti:

        Tuli pikkuisen hoppuiltua aloitus viestillä mutta en muutenkaan koskaan pysty aloittamaan hyvillä argumenteilla keskustelua..

        Itse käsitän pahan mm. vihana, itsekkyytenä,kateellisuutena etc. Kaikissa ihmisissä kuitenkin on jo syntyessään vihaa, kateellisuutta ym. eli ihminen on jo "paha" syntyessään. Viisaat ihmiset pystyvät välttämään pahoja tunteita ja tätä kautta tekoja (lainaus budhalaisuudesta). Hyvyys on taas mielestäni asia mitä ei olemassa. Onko rakkaus tai muu välittäminen hyvyyttä? Ei mielestäni sillä siinä halutaan vaan saada hyvä olo itselle ja se on automaattisesti suurimmalla osalla eliöistä. Ihmiset keksivät mikä on oikein ja oikeat asiat automaattisesti tajutaan hyväksi, ainoaksi mahdolliseksi teoksi. Mutta totuus on että jos haluan antaa viimeiset rahani ulkomaille, teen sen vain sen takia että saan siitä mielihyvää. Teoreettisesti hyviä tekoja on olemassa arjessa ja uskonnoissa mutta käytännössä ne on jotain ihan muuta.

        miten tekijän kokema mielihyvä poistaa teosta hyvyyden. Toisaalta perustelua kaipaa sekin, miten viha (aina) on paha...

        Oikeastaan voisit määritellä hyvän ja pahan selkeämmin. Mitä tarkoitat käsitteillä? Pelkkä 'ei ole hyvää kun mukana itsekkyyttä ja pahaa esim.' ei avaa merkityksiä.


      • ooooooo

        Siis ateistisen aatemaailman johtopäätösten summa on se, että jos joku panettelee toista ihmistä valehdellen hänestä perättömiä vahingoittaen puheillaan häntä, se ei ole pahan tekemistä?! Tai joku ottaa hengen toiselta ynm. sellaista, josta yksi tai useampi ihminen joutuu kärsimään ilman syytä, niin se on sama kuin ei mitään! Ateistin aatemaailma on, että mikään ei ole mitään. Ei ole hyvää eikä pahaa. Että sillee.....


      • Ritari-90
        ooooooo kirjoitti:

        Siis ateistisen aatemaailman johtopäätösten summa on se, että jos joku panettelee toista ihmistä valehdellen hänestä perättömiä vahingoittaen puheillaan häntä, se ei ole pahan tekemistä?! Tai joku ottaa hengen toiselta ynm. sellaista, josta yksi tai useampi ihminen joutuu kärsimään ilman syytä, niin se on sama kuin ei mitään! Ateistin aatemaailma on, että mikään ei ole mitään. Ei ole hyvää eikä pahaa. Että sillee.....

        "Siis ateistisen aatemaailman johtopäätösten summa on se, että jos joku panettelee toista ihmistä valehdellen hänestä perättömiä vahingoittaen puheillaan häntä, se ei ole pahan tekemistä?!"

        Ateismiin ei liity mitään aatetta. Turha siis aloittaa tuolla saarnalla.

        Tuosta esimerkistäsi: Panettelijan kannalta teko voi ollakin hyvä, jos hänelle seuraa siitä jotain. Paneteltavan kannalta teko on todennäköisesti ikävämpi. Ulkopuolisen kannalta teko ei todellakaan ole "mitään".

        Mutta näin ei ole välttämättä. Ajatellaanpa vaikka näin: Jos panettelija jää valheestaan kiinni vaikkapa rehellisten ihmisten seurassa, hän voi menettää kaiken kunniotuksen ja vaikka ystävyyssuhteensa. Tällä kertaa panettelu olisikin paha teko panettelijana kannalta. Paneteltava olisi yhtäkkiä "väärinkohdeltu sankari", hänen kannaltaan teossa ei siis ollut mitään pahaa.

        Voidaan siis taas vaihteeksi todeta, että KAIKKI on suhteellista.

        On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että syyt ja seuraukset eivät ole suoraviivaisia, välittömiä ketjuja, vaan ennemminkin pitkiä ja haaroittuneita verkkoja. Esim. jos panettelija vaikka valehtelisi henkilön tappaneen jonkun, juttu menisi läpi ja viaton henkilö kuolisi vankilassa, aluksi voisi olla hyvä, että itse välttyi linnalta, mutta lopulta omatunto voisi alkaa kolkuttaa turhan kovasti, jopa siinä määrin, että panettelija päättäisi tanssia köydenpunojan valssin.

        Teko voi siis olla sekä hyvä tai paha. Helpointa on kuitenkin unohtaa molemmat.

        Moraalia ei ole. Karu totuus.


      • hymistely
        peessoe kirjoitti:

        Tuli pikkuisen hoppuiltua aloitus viestillä mutta en muutenkaan koskaan pysty aloittamaan hyvillä argumenteilla keskustelua..

        Itse käsitän pahan mm. vihana, itsekkyytenä,kateellisuutena etc. Kaikissa ihmisissä kuitenkin on jo syntyessään vihaa, kateellisuutta ym. eli ihminen on jo "paha" syntyessään. Viisaat ihmiset pystyvät välttämään pahoja tunteita ja tätä kautta tekoja (lainaus budhalaisuudesta). Hyvyys on taas mielestäni asia mitä ei olemassa. Onko rakkaus tai muu välittäminen hyvyyttä? Ei mielestäni sillä siinä halutaan vaan saada hyvä olo itselle ja se on automaattisesti suurimmalla osalla eliöistä. Ihmiset keksivät mikä on oikein ja oikeat asiat automaattisesti tajutaan hyväksi, ainoaksi mahdolliseksi teoksi. Mutta totuus on että jos haluan antaa viimeiset rahani ulkomaille, teen sen vain sen takia että saan siitä mielihyvää. Teoreettisesti hyviä tekoja on olemassa arjessa ja uskonnoissa mutta käytännössä ne on jotain ihan muuta.

        ystävättärestäni, joka on täysin yksinäinen sukulaisistaan ja siksi haluaa kuoltuaan antaa kaiken SLS:n käyttöön, hänen kohdallaan se oli valinta. Maan poveen et mitään mukanasi vie, eikö silloin ole viisaan itsekästä tehdä testamentti eläessään, kun tietää, että omaisuudella ei rällätä. Onko teko itsekäs, on tietysti ja ei tietenkään. Taivaspaikkaa sillä ei osteta!
        Tietysti muitakin ottajia olisi. Jotenkin on hassua, kun tekeydytään niin ystäviksi sellaisen henkilön kanssa, joka on varakas ja jolta voisin itse jotakin saada. Joku sanoi aivoissa olevan "palkkiokeskuksen", aika mielenkiintoista, melkein kuin vararahasto. Siitä olisi mukava enemmänkin kuulla, vaikka sen nyt yleisesti tajuaa, koska on ihminen.Onko se paikannettu, lähellä mitä ja miten se aktivoituu?
        Vai onko se symbolinen, jonka voi itse aistia itsessään?

        Koska olen idealisti, panen tähän runoilijan sanoja: "Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. On hyvää rinnassa jokaisen, vaikka aina ei esille loista." jne.


      • ögläbö
        hymistely kirjoitti:

        ystävättärestäni, joka on täysin yksinäinen sukulaisistaan ja siksi haluaa kuoltuaan antaa kaiken SLS:n käyttöön, hänen kohdallaan se oli valinta. Maan poveen et mitään mukanasi vie, eikö silloin ole viisaan itsekästä tehdä testamentti eläessään, kun tietää, että omaisuudella ei rällätä. Onko teko itsekäs, on tietysti ja ei tietenkään. Taivaspaikkaa sillä ei osteta!
        Tietysti muitakin ottajia olisi. Jotenkin on hassua, kun tekeydytään niin ystäviksi sellaisen henkilön kanssa, joka on varakas ja jolta voisin itse jotakin saada. Joku sanoi aivoissa olevan "palkkiokeskuksen", aika mielenkiintoista, melkein kuin vararahasto. Siitä olisi mukava enemmänkin kuulla, vaikka sen nyt yleisesti tajuaa, koska on ihminen.Onko se paikannettu, lähellä mitä ja miten se aktivoituu?
        Vai onko se symbolinen, jonka voi itse aistia itsessään?

        Koska olen idealisti, panen tähän runoilijan sanoja: "Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. On hyvää rinnassa jokaisen, vaikka aina ei esille loista." jne.

        Tuossahan tuosta palkkiozydeemistä on.
        http://en.wikipedia.org/wiki/Mesocortical_pathway


    • hyvä teko

      Vammaisena pääsen liikkumaan ulkona vain autolla tai kyynärsauvoilla.
      Aamuisen kesäsateen jälkeen jälkeen nakkelen kastematoja ja lieroja takas tiepuoliin.
      Näin säästyy varmalta litistymiseltä ainakin vähäksi aikaa.

      Mato tai etana on universumin mitassa yhtä arvokas ihmiseen verrattuna.
      Olen silti kala- ja liharuuan käyttäjä.

      • hymistely

        Teet ihan oikein, koska se antanee itsellesi ilon ja esim. linnuille ruokaa. madon ja etanan arvoa ei ihminen voi määritellä, vaan kuka kieltää ajattelemasta noin, jos se on yllykkeenä Madon ja etanan "auttamiseksi".
        Uskoisin, että sinulla on enemmän aikaa katsoa, mitä kaikkea sillä tieosuudella tapahtuu, jossa itsekin liikut. On hyvä suunnata asioitten ajattelua muihin elollisiin ja verrata monen eliön hyvin lyhyttä elinkaarta itseensä ja muihin ihmisiin.
        >Kaikki elämä on arvokasta. Tunteeko kasvi kipua, kun sitä leikataan, puu kaadetaan tmv ? Sitä emme saa tietää. Joka syksy, kun puhdistaa puutarhaansa ja katkoo vielä vihreänä olevia koristepensaita, sanon ääneen "mahtaako sinuun sattua? Ensi keväänä taas loistat kauniisti".

        Onkohan tuokin taikauskoa. Voisihan sitä puhella vaikka vaatekomerolle "tuon rapistuneen näköisen vaatteen heitän nyt pois..." Kaipaako komero vaatetta, tuskinpa. Tosin kaapin rakennusaineena on ollut joskus elävä puu...

        No, näitä mietteitä voisi jatkaa, vaan hyvää päivänjatkoa kaikille!


    • ¤¤¤¤¤

      Höpö-höpö! Hyvyyttä kyllä löytyy. Anna janoiselle vesilasi, niin teet hyvin. Taatusti et itse saa mitään vibroja noin vaatimattomasta teosta. Pointtina vaan on se, että samasta ihmisestä löytyy sekä hyvyyttä, että pahuutta. Sitä on toisinaan vaikea tajuta. Kukaan ihminen ei ole sata prosenttisen hyvä. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että hyvyyttäkin löytyy. Ei maailma ole ihan toivoton paikka, vaikka kieltämättä aika surkea onkin.

    • Ilo

      Jotkut teot kuitenkin oikeasti autavat toista ihmistä. Itsenikin vieressä on ollut apua tarjolla sitä tarvittaessa. Ja minusta on kiva, ettei aina tarvitse selvitä yksin ja kiva huomata, että on todellisia ystäviä, joskus tuiki tuntemattomia. Minä uskon ihmisten hyvyyteen. Joku sanoo sitä lähimmäisenrakkaudeksi, mutta itse asiassa osalla auttajista ei edes ole kristillistä pohjaa. Tietysti kommunikointi on vastavuoroista, jos toinen saa avun ja kiittää, niin usein auttaja ehkä tulee hyvälle mielelle, mutta sehän on vaan hyvä asia. Siis kaksin kertainen ilo!Ilo kiertämäään.

    • sunnyriver

      Ja kuitenkin Raamattu sanoo, että me
      uskoon tultuamme teemme niitä HYVIÄ tekoja, jotka Jumala on ennalta valmistanut.
      Eli emme tee niitä oman kunnian pyynnöstä tai häpeän pelosta, vaan siksi, että Jumalan rakkaus vaikuttaa meissä.
      Emme itsemme vuoksi, vaan siksi että Jumala ensin rakasti meitä ja sovitti meidän pahuutemme poikansa Jeesuksen ristinkuoleman kautta.
      Jäljelle jää rakkaus, joka on terve hyvien tekojen pohja.
      Joutuuhan niitä hyviä tekoja muistakin motiiveista tekemään, mutta Jumalan rakkaus
      on aidoin, tervein pohja.

    • valkotakkinen mies

      Hyvän ja pahan erottelukykysi saattaa olla hieman hämärtynyt. Saatat myös olla syvästi masentunut tai psykoosissa. Voi myös olla että ei sinussa sinänsä ole mitään vialla, muutakuin että sinulla ei ole selkärankaa.

    • crocoodiile

      Itse vain en ole tuota mieltä.

      Mielestäni hyvyyttä ON olemassa.

    • jaffa50

      Kaiken pahan alku on EGOISMI.. siis HALU VASTAANOTTAA MIELIHYVÄÄ OMAN ITSEN TÄHDEN.
      Mutta se ihminen joka on korkealle kehittynyt - kokee egoisminsa niin inhottavana - ettei voi sietää sitä. Hän ei yksinkertaisesti kykene vastaanottamaan mielihyvää toisten kustannuksella.

      Tällaisella ihmisellä on kyky rakastaa lähimmäisiään, halu huolehtia heistä. Kun epäitsekkyyden laatu kehittyy ihmisessä pitemmälle, välittämisen ja huolehtimisen piiriin tulevat kaikki häntä ympäröivät lähimmäiset ja yhteisöt - koko ihmiskunta.
      Altruismi is IN - Egoismi is OUT!

    • Hoh Hoi Jaa

      Ei ole olemassa pahuutta jos sitä ei voi verrata mihinkään ja todeta pahaksi. Jos sinun mielestäsi mikään ei ole hyvää, niin siitä ei seuraa että kaikki on vähemmän tai enemmän pahaa, sillä olet ottanut vastakohtaparista verrokin pois.

      Aivan samalla tavoin jos valoa ei ole enää olemassa, ei ole pimeyttäkään, koska pimeys on pimeää vain verrattuna valoon.

      Entäs jos olisi olemassa pelkästään naisia? Olisivatko he enää naisia kun heitä ei nai-taisi?

    • fkkfkf

      Ei ole olemassa hyvää eikä pahaa on vain tekoja...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      262
      4303
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3506
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      155
      1829
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1714
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1447
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      957
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      865
    8. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      864
    9. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      855
    Aihe