Yksin on jokainen pensas ja puu,
toinen ei tunne toista,
sumuun sulkeutuu.. (Hermann Hesse)
***
Täällä on tänään sumuinen aamu. Vähän tavallistakin sumuisempi on pääkin vielä ennen aamukahvilitraa.
Tykkään sumusta, paitsi ehkä silloin, jos pitää ajaa pitkä matka mutkaista pikkutietä. Pelloille hiippailevaa usvaa on myös nautinto katsella. Se tuntuu olevan täynnä elämää.
Tiedätkö joitakin tarinoita, jotka liittyvät usvaan/sumuun/utuun? Tai onko sinulle sattunut - tai jollekin toiselle - jotain juuri sumun takia? Kertoisitko?
Tai ehkä mieleesi tuli juuri nyt jotain? Anna palaa!
toinen ei tunne toista,
sumuun sulkeutuu.. (Hermann Hesse)
***
Täällä on tänään sumuinen aamu. Vähän tavallistakin sumuisempi on pääkin vielä ennen aamukahvilitraa.
Tykkään sumusta, paitsi ehkä silloin, jos pitää ajaa pitkä matka mutkaista pikkutietä. Pelloille hiippailevaa usvaa on myös nautinto katsella. Se tuntuu olevan täynnä elämää.
Tiedätkö joitakin tarinoita, jotka liittyvät usvaan/sumuun/utuun? Tai onko sinulle sattunut - tai jollekin toiselle - jotain juuri sumun takia? Kertoisitko?
Tai ehkä mieleesi tuli juuri nyt jotain? Anna palaa!
Vastaukset 19
Vanhimmat
mutta kiitos,vuosia etten ole muistanu tota pätkää,siis runoaompa nätti
mietin juurii jättää kaiken ,ja láhteá afrikkaan auttamaanaa/hoitamaan lapsia ja sairaita
- ja jos vielä on mahikset niin eikun menoks :)
asuin melko pitkälle syksyyn kesämökillä meren rannalla ja lähdin sieltä aamuisin ajamaan työhön. Kauniita aamuja on tähän ikään nähty moniakin mutta kaikkein kauniimpia olivat ne merisumu-aamut jolloin näkyvyys oli rannassakin vain muutaman metrin. Luonto oli aivan hiljainen ja meri tyyni. Laivojen sumutorvet toitottivat ja auringon noustessa korkeammalla muutama säde läpäisi usvan. Tarpeeksi korkealle ehdittyään aurinko haihdutti sumu mutta kaupunkiin päin ajaessani jokaisen sillan kohdalla meri oli sumun peitossa.
Aika usein tuli silloin aamukahvi nautittua Karita Mattilan seurassa. Hän lauloi Jukka Virtasen sanoin:
"Aamulla usva on noussut
ei oikein aistejaan uskoa voi.
Linnuiksi muuttuivat naapurisaaret
siivilleen nousten ne lensivät pois..."
Kappaleen nimi on Aamu-usva ja se saa kylmät väreet kulkemaan selkääni pitkin ja ihokarvat nousemaan pystyyn. Valitettavasti en muista ulkoa koko sanoitusta joten en edes yritä sitä tähän jatkaa.
Karita lauloi minulle levyllä, ei valitettavasti livenä :)
noi aamut kyllä muistan ja ne on kyllä muolimman kauneimmat
:) kiitos.
Olen usein haaveillut meneväni uimaan, kun aamu-usva liikehtii veden päällä. Vielä ei ole onnistanut, mutta ihanaa on uida myös kuunsiltaa pitkin, kun kuu mollottaa ja heijastuu tyyneen vedenpintaan.
Tuli mieleen myös joutsenparin lento aivan tyynen merenpinnan yllä, niiden heijastumat vedestä ja siipien vahva ääni...
missäpäin maailmaa nyt kauneutta ihailet?
Tämän aamuinen järjenjuoksuni ei pysty käsittelemään kuin soittimestani soljuvan ja huoneeni täyttävän hidastempoisen laulun. Samalla en voi olla ihmettelemättä kuinka yksinkertaisilla sanoilla ja lauseilla, saadaan tällainenkin mestariteos aikaiseksi. Tämä hyräily jäi päähän soimaan tänä aamuna.
**En ole kenen, yhden vain, mistä tietää mä sen saa. Mietin sitä, -mistä aidon katseen saa.
Katson taivaan rannan taa, kurkiaura lentää saa. Miksen kätesi lämpöä saa koskettaa.
Miksen toivoa saa mä näin, kun sut ensikerran näin, alla sillan pienen katukahvilan
En kiinni saa haaveistani, jotain parempaa hain. Varjot liittyy liikaa päiviin menneisiin.
Kun en yöllä unta saa, menen kadun kulman taa, nojaan seinään kylmään kosteaan, varjon kanssa olla saan, lamput sammuu aikanaan Miksen saa nähdä yhtään kulkijaa. ***
välittyy noista laulunsanoista (laulua en tunne).
Aistit avoinna aamuun. Niin on hyvä :)
Hieno tosipohjainen elokuva Afrikkaan 1960-luvulla saapuvasta nuoresta tutkijasta, jonka työn tuloksena paljolti harvinaiset vuoristogorillat säästyivät kuolemasta sukupuuttoon salametsästyksen uhreina.
tuon elokuvan joskus vuooooosia sitten. Piti googlettaa, että muistui mieleen.
Tästä tuli mieleen kirja Avalonin usvat, joka on kirjahyllyynhankkimislistalla. Se taas on näitä kuningas Arthurin tarinoita.
Oli muuten koskettava tarina. Eikä ois uskonut gorilloiden olevan, niin suloisia.
saadaan sarjamurhaajatkin olemaan "söpöjä" ja gorillat tuntemaan kuten ihmiset.
Blaaaaaahhhhhhh.... yäks.
Tuota en kyllä jaksa muistaa, osaako joku muu auttaa? Mutta periaatteessa tietty huonosti voi käydä, jos lähtee apinamiehen matkaan!!
niin, että salametsästäjät tappoivat tutkijan. Eivät tykänneet, että heitä estettiin tappamasta gorilloja.
minulle juuri
- Jos suru savuaisi niin savu peittäisi maan emmekä näkisi niitä, joille olemme surua tuottaneet.
En tiedä mistä tuo on mieleeni tullut ja siellä pysynyt...jonkun muun värssy se on.
- siinähän on jo vähän mietittävääkin...
on jotain lopullisuuden tuntua ja surullistakin.
Aamuinen ja erityisesti aamuyön usva on herkkää ja kaunista katseltavaa.
Nyt on mieli hiukan sumussa,luultavasti kuumetta tulollaan.Kuumemittari kainalossa tässä naputtelen ja odottelen tulosta.Olen yskinyt kaksi yötä aivan raivokkaasti,joten näyttää olevan lääkärireissu edessä:(