Olen taas Suomessa ajanut muutaman kuukauden asuttuani ulkomailla useamman vuoden. Sopeutuminen kotimaiseen ajokulttuuriin oli shokki. Täällä ajellessa pinna kiristyy väkisinkin enkä ymmärrä miten tällainen ajokulttuuri on tänne juurtunut.
Toki muuallakin osoitetaan mieltä muille autoilijoille torven soiton tai kädenheilautuksen avulla mutta sellaista aitoa vihamielisyyttä mitä täällä näkee en ole muualla huomannut. Itse syyllistyn taas myös tähän, seura kai tekee kaltaisekseen. Ajan lähellä edellä ajavaa, kiilailen ja kiihdyttelen etten vaan vahingossakaan päästä vaikkapa oikealta ohi yrittävää edelle ja näytän pysäkiltä eteen kiilavalle bussikuskille käsimerkkejä. Hullun hommaahan tämä on enkä tällaista ennen harrastanut, ulkomaille lähdön jälkeen siis.
Olen ihmetellyt mistä tämä johtuu ja kavereiden kanssa asiasta jutellut:
Ehkä tiet ovat liian pieniä tai kaistoja on liian vähän ? Liikennevalotkin tuntuvat aina olevan meitä vastaan, samalla lailla kun kaupassakin tuntuu siltä että aina sitä jonottaa väärälle kassalle...
Autot on liian kalliita ja kun vihdoin on varaa sellainen hankkia ja sillä ajella kun bensakin on suurimmaksi osaksi veroa että sitten pitää ajaa kaikkien niiden vuosien edestä kun ei voinut !
Ajokorttikin maksaa niin paljon ja on vaikea saada verrattuna kaikkiin muihin maihin että sen on pakko tehdä meistä paljon parempia kuskeja kuin muualla. Onhan meillä maailman parhaat ralli- ja formulakuskitkin. Jokaisessa meissä asuu pieni Häkkinen ?
Meitä on sorrettu historiassa niin paljon ja valvotaan tänä päivänäkin että on pakko välillä päästää höyryä ja antaa palaa.
Meitä on vain yksinkertaisesti niin monta erilaista ajajaa kunakin hetkenä ja on sulaa mahdottomutta että ne kaikki tulisivat keskenään liikenteessä toimeen.
Kuten jo sanoin, kyllä sitä muuallakin osataan mutta ei niin "hyvin" kuin täällä. Joka maassa näkee sunnuntai-ajelijoita, urheita ohituksia ja kovaa kyytiä mutta siellä ei jostain syystä veri kiehahda. Onko tämä yksilöllistä vai asunko vain väärässä maassa ?
Toki muuallakin osoitetaan mieltä muille autoilijoille torven soiton tai kädenheilautuksen avulla mutta sellaista aitoa vihamielisyyttä mitä täällä näkee en ole muualla huomannut. Itse syyllistyn taas myös tähän, seura kai tekee kaltaisekseen. Ajan lähellä edellä ajavaa, kiilailen ja kiihdyttelen etten vaan vahingossakaan päästä vaikkapa oikealta ohi yrittävää edelle ja näytän pysäkiltä eteen kiilavalle bussikuskille käsimerkkejä. Hullun hommaahan tämä on enkä tällaista ennen harrastanut, ulkomaille lähdön jälkeen siis.
Olen ihmetellyt mistä tämä johtuu ja kavereiden kanssa asiasta jutellut:
Ehkä tiet ovat liian pieniä tai kaistoja on liian vähän ? Liikennevalotkin tuntuvat aina olevan meitä vastaan, samalla lailla kun kaupassakin tuntuu siltä että aina sitä jonottaa väärälle kassalle...
Autot on liian kalliita ja kun vihdoin on varaa sellainen hankkia ja sillä ajella kun bensakin on suurimmaksi osaksi veroa että sitten pitää ajaa kaikkien niiden vuosien edestä kun ei voinut !
Ajokorttikin maksaa niin paljon ja on vaikea saada verrattuna kaikkiin muihin maihin että sen on pakko tehdä meistä paljon parempia kuskeja kuin muualla. Onhan meillä maailman parhaat ralli- ja formulakuskitkin. Jokaisessa meissä asuu pieni Häkkinen ?
Meitä on sorrettu historiassa niin paljon ja valvotaan tänä päivänäkin että on pakko välillä päästää höyryä ja antaa palaa.
Meitä on vain yksinkertaisesti niin monta erilaista ajajaa kunakin hetkenä ja on sulaa mahdottomutta että ne kaikki tulisivat keskenään liikenteessä toimeen.
Kuten jo sanoin, kyllä sitä muuallakin osataan mutta ei niin "hyvin" kuin täällä. Joka maassa näkee sunnuntai-ajelijoita, urheita ohituksia ja kovaa kyytiä mutta siellä ei jostain syystä veri kiehahda. Onko tämä yksilöllistä vai asunko vain väärässä maassa ?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Muistitko ottaa ne pillerit :)
Ei se liikenne ole Suomessa yhtään sen kummempaa, kuin muissakaan
maissa. Aika monessa maassa on tullut kurvailtua ja jokaisesta
loytyy kylla omia piirteitä, mutta ei kuitenkaan mitään merkittäviä eroja.
Palaa se "pinna" missä vaan, jos on palaakseen.
Kerro mitä pillereitä vedät, palan halusta kokeilla mitä vaan millä tämä paranee...
Aivan, haen reseptin heti jos sellainen on olemassa!
Olen usein asunut ulkomailla, eli monia kertoja tullut Suomeen välillä asumaan tai vain lomalle.
Joka ikinen kerta hämmästyy tämän liikenteen sujumattomuutta ja kuljettajien joko uskomatonta tyhmyyttä ja unessa ajamista tai ehkä se on tahallista v****ilua. Vaikka kuinka yrittäisi palauttaa mieleen kuinka hullu tilanne täällä on, aina todellisuus saa hämmästymään.
Ja jokainen tuttu joka asuu ulkomailla tai on lähiakoina asunut, on samaa mieltä kanssani.
Ihan tosissaan, lähes missä tahansa keski-euroopassa vanhuksetkin ajavat paremmin kuin Suomalaiset aikuiset miehet! Ja toteutus, herranjumala miten VOI saada näin jumittavan tiestön aikaiseksi? Parhaiten tilannetta kuvaa se kuinka kolmikaistaisilla teillä kaikki ajavat silmät seisoen keskikaistaa, ja ilmeisesti liikennesuunnittelijat ovat yhtä aivokuolleita kun kaikkialla kaistat loppuvat oikealta, vaikka liikenteessä pitäisi periaatteessa aina kaistojen loppua vasemmalta!
No, Suomen liikennettä voisi ihmetellä vaikka kuinka pitkään, mutta teenpä sen sitten taas kun ajetaan 120km/h rajoituksella vasemmalla kaistalla kymmenentenä autona 80km/h ajavan idiootin perässä. Minä tahansa hetkenä normaaliautoilija saisi sen pulkan oikealle kaistalle, useimmiten vielä nämä idiootit ohittavat 2km/h nopeammin kuin oikea kaista, ja usein oikealla kaistalla on vain pari ohitettavaa mutta niitäkin pitää ohittaa tunnin tai ihan vaan ajaa rinnalla.
Tyhmyys ja ajattelemattomuus on suurimmat syyt Suomen liikenteen käsittämättömälle tolalle. Sitten on vielä laiskuus, vastuuttomuus, monimuotoiset persoonallisuushäiriöt etenkin alemmuuskompleksi...
Italialaiset ovat seinähulluja ratin takana, mutta sentään miettivät mitä tekevät. Eli he pääsevät perille puolet nopeammin, heillä on ehkä matkanteko hauskaa, jne.. Eli kolareita sattuu hieman enemmän, mutta seillä on paljon surkeampi ja älyttömästi kuormitetumpi tiestö ja muitakin huonoja puolia, joten ihmetystä aiheuttaa Suomen tilanne siinäkin suhteessa. Siellähän juuri nostettiin monilla alueilla moottoriteiden rajoituksia 150iin jotta ihmiset pysyisivät valppaina ajaessaan. Suomessa rajoituksia vain tiputetaan autioilla suorilla teillä vaikka suurimpia ongelmia on rattiinnukahtamiset...
Tässä pientä selvennystä asiaa:
Autoilija menee nukkumaan kello 22:30. Hän valvoo ja kuuntelee, kun naapurit käyvät suihkussa. Lopulta hän nukahtaa, kunnes herää jälleen. Yläkerran naapuri saapuu baarista ja alkaa soittaa kavereiden kanssa musaa. Meteli on hirveä ja autoilija valvoo.
Autoilja nukahtaa. Rappukäytävästä kuuluu meteliä. Joku kiroaa ja potkii asuntojen ovia. Kello on 05:30. Autoilija kurkistaa ovisilmästä ja näkee juopuneen miehen käytävässä. Autoilija yrittää vielä nukkua, mutta veden lorina estää nukkumisen. Hän makaa sängyllä silmät auki ja kiroaa mielessään.
Kello 06:00 autoilija menee keittiöön. Hän vilkaiseen ikkunasta ulos. Edessä näkyy naapuritalon harmaa seinä ja alla luminen katu. Muuta ikkunasta ei sitten näykkään. Hän lukee Hesaria. "Helsingin talous kuralla..leikkausjonot eivät lyhene...jotain on tehtävä.."
Autoilja lähtee töihin. Rappukäytävässä haisee oksennukselle. Matkalla alas hän näkee pari kiireistä tympeää ihmistä. Autoilija saapuu autonsa luokse. Se on parkissa kadun varessa ja yltä päältä lumessa. Pakkasta on -23 ja yöllä on satanut lunta. Autoilija starttaa, lähes uutta Volsua käyntiin. Hetken päästä kone yskähtää käymään kolisten ja kilisten hetken. Hän kääntää lämppärin täysille ja nousee raaputtamaan laseja puhtaaksi. Autoilija seisoo kadun puolella varoen liikenettä, joka pöllyttää lunta hänen päälleen. Auto lämpeää hitaasti, koska lohkolämmitin on tuntematon kapistus kaudunvarsi autoille.
Lopulta ikkunat ovat puhtaat. Hän lapioi vielä lumipenkan auton vierestä, kadun puolelta pois. Osa autoilijoista tööttää, koska autoilija seisoo heidän edessään.
Autoilja hyppää autoonsa ja alkaa yrittää päästä pois pienestä kolosta. Auton etu sekä takapuolella on 50cm tilaa. Volsun eturenkaat potkivat tyhjää. Eteen taakse. Eteen taakse. Loplta auto muljahtaa kolosta kadulle.
Radio päälle ja kohti työmaata. Autoilija ajaa noin 100m ja pysähtyy ensimmäisiin liikennevaloihin. Aika tuntuu pitkältä. Valojen vaihtuessa hän kiihdyttää rajusti, renkaat sutien ja kerkiää seuraaviin valoihin ensimmäisenä. Pulssi kohoaa. Autoilija kiihdyttää seuraaviin valoihin kiireellä. On olta ensimmäinen. Autoilija pysähtyy noin 20m päähän valoista. Hän luistattaa kytkintä ja lipuu hiljaa kohti valoja. Valot ovat edelleen punaiset kun autoilija on jo hiukan ylittänyt valolinjan. Muut autoilijat seuraavat perässä.
Autoilija katsoo autojonoa joka matelee Manskua pitkin kohti keskustaa. Böndeä kohti jono etenee rivakasti ja autoilija on tyytyväinen. Mansku loppuu ja alkaa 80 rajoitus. Autoilja kiihdyttää volsun hurjaan vauhtii ja saavuttaa nopeasti edess ajavan auton. Hän liimautuu aivan puskuriin kiinni ja haistelee pakokaasuja. Joku vilkuttaa ja yrittää vaihta kaistaa. Autoilja ei päästä häntä eteensä, koska se hidastaa matkan tekoa. Kehä I, ramppi länteen.
Jono seisoo ja autoilijan hermo kiristyy. Jono matelee Lintuvaaraan asti. Välillä vauhti on 60kmh ja taas pysähdys. Aikaa on kulunut jo reilut 30min lähdöstä. Autoilija vaihtelee kaistaa edestakaisin ja kiroaa muita autoilijoita. Lopulta Turun motarin ramppi. Kova kiihdytys ja parin autoa jää taakse.
Moottoritien vapaus saa autoilijan iloiseksi. Hän nostaa nopeuden 140kmh. Auheittaa monia vaaratilanteita, mutta saapuu Kutojaan lähes ajoissa. Matka kesti vain 50min.
Iltapäivällä autoilija palaa kotiinsa, jonottaen ja jonottaen. Löytää loplta parkkipaikan kadun varresta ja tunkee autonsa ahtaaseen väliin. Kipittää ruokakauppaan ja jonottaa 30min kassalla. Menee kämpille ja tekee ruokaa. Katsahtaa ikkunasta tuttua naapuritalon harmaata seinää. Makaa illan sohvalla ja kuuntelee propagandaan TV:stä ja ajattelee kuinka mukavaa onkaan asua kaupungissa. Täällä on kaikki.
Ymmärrän hyvin miksi sinä olet kaltaisemme :-)
Olen tehnyt saman havainnon, eli kirjoitat aivan asiaa vaikka aina joku yrittää laskea asian leikiksi.
Asun Saksassa, mutta käyn melko usein Suomessa. Olen huomannut saman, eli Suomeen tullessani ajotyylinen pyrkii vaistomaisesti muuttumaan muiden kaltaiseksi agressiiviseksi kiusanteoksi. Yritän tuota tietoisesti välttää, mutta aina silloin tällöin vanha Aatami voittaa ja seura tekee kaltaisekseen.
Vastaavasti Saksassa ajaminen on erittäin leppoisaa. Asun suurkaupungissa, eli aina kun lähden autolla niin tiedän joutuvani seisomaan jonossa. Toisaalta jono etenee melko liukkaasti. Kaistoja vaidellaan tarpeen mukaan, välillä torvetkin soivat, mutta kaiken kaikkiaan liikenne sujuu. Kaikkien tarkoituksena on edistää kaikkein matkantekoa. Päinvastoin kuin Suomessa, jossa pyritään hankaloittamaan muiden matkaa jopa oman etenemisen kustannuksellakin.
Syytä ilmiöön en tiedä, ilmeisesti meidän puusta laskeutumisestamme on kulunut liian vähän aikaa. Ajotapamme lienee sitä paitsi hyvin lähellä itäisen naapurimme liikennekäyttäytymistä.
>Ajotapamme lienee sitä paitsi hyvin lähellä itäisen naapurimme liikennekäyttäytymistä.
Eli saksalainen liikennekäyttäytyminen vastaa puolalaista?
Haminaa idempänä en ole ajellut mutta etelässä ja lännessä on paljon rauhallisempaa ajaa, nuo merialueet kun ylittää. Jo Ruotsissa huomaa että ajokulttuuri on erilainen.
Monessa paikassa meno näyttää hurjalta mutta liikenne sujuu ja perille tullaan sen kummemmitta kohtauksitta. Täällä kukin ajomatka tuntuu olevan iso tapahtuma itsessään ja tuntuu että siitä oikein tehdään sellainen härnäämällä muita.
Olisiko sillä vaikutusta asiaan että ehkä tässä maassa autoilijoiden tasoerot ovat suurempia kuin muualla ? Meillä on on enemmän loistavia kuskeja mutta myös paljon huonoja kuskeja vaikka ajokoulu onkin kova. Keskinkertaisia kuskejakin on muttei enempää kuin hyviä ja huonoja. Vastaavasti muualla on mahdollisesti vähemmän niitä loistavia kuskeja mutta enemmän keskinkertaisia ja huonoja jolloin enemmän kuskeja ajaa samalla lailla ja tullaan paremmin toimeen ???
Poliisilla, vaikka roolin omaakin, ei tässä omasta mielestäni ole auttavan osaa. Päinvastoin, me kun pelkäämme niin virkavaltaa niin käyttäytyminen on sen mukaista, niin liikenteessä kuin muuallakin...
Lasken siis itseni ehdottomasti mukaan tähän törppöjen sakkiin. Olen törppö täällä ajaessani !
Ei ole pakko mennä muiden tahtiin! Kun muut ajaa kilpaa liikennevalojen väliä niin miksi sinun pitäisi? Ihan esimerkkinä.
Liikennevalojen kanssa kilpaileminen on kieltämättä hauskaa hommaa ja on varmasti mukana härnäämässä hermoja mutta haluaisin tietää missä meni pieleen kun autoilukultturistamme tuli sellainen kuin mitä se nyt on ? En ole moista nähnyt muualla.
Kyllähän sielläkin otetaan viivaa liikennevalojen kanssa mutta ei se ole semmoista kansanurheilua kuin täällä...
Suomalainen kokee toiset autoilijat kilpailijoiksi ja vihamiehiksi. Jos joku ajaa itseäni hitaammin, hän on tientukko, häntä pitää painostaa puskurissa riippumalla. Itseäni nopeammin ajava taas on vastuuton hurjastelija.
Jos edelläolija ajaa liian mielestäni liian keskellä tietä, ajan aivan kaistan oikeassa reunassa. Jos edelläajaja taas ajaa liikaa oikealla, ajan itse keskiviivan tuntumassa.
Moottoriteillä mahdollisia kiusauskeinoja en edes viitsi luetella.
Kilpailuista kopioitujen asenteiden mukaista ajamista on omien muistikuvieni mukaan aina ollut, mutta ilmeisesti autoilijat ovat vuosien mittaan yhä enenevässä määrin harjaantuneet näiden keinojen käyttöön.
Liikenteen asenneilmasto on muuttunut sellaiseksi, että hampaattoman liikenneturvallisuusvalistustyön sietäisi ryhdistäytyä. Liikennevalvonnan selvä väheneminen voi myös olla eräs syy huonojen ajotapojen ja tee-se-itse -poliisien yleistymiseen. Suomalaisten suvaitsevaisuus ja kohteliaisuus, kaikista juhlapuheista huolimatta, on liikenteessäkin yhä sangen alkeellisella tasolla ja itsekkyys paistaa läpi kaikesta toiminnastamme.
"Hullun hommaahan tämä on enkä tällaista ennen harrastanut, ulkomaille lähdön jälkeen siis."
Ehkä tuossa voisi yrittää harjoittaa jonkinlaista itseanalyysiä. Vaikkei kukaan ole paras itsensä arvioija, niin mieti miten tilanteet lähtevät käyntiin? Mitä tapahtuu ennenkuin pinna palaa? Onko odotukset autoiluun kasvaneet "liian suuriksi" ulkomailla? Tuleeko autoillessa usein pettymyksen tunteita, mm. muiden käyttäytymisen takia? Purkautuuko pettymykset agressioina?
Ehkä vielä voisi alistaa omat ajotapansa analyysiin. Olen ajanut paljon Suomessa ja muualla, mutta ei minun mielestäni riskikäyttäytyminen mitenkään järkyttävästi eroa toisistaan, vaikka muuten eroja voi olla paljonkin. Hyvin käyttäytyvä kuski on toiset huomioon ottava paikasta riippumatta.
Kysymyksesi on muuten erittäin mielenkiintoinen, mutta useimmissa tapauksissa vastaukset ovat kuitenkin aika yksinkertaisia. Peruslähtökohta lienee joka tapauksessa se, että autoillessa herää kaikkein primitiivisimmät reviirikäyttäytymisen tunnusmerkit. Ne koskevat kylläkin kaikkia paikasta riippumatta, eli se ei selitä suomalaisten erilaista liikennekäyttäytymistä. Viittauksesi, että seura tekee kaltaisekseen pitää kyllä paikkansa, siitähän se joka maan oma ajokulttuuri syntyy. Ja tähän auttaa ainostaan hyvä luottamus itseensä ja omiin kykyihinsä; moni "murtuu" porukan paineessa (koskeeko erityisesti suomalaisia?).
Erityispiirteenä suomalaissa on lisäksi tietty sisäänpäin kääntyneisyys, (vrt esim. Välimeren maiden ihmisiin,) mm. suomalainen mies on enemmän toiminnan mies, eikä ensimmäiseksi selvitä (ainakaan vaikeita) asioitaan puhumalla. Auton avulla on mahdollisuus purkaa itseään tarvitsematta puhua kenellekään. Se on sitä suomalaisen "smooltolkkia".
Mutta, mutta... Seuraavaksi pitäisi opetella tie siihen parempaan käyttäytymiseen, ja se voikin olla sitten jo mutkikkaampi juttu.