Juttu jotenkin karkasi tuossa edellisessä kysymyksessäni.
Harkinnassa siis edelleenkin vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmöntuotto maalämpönä, sähköllä, öljyllä tai poistoilmalämpöpumpulla. Voisitteko kertoa omista valinnoistanne: Mikä systeemi ja miksi? Älkää arvostelko toistenne valintoja pliiis! Jättäkää arviointi minulle.
Kertokaa lisää poistoilmalämpöpumpusta.
Harkinnassa siis edelleenkin vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmöntuotto maalämpönä, sähköllä, öljyllä tai poistoilmalämpöpumpulla. Voisitteko kertoa omista valinnoistanne: Mikä systeemi ja miksi? Älkää arvostelko toistenne valintoja pliiis! Jättäkää arviointi minulle.
Kertokaa lisää poistoilmalämpöpumpusta.
Vastaukset 40
Vanhimmat
siis tulossa vesikiertoinen lattilämmitys Wirsbolta, toinen vaihtoehto Nereus, mutta nykyään Uponor omistaa kummatkin joten ei varmaan käytännössä ole eroja. Lämmitysmuoto suora sähkö ja poistoilmalämpöpumppu sekä varaava takka. Meillä melko pieni talo tulossa joten poistotilmalämpöpumppu toimii hyvin, talvella varmaan lämmitys suoralla sähköllä jos kovia pakkasia. Takan avulla tulee jonkin verran säästöä.
Huomioi että pilpin lämminvesivaaraaja ei ole suoraan verrannollinen perinteiseen vesivaraajaan, yleensä ihmiset ihmettelevät pilpin vesivaraajan pienuutta mutta riittää kyllä esim 4-5 henkiselle perheelle hyvin.
Meillä tähän ratkaisuun vaikutti paljon se että ei ole suuria tiloja esim teknistä tilaa erikseen vaan kaiken on mahduttava khh:een.
Pilpiksi valitsimme Niben 410 mallin, koska siinä lämmitettävä tuloilma, se kannattaa ehdottomasti.
mihin hintaan saitte sen niben? ja talon neliöt/lattialämmityksen hinta?
4800 eur Nibe ja lattialämmityksestä en tiedä tarkkaa taisi olla n. 2800 eur asennettuna.
Asuinneliöitä 110
halvimmillaan sen niben saa n. 4300e ja lattia lämmitys 1800e ilman asennusta
Sanoisin että ovat kyllä yllättävän kalliita... lähes samalla rahalla saa yösähkövaraajan, LTO-koneen ja käyttövesivaraajan.
Lähdetään nyt siitä, että valitset joka tapauksessa vesikiertoisen lattialämmityksen. Tällöin lämmönluovutusjärjestelmä on kaikissa vaihtoehdoissa täysin sama, ja siitä ei tule edes kustannuseroja vaihtoehtojen välille.
Vertaillaan sitten lämmöntuottotapoja:
Maalämpöpumppu on kaikkein kallein hankkia.
Käyttökustannuksiltaan edullisin, lämpökerroin on noin 3 eli sähkönkulutus on 1/3 tuotetusta lämmöstä. Lisäksi kiertovesipumput kuluttaa jonkin verran sähköä. Varsinkin primääripiirin pumput ovat melkoiset. Laitteiden laatu kehittynyt viime vuosina paljon. Järjestelmä vaati pienen varaajan, joten tilantarve keskinkertainen. Teknisesti monimutkainen, mahdolliset huollot teetettävä ammattilaisella.
Sähkölämmitys (yö-sähköllä varaava) lienee toiseksi edullisin hankkia, mutta vaikuttaa kiinteistön sähköliittymän kokoon, josta tulee kertaluonteisia kustannuksia. Käyttökustannuksiltaan kallein, huolimatta 2-tariffi sähköstä. Vaatii suuren varaajan (2-3 m3) joten tilantarve on erittäin suuri. Varma, yksinkertainen ja hyvän säätöautomaatiikan avulla helppokäyttöisin.
Öljylämmitys on hankintakustannuksiltaan toiseksi kallein, samoin käyttökustannuksiltaan (tällä hetkellä). Ei vaadi erillistä varaajaa, mutta vaatii toiseksi eniten tilaa öljysäiliön vuoksi. Öljypolttimot ja -kattilat kehittyneet viime vuosina paljon, mm.hyötysuhde parantunut.
Vaatii jonkin verran säännöllistä huoltoa ja jäljellä olevan öljymäärän tarkkailua.
Poistoilmalämpöpumppu taitaa olla kaikkein halvin hankkia. Käyttökustannuksiltaan se on toisella tilalla. PILP järjestelmien teho ei riitä alle -15 asteen pakkasilla, jolloin käytetään suoraa sähkölämmitystä (yleissähkötariffilla). PILP:in liittyy myös rajoitus, ettei se pysty nostamaan lähtevän veden lämpötilaan kovin korkeaksi, jolloin patterilämmitys ei toimi kunnolla. Myös PILP vaatiin pienen varaajaan joten tilantarve on keskinkertainen. Sisältää ilmanvaihtokoneen.
Jos olisin itse saman valinnan edessä eikä budjetti olisi kovin tiukka valitsisin maalämmön. Tiukan budjetin tapauksessa valitsisin varaavan sähkölämmityksen.
Öljylämmitys kyllä vie eniten tilaa ja vaatii paloosastoinnin...
Pilppi taas on taatusti kallein talvella, mutta säästää kesällä, kun ei ole tarvetta muuhun kuin käyttöveden lämmittämiseen.
Jos otetaan tarkastelujaksoksi 30 vuotta, niin ei noissa missään varmaan suuria eroja ole... tai jos on niin niiden järjestytä ei voi nyt arvata, vaan sen näkee jälkikäteen.
jos taloon tulee LTO:lla varustettu iv-kone?
poistoilmalämpöpumpun käyttöarvo mielestäni kyseenalainen. sähköllä sekin vehje toimii eikö?
ja LTO:n jälkeen poistoilman lämpötila ei enää kovin suuri jolloin lämpötila ero putoaa entisestään. LTO:lla saadaan ilmanvaihdon poispuhaltama lämpöteho kiitettävästi talteen.
Maalämpö pumppu kallis hankkia ja silti sen energian kulutus kyseenalainen. Kovilla pakkasilla siitä ei kuitenkaan ole hyötyä vaan talo lämmitetään käytännössä suoralla sähköllä, ainakin pienessä mittakaavassa eli okt:ssa hyvin kyseenalaista "säästöä" sähkölaskussa maalämpöpumpulla.
sähkölämmitys varaajalla ja tulisijojen aktiivinen käyttö lienee edullisinta/vaivattominta olettaen että omaa metsää ja klapien teon laskee säästettynä kuntosali lippuna ;)
itse laittaisin todennäköisesti puukattilan isolla erillisellä varaajalla jossa sähkövastukset ja vesikiertoisen lattialämmityksen. Lisäksi tulisijoja takka ja sauna ehdottomasti puulämmitteisellä kiukaalla. Siksi koska puut "saan" omasta takaa ja pidän puiden tekoa suht mukavana puuhana. Sähkövastukset varaajassa siltä varalta että on pois pidempiäkin aikoja niin kämpän pitäisi pysyä silti lämpimänä ilman puide polttamista.
Tällä systeemillä uskon pääseväni lämmityskustannuksissa halvimmalla.
kirjoitat, et tunnu tietävän mikä on maalaämpöpumppu ja mikä poistoilmalämpöpumppu, mutta tiedät että hyvä se ei kuitenkaan ole. Juupa Suomalainen todellinen mutu-mäluulen-tietäjä. Pakko vaan on ottaa kantaa.
Maalämpöpumppuhan ottaa lämpö nykyisin kai yleisemmin porakaivosta ja tuolla yli 100m syvyydessä lämpötila ei pahemmin muutu maanpäällä vallitsevien lämpötilojen vuosoksi. Kesällä hyötysuhde hieman laskee, koska tehon tarve on pieni ja pumppu käy lyhyissä jaksoissa.
Ilmalämpö pumppu taas jäähdyyttää sisäilma 22 asteesta lähelle nollaa, mutta pitää muistaa että samalla otettaan ulkoa tilalle kylmää ilmaa, joten nettohyötyö tulee vasta kun ulkoilma on plussan puolella, eli jäteilma on ulkoilmaa kylmempää. Edelleen pitää muistaa että tuon operaation tekemiseen kulutetaan vielä sähköäkin. Aikaisemmin täällä on lastekttu että keskikokoisen talon poistoilmasta on otettavissa vain noin 1kW teho, joka tuntuu yhtäkkiä aika pieneltä, varsinkin kun se saadaan nettohyötynä vain puolet vuodesta, eli noin 4000kWh, joka tarkoittaa kalliilla päiväsähköllä alle 400€ säästöä vuositasolla ja yösähköön verrattuna enänä noin 200€.
enpä tiedä mikä sinua harmittaa.
mutta kerro mikä nyt niin pahasti pieleen meni kun kerran tiedät.
älä suotta salaile.
Meillä on 1,5 kerroksinen talo jossa huoneistoala 160 neliötä. Alakerta lämpiää vesikiertoisella lattialämmityksellä ja yläkerta sähköpattereilla. Alueella olisi ollut mahdollisuus kaukolämpöön, mutta valitsimme kuitenkin PILP:n. Täällä ihan etelärannikolla noita -15 päiviä ei kovinkaan montaa talvessa ole ja vielä harvemmin kesällä. Ei tarvinnut hankkia erillistä ilmanvaihtokonetta ja tilaa tuo IVT vempele vie todella vähän. Meillä on varsin pieni tuo tekninen tila. Ratkaisuun vaikutti myös IVT:stä saatu todella hyvä alennus. Loppupelissä pystyt itsellesi perustelemaan ihan minkä noista vaihtoehdoista haluat. Huonoa järjestelmää ei olekaan, jos valitsee laadukkaat laitteet.
Ei pilppi tiedä paljoko ulkona on lämmintä, se ottaa lämmön sisältä tulevasta ilmasta. Nettohyöty katoaa, kun joudutaan lämmittämään yhtäpaljon ilmaa kuin mitä sitä puhalletaan pihalle... hyöty katoaa jo ennen kuin ulkoilma on pakkasella.
Kuvittelisin pilpistä olevan enemmän hyötyä täällä etelässä kuin Ivalossa. Onko pilppi-myyjä päässyt sumuttamaan? No joka tapauksessa kesällä saadaan edullista käyttövettä. Vai menikö tämäkin pieleen? Jäi muuten mainitsematta että poltetaan talvella paljon puita meidän kiertoilmatakassa.
Periaatteessa pilppi on täsmälleen yhtä tehokassa Naantalissa ja Enontekiöllä, mutta koska Naantalissa on keskimäärin lämpimämpää, niin sitä "nettohyötyä" tulee useammin.
Pilppi ottaa energian sisäilmasta, eli jäähdyttää sen esimerkiksi kahdestakymmenestä kahdesta asteetsa kahteen asteeseen, eli ottaa ilmasta energiaan sen verran mitä 20 astetta sisältää. Mutta samalla sisään tulee raitista ilmaa, joka pitää tietysti lämmittää ja niin kauan kuin saatva teho on vähemmän kuin lämmitettävä teho, niin ollaan osittain sähkölämmityksen varassa. Vasta kun ulkolämpötila on jossain 10 asteen paikkeilla, eli sisään tulevaa ilmaa tarvii lämmittää vain puolella teholla siitä mmitä ulos menevästä sadaan, niin lämpöä alkaa riittämään käyttöveteen.
Pilppitalo on siis talvella sähkölämmitystalo ja kesällä pärjätään lämpöpumpulla.
sähkölämmityksestä - no tottakai se on sähkökattila jota avustetaan tehokkaalla poistoilmantalteenotolla, ja koska talossa pitää ilmaihto olla käy se ymmärtääkseni ja kokemukseni mukaan erittäin tehokkaasti ja taloudellisesti pilpillä. (seuraavaan laitan yhdistelmän koska talon koko tulee kasvamaan) pilp ja mlp sopivat myös erinomaisesti vesikiertoiseen lattialämmitykseen kiertoveden lämpötilansa takia. Eli mikä on ongelma ? Miksi sitä täytyy jankuttaa ja koettaa todistella jotain lämmönriitävyysjuttuja ,siksihän siinä on se sähkövastus jos tarvitaan extratehoja, mutta monenako päivänä vuodessa niitä tarvitaan - eipä ole yleensä kuin 10-16 päivää vuodessa. Eli edelleen mikä ongelma ? jos et usko, älä hanki - mutta miksi esim. minulla joka tunnen ja olenkin saanut siitä säästöä, miksi sinun pitää yrittää hokemalla hokea että minä en voi olla tyytyväinen eikä voi toimia. No niitähän toimii tuhansia mielipiteestäsi riippumatta, joten tämä tästä. Piste.
Kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että vain PILP ottaa kylmää ilmaa sisään. Kuitenkin talossa pitää ilma vaihtua kerran kahdessa tunnissa oli lämmitysjärjestelmä mikä tahansa ja tämä raitis kylmä ilma pitää lämmittää. Matematiikka ei ole pelkkää laskemista vaan myös YMMÄRTÄMISTÄ.
Aina tulee vastaan niitä jotka pilppiä hankkiessaan luulevat hankkivansa taloon lämmitysjärjestelmää, vaikka hankkivat käytännössä iv-konetta.
Itsekkin kirjoitat tuossa sekaisin maalämmöstä ja poistolämpöpumpusta siten että asiaan perehtymätön voisi erehtyä luulemaan että sähkövastusta tarvitaan pilppitalossa vain hetkittäin pilppitalossa, vaikka puhut maalämmöstä.
Plppitalossa tarvitaan sähkötehoja jo jostain 10 asteen lämpötilasta ylöspäin ja jo ennen pakkaskelejä ollaan sähkölämmityksen varassa.
Pilpin "tekemä" tehohan on vain noin 1kW keskikoisessa talossa kun lämmitystehon tarve on 30 asteen pakkasella ehkä 8kW.
1kW teho riittää tuottamaan noin 250 litraa kuumaa vettä vuorokaudessa, joka useimmille riittää.
Eli jos laskee että pilppi hoittaa lämpimän käyttöveden ja kaikki muu lämmitys tapahtuu sähköllä, on ymmärretty hyöty oikein.
ymmärtää asiat oikein ja tietää kaiken, ja muut ovat niin tyhmiä etteivät ilman asiantuntevia neuvojasi osaa edes valita järjestelmiä taloihinsa. On siinä hirvittävä vastuu Picolla ja Ano Muumilla - eip käy katteeks, niin osaat varmasti myös kertoa mikä on se ainoa hyväksymäsi kateaine.
Siksi käytänkin samaa nimimerkkiä, että viesteihini kyllästyneet voivat jättä ne lukematta, enkä vaihda sitä joka viestiin. Suosittelen sinulle samaa käytäntöä, tosin asiattomuuksien heittely on silloin hankalampaa.
Ihmiset kyselee täällä asioita ja heitän kommentteja niihin, joista tiedän jotain tai joihin minulla on jokin kanta. Varsin hanakasta olen myös "korjaamassa" virheellisä väittämiä.
Itse ainakin olen useaankin otteeseen oivaltanut täällä uusia asioita kun joku on osannut kertoa miten joku asia toimii. Toivon että edes joku on löytänyt punaisen langan näistä keskusteluista.
....
...juuri tuota IVT:n pilppiä mutta aikas kalliilta kuulostaa 6600e! Paljonko itse maksoit kyseisestä koneesta?
****
meillä oli tarkoitus laittaa sähkölattialämpö, sähköasentajana se olisi ollut ylivoimaisesti halvin vaihtoehto, v2000 n.10000mk kun ei lasketa työkuluja. kuitenkaan hullua ei tarttenu kauaa yllyttää kun nurkassa seiso lämpöpumppu ja pihalla ja viereisellä suolla oli 400m putkea, tuli muuten aikamoisen paljon kalliimmaksi, kuin tuo ensimmäinen vaihtoehto. nyt 3v. jälkeen kaikki virkaveljet(sähkärit) on aika monesti hulluksi sanonu, kuitenki olen tyytyväinen tähän astisesta kokemuksesta. Maalämpöön päädyin kesken rakentamisen, vasta vähän ennen lattiavalua, oli muuten tunne perse eellä puuhun menosta, kun alettiin kaivamaan sokkelin alta keruuputkiston läpivienti putkia, kun oli jo sorapatja sisäpuolella juntattuna, mutta silti olen VIELÄ tyytyväinen, mutta jos pumppuun tulee esim. kompuravika, sitten voi ahistaa. kun tein päätöksen vaihtaa lämmöntuottojärjestelmää, niin siinä vaiheessa en tehny mitään laskelmia, nyt olen tehny. autotalli on vielä tekemätä, mutta silti olen tyytyväinen vaikka raha loppuki kesken. talon lämmitetty ala 154m2 ja sähkön kulutus vuonna 2002 10000kwh. pumppu on muuten sellainen jossa on 150 litran säiliö sisällä eikä muuta säiliötä ole, ei ole ainakaan meillä isoa tilaa vievä laite. Lopuksi vielä muista lämmöntuotto laitteistoista, että kaikki järjestelmät on minun mielestä hyviä, paitsi poistoilmalämpöpumppu. ei mene ainakaan minun järkeen, että miten poistoilman sisältämä energia riittää yhtään mihinkään, jos siitä ensin otetaan levylämmönsiirtimellä suurin kakku päältä pois ja siirretään saman tien tuloilmaan. ehkä silloin on tehoa tarjolla kun iv-kone käy suurimmalla ja ilmaa liikkuu paljon jolloin se sisältää enemmän energiaakin. tosin joku voi tykätä ajaa konetta jatkuvasti täysillä.
Talvellahan sillä pilpin nopeudella ei ole mitään merkitystä, kun ajetaan enemmän ilmaa ulos, niin tarvii ottaa lisää kylmää sisälle. Kesällä taas voi ajaa suurempia ilmamääriä, jollon tehot hyvinkin riittää käyttöveteen.
Kyllähän tuo maalämpö on ihan varteenotettava vaihtoehto, itseä on vain vähän epäillyttänyt sen käyttöikä, jos remppa tulee alle 15 vuoden välein, niin se ei ole kannattavaa... Erot lämmitysjärjestelmien välillä on enimmäkseen arveluja. Historiasta kun ei oikein voi ennustaa tulevaisuutta.
Tervehdys,
Olemme nyt lämmittäneet taloamme kaksi talvea hakkeella ja kustannuksiksi on hakkeelle o tullut noin 200 E/talvi (syyskuu-huhtikuu). Kesällä kun energiantarve on pieni lämmitämme haloilla joita onkin pihassa iso kasa rakennusjäteen ja tontilta kaadettujen puitten ansiosta.
Talo on 1 1/2 -kerroksinen perinnetalo (n.170m2) ja erillinen autotalli (n. 40 m2). Autotallin lämpötila on vaihdellut pakkasten mukaan 5- 20 ast. koska ovien eristysominaisuudet eivät riitä tänne pohjoisiin olosuhteisiin.
Eipä hirveästi helpottanut vastauksenne. Tai oikeastaan siten, että olen edelleenkin laittamassa vesikiertoista lattialämmitystä, koska meille on tärkeää että lattiat lämpiävät koko ajan. Tuotan lämmön joko maalämpönä tai yösähköllä. Tontti on kuivahkolla moreenikankaalla, joten voi olla ettei maalämpöä voi sitten loppupeleissä ajatellakaan, teoriassa se kuitenkin on vielä listoilla. Maalämpöpumppuun liittyy käsittääkseni varaaja, josta otetaan talousvesi ja joka jotenkin lämmittää myös lattiaveden. Yösähköllä ilmeisesti kannattaa lämmittää suurempi vesimäärä, jota sitten päivän mittaan käytetään talousvetenä ja lattiavetenä. Yösähkösysteemi on huomattavasti halvempi, mutta sähkön hinta arveluttaa. Maalämmöllä kalliimmat investointikulut, mutta käyttää vähemmän sähköä.
Voiko yösähkösysteemin sijoittaa kodinhoitohuoneeseen vai kannattaisiko sijoittaa tekniseen tilaan erilliseen rakennukseen? Minkä kokoinen varaajan pitäisi olla?
Tarkoitus on laittaa myös leivinuuni ja tietysti myös käyttää sitä kovimmilla pakkasilla. Minkä systeemin kanssa siitä saa parhaan hyödyn? Tarkoitan sitä, että kun polttelee pari pesällistä puita päivässä, kai se sentään jotenkin näkyy sähkön säästönä? Miten nämä em. lämmitysjärjestelmän haistavat tarvittavan lämmitystehon eli osaavat vähän rajoittaa jos uunia on lämmitetty?
lämmityksessä saat myös sen hyödyn. Se että joku "tietäjä" ei ymmärrä ajatusta kokonaisuuden toimivuudesta, ei kannata antaa häiritä - laitteisto toimii kokemuksen mukaan todella vaivattomasti ja tehokkaasti.
Suosittelen rakentamaan riittävän suuren teknisen tilan riippumatta siitä minkä valitset lämmön lähteeksi tai lämmitysjärjestelmäksi. Sopivanan kokona tekniselle tilalle pitäisin 3x3m. Teknisen tilan neliöt on halvempia kuin kaakeloidun kodinhoitohuoneen, eikä tarvitse pelätä paikkojen sotkemista laitteita huoltaessa.
Jos valitset maalämmön, niin tee sitä varten porakaivo, jolloin lämpöä riittää. Kuiva sora ei ole hyvä paikka putkistoille. Maalämpöpumpussa on pieni varaaja ja koko paketti on tavallisen komeron kokoinen (600x600mm).
Jos valitset yösähkön niin kannattaa laittaa erikseen varaaja käyttövedelle ja lämmitysvedelle, silloin riittää huomattavasti pienempi varaaja. Keskikoista taloa lämmittelet parin tuhannen litran varaajalla, koska lattialämmityksessä varaajan lämpötila saa vaihdella välillä 95-30 astetta talvella ja kesällä sen voi pudottaa vaikka 25:n asteeseen, jolloin lämpöhäviöt menee minimaalisiksi. Jos otat käyttöveden kierrukalla samasta varaajasta, niin varaajan lämpö ei saisi mennä alle 55:n asteen, koska muuten kuuma vesi ei olekkaan enään kumaa. Pienemmästä lämpötila-alueesta ja suuremmasta ottotehosta johtuen varaajan koko suunnillee tuplaantuu, jos halutaan samat tehot.
Jos päädyt pilppiin niin silloin sinulla on samassa paketissa iv-kone ja käyttövesi varaaja ja tilaa menee sen yhden komeron verran. Pilppin kompura ei kuitenkaan revi energiaa muualta kuin poistoilmasta, joten se hoitaa käytännössä ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden. Sen sijaan talon ja tuloilman lämmitys hoidetaan käytännössä sähköllä.
Nyt alkaa valjeta, kiitos.
Kiva jos näkemyksestäni on jotain apua :) Jonku toisen miesestä se on arvotonta, kun se perutuu fysiikkaan eikä mutuun :)
Valintani on edelleenkin vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmöntuottojärjestelmän valintaan vaikuttaa ainakin seuraavat muuttujat:
- lämpösysteemin tilan tarve (miten suuret kertaluontoiset kustannukset siitä tulee): öljyllä ja puulla suuret johtuen suuresta teknisen tilan tarpeesta ja sen palosuojauksesta, maalämmöllä ja pilpillä sekä sähköllä pienet
- huoltotarve ja huoltokustanukset pitkällä aikavälillä: öljy ja puu ilmeisesti tarvitsevat kohtuu usein huoltoa/tarkistuksia/nuohousta, pilp, sähkö ja maalämpö lienevät "huolettomampia"
- mahdollisuus vaihtaa energialähdettä mikäli ilmenee jotain tarvetta siihen jatkossa
- odotettavissa oleva energian hinnan kehitys, voihan olla että parin vuoden päästä saadaan fuusioreaktori toimintaan ja sähköä jaetaan sen jälkeen ilmaiseksi???
- helppokäyttöisyys, toimintavarmuus yms: puu edellyttänee eniten ravaamista pannuhuoneessa, seuraavaksi eniten ehkä öljy. Pilp, maalämpö ja sähkö lienevät tämän suhteen vaivattomimpia
- systeemin hankintahinta: öljy ja puu (kantsisi varmasi hankkia kaksoiskattila) sekä maalämpö lienevät kalleimpia hankintahinnaltaan, pilp ehkä vähän halvempi ja sähkö kaikkein halvin. systeemien hintaero vaikuttaa valintaan sekä se aika, mikä menee ns. takaisinmaksuun
- maaperä: sopiiko maalämmön tuottamiseen lainkaan, pitääkö porata kallioperään ja miten syvällä mahdollisesti on kallioperä
- vuoden keskilämpötila tällä seudulla (Oulunlääni) alkaa olla jo lähellä nollaa, pilp ei ehkä ole täällä niin kannattava kuin etelämpänä
- öljyn hinta täällä pohjoisessa, bensakin maksaa ihan v***sti, mikä lienee sitten kuljetuskustannusten osuus öljyn hinnassa
- puuta täällä riittää ja sitä saa kohtuu helposti, mikä on sen hinta ja varastotilan tarve (hintaa sillekin tulee)
- tontin rakennusoikeus (jos joutuu tekemään suuren teknisen tilan ja vaikkapa puuvaraston, mennään helposti 200 m2:n rakennusoikeuden yli)
- sähkön hinta, talvi tulee kesän jälkeen ja silloin sitä sähköäkin tarvittaisiin lämmitykseen, peijakkaat nostavat hintaa aina talveksi ja nyt uskon, että hinta nousee melkoisen kovaksi, täälläkin parhaillaan tulvat, mutta silti vedet todella alhaalla, toivottavasti tulvii vielä enemmän että olisi vettä millä tuottaa sähköä
HUOM! Edellä esittämäni ovat vain oletuksia, varmistan asian esim. huoltokustannusten osalta ja teen lopulliset valintani sen jälkeen. Voi myös ilmetä muitakin muuttujia, jotka vaikuttavat valintaan. Näitä muuttujia sitten pohdiskelen, painotan joitakin enemmän kuin toisia ja katson mitä jää viivan alle. Mitä enemmän asiaa miettii, sitä enemmän tuntuu siltä että pienikin asia olisi osattava ottaa huomioon... Hermothan tässä menee.
Käytännössähän PILP on ilmanvaihtokone tehokkaalla lämmön talteenottolla, johon on integroitu sähköllä lämmitettävä vesikiertoinen lämmitys ja käyttövesi. Tehokkaan lämmön talteenoton vuoksi pystytään saunassa ja takalla tuotettua lämpöä levittämään jossain määrin muualle taloon ja käyttöveteen. Usein sanotaan, että PILP on hyvä tekemään käyttövettä varsinkin kesällä. Tämä ei valitettavasti pidä käytännössä paikkaansa, koska PILP ei pysty varastoimaan lämpöä. Kun lämmitysveden lämpötila nousee yli 53 asteen niin kompressori pysähtyy ja kaikki poistoilmassa oleva lämpö menee ulos. Kun esim. saunomisen yhteydessä lämpimän käyttöveden kulutus nousee rajusti ja PILP:in kattilaan virtaa paljon kylmää vettä niin lämmitysveden lämpötila laskee niin alas että myös sähkövastus kytkeytyy päälle. Tämän seurauksena käyttövesi lämmitetäänkin enimmäkseen sähköllä. PILP on oikeastaan tehokkaimmillaan talon lämmitykseen keväällä ja syksyllä, kun lämmitystä vielä tarvitaan mutta ulkolämpötila on jo noussut kymmenen asteen tienoille.
Tosiaan, pilppihän ei lämmitä vettä kovin kuumaksi, joten suuremmilla veden kulutuksilla mennään sähkön varaan. Pilppitalossa pitäisi kai käydä suikussa kahden tunnin välein :)
näitä keväisiä ja syksyisiä päiviä tuntuu olevan ainakin täällä etelässä ympäri vuoden. Esim. Helsingin vuoden keskilämpötila on 5,9 astetta. Eikä varmasti kukaan pilpin ostaja edes kuvittele lämmityksen olevan ilmaista. Lyhyellä matematiikallakin pystyy laskemaan kriittisiä pisteitä jos pilpin käytöllä lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen menee edes 40 prosenttia vähemmän sähköä kuin suorassa sähkölämmityksessä.
Jos pilppi jauhaa koko ajan täydellä teholla se tarkoittaa noin 8500kWh vuodessa (noin 150 neliön talossa). Mutta kuten tässä on jo todettu, niin kesällä laite ei toimi täydellä teholla, kun lämmitystarvetta ei ole ja käyttöveden kulutus on jaksottaista.
Jos sähkön vuosikulutus on vaikka 30.000kWh, niin pilppi säästää tästä käytännössä ehkä 5000kWh, eli 25%.
Sanoisin kyllä, että 40% säästö vuotuiseen sähkön kulutukseen on utopiaa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen + LTO:hon. Kun verrataan yö-sähköä käyttävään varaavaan lämmitykseen niin euro-säästöt hupenevat kokonaan pois. Yösähkön kohtalo on kuitenkin tulevaisuudessa vähintäänkin epävarmaa. Lisäksi PILP:llä on on omat puolensa: pienempi investointikustannus (oletus että lämmönjako on kumminkin vesikiertoinen), pienempi huippukulutus (sulakekoko), pienempi tilantarve.
Riippuu mihin vertaa, mutta kyllä pilpillä ja suoralla sähkölämmitksellä pitää olla saman kokoiset sulakkeet, jotka luonnolliseti voivat olla pienemmät kuin varaavalla lämmityksellä.
Jos talossa on LTO niin pippi ei tosiaan siihen verrattuna säästä enään kuin ehkä jotain parituhatta kilowattituntia vuositasolla.
Minkälaiseen taloon ja tilanteeseen voisit suositella pilpiä. Vai suosittelisitko mihinkään?
En halua suositella mitään lämmitysjärjestelmää, koska olen vakuuttunut siitä ettei tässä asiassa ole olemassa yhtä totuutta. Mutta koska PILP perustuu tehokkaaseen lämmön talteenottoon, on se omimmillaan hyvin eristetyssä talossa, jolloin suurin lämmönhukka tulee ilmanvaihdosta. Itselläni on 1½-kerroksinen 180 neliöinen talo Lounais-Suomessa, jonka seinien eristyspaksuus on 310 mm. Ala- ja yläkerrassa on vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmön tuottaa Niben 410P PILP. Lisäksi on varaava takka, jota lämmitetään silloin tällöin sekä saunotaan ahkerasti (2-3 krt vko). Käyttövedelle on 300 ltr:n varaaja, johon PILP syöttää lämmintä vettä. PILP:n valintaan vaikutti oleellisesti sen viemä pieni tila ja tietenkin myös hinta. Yhden talven asumisen jälkeen en ainakaan vielä ole ollut pettynyt valintaani.