Kolmivaihelaturi?

Blondin tyhmempi mies

Näin maallikkona uskaltaa kysyä, vaikka tulisi kysyttyä tyhmiäkin.

Siis: Voisiko 3-vaihevirtaa käsitellä ikäänkuin "ryppyisenä" tasavirtana? Tuli mieleen että 400 voltin 3-vaihegeneraattoria voisi ilman kovin suuria virityksiä käyttää 28 kpl. 12 voltin akun lataamiseen. Vai täytyykö ne 3 vaihetta ensin muuttaa kolmeksi 2-vaiheiseksi, ja sitten muuntaa jännitteet ja tasasuunnata ja herratiesmitä?

16

2286

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tiiseli

      Kyllä se 3-vaihevirta on vaihtovirtaa, joka on ensin tasasuunnattava, jotta sillä voisi ladata akkuja. Parempi on että et tekisi mitään sähkövirityksiä joissa käytetään noinkin suurta (400 V) jännitettä; sähkön kanssa ei ole leikkimistä.

    • lataamoon
      • degftjulo

        Simppeleitä peruskytkentöjä, joten koti oloissakin nuo useimmilta onnistuvat. Kysyjä on kuitenkin unohtanut että sarjaan kytketyt akut pitää myös purkaa sarjassa (tai muuten tasata niiden varaus ennen latausta), sillä ensimmäisen akun täytyttyä loppuu muiden varautuminen lähes kokonaan.


      • degftjulo kirjoitti:

        Simppeleitä peruskytkentöjä, joten koti oloissakin nuo useimmilta onnistuvat. Kysyjä on kuitenkin unohtanut että sarjaan kytketyt akut pitää myös purkaa sarjassa (tai muuten tasata niiden varaus ennen latausta), sillä ensimmäisen akun täytyttyä loppuu muiden varautuminen lähes kokonaan.

        tuo väite "...ensimmäisen akun täytyttyä loppuu muiden varautuminen lähes kokonaan..." ei pidä paikkaansa. Tai sitten olen ymmärtänyt koko kytkentätilanteen aivan väärin.

        Auton vaihtovirtalaturi on kolmivaihegeneraattori, jossa on tasasuuntausdiodit. Pienen jänniteröpellyksen tasaa akku tehokkaasti; ominaisvastus lienee luokkaa 0,05 ohmia (vai 0,005?).


      • rtyuiopå
        sitroen kirjoitti:

        tuo väite "...ensimmäisen akun täytyttyä loppuu muiden varautuminen lähes kokonaan..." ei pidä paikkaansa. Tai sitten olen ymmärtänyt koko kytkentätilanteen aivan väärin.

        Auton vaihtovirtalaturi on kolmivaihegeneraattori, jossa on tasasuuntausdiodit. Pienen jänniteröpellyksen tasaa akku tehokkaasti; ominaisvastus lienee luokkaa 0,05 ohmia (vai 0,005?).

        Jos 24V ajoneuvossa on otettu 12V jännite radiolle akkujen välistä, tuhoutuu tuo alempi akku huomattavasti toista nopeammin. Kokeile pois.


      • Anonyymi
        rtyuiopå kirjoitti:

        Jos 24V ajoneuvossa on otettu 12V jännite radiolle akkujen välistä, tuhoutuu tuo alempi akku huomattavasti toista nopeammin. Kokeile pois.

        Noissa 24 voltin järjestelmissä aina toinen 12 voltin akku kärsii, eli esim. aurinkoenergia hommissa akkujen paikkaa olisi syytä vaihdella usein, jopa viikon välein.


    • Jonsson.

      Jos lataat vaihtovirralla akkua, niin jokaisen jakson negatiivisella osuudella purat sitä periaatteessa yhtä paljon kuin kerkiät positiivisella lataamaan lataus-/purkausvirran funktiona.

      Näin ollen kaikkein yksinkertaisimmastakin laturista yleensä löytyy ainakin yksi diodi (jollaisen mm. olen rakentanut). Jos on useampi vaihe, niin ilmeisesti useampi diodi, jne... kytkentä aina monimutkaistuu, mitä tehokkaampi sen olla pitää...

    • sekin

      on tasasuunnattava.

    • Aloittaja

      Mennään vähän helpompiin juttuihin. Se tavallinen kotitaloussähkö eli 230 v. kai on siniaallon muotoista 50 Hz vaihtovirtaa (puhuin äsken 2-vaihevirrasta, mutta eikös tämä ole 1-vaihevirtaa?).

      Ruvetaan tasasuuntaamaan sitä yhden ainoan diodin avulla. Eikös silloin tule "katkoviraa" eli 1/100 sekunnin aikana jännite nousee 0 -> 230 ja laskee taas 230 -> 0 volttiin. Sitten tulee 1/100 sekunnin tauko, ja sitten taas 0 -> 230 -> 0.

      Millä lailla ne nollajännitteen toisella puolella olevat aallot kiepsatutetaan samalle puolelle, missä toinenkin puoli jännitteestä on? Jos tasasuuntaus menee tällä lailla (niin kuin olen aina kuvitellut), niin millä helskutalla miinus muutetaan plussaksi, tai toisinpäin?

      • lataamoon

      • kiepsautetaan.

        Hämmästelen vaan mihin tietoa tarvitset.


      • Jonsson.

        on avainsana. Siinä neljän siltakytketyn diodin avulla voidaan molemmat vaihtovirran puolijaksot ottaa käyttöön.

        http://en.wikipedia.org/wiki/Rectifier#Full-wave_rectification

        Mutta akun lataus kyllä onnistuu jo yhdelläkin diodilla. Se on tällöin vain hitaampaa ja toinen puoli aallosta jää käyttämättä.


      • Aloittaja
        kiepsautetaan. kirjoitti:

        Hämmästelen vaan mihin tietoa tarvitset.

        Olen vaan utelias. Tällaisten juttujen miettiminen on kivaa ajanvietettä.


      • sähkömies4ever

        Tämä yksivaihevirran ilmoitettu arvo 230VAc on jännitteen tehollisarvo. Positiivisellä puolijaksolla jänniteen huippu arvo on n.340V, ja vastaavasti negatiivisella joksolla -340V.(neliöjuuri 2* tehollisarvo)

        Tehollisarvo ilmoittaa energia määrää jota vastaavan suuruinen tasajännite kuljettaa samassa ajassa.
        Akkua ladattaessa on otettava huomioon, että akku pyrkii latautumaan tuohon jännitteen huippuarvoon, eikä suinkaan tehollisarvoon.
        Jos vain toinen puolijakso tasasuunnataan on kyseessä puoliaaltotasasuuntaus(yksi diodi), mutta jos koko jakso tasasuunnataan on se kokoaaltotasasuuntaus(neljän diodin siltakytkentä).


      • poip
        sähkömies4ever kirjoitti:

        Tämä yksivaihevirran ilmoitettu arvo 230VAc on jännitteen tehollisarvo. Positiivisellä puolijaksolla jänniteen huippu arvo on n.340V, ja vastaavasti negatiivisella joksolla -340V.(neliöjuuri 2* tehollisarvo)

        Tehollisarvo ilmoittaa energia määrää jota vastaavan suuruinen tasajännite kuljettaa samassa ajassa.
        Akkua ladattaessa on otettava huomioon, että akku pyrkii latautumaan tuohon jännitteen huippuarvoon, eikä suinkaan tehollisarvoon.
        Jos vain toinen puolijakso tasasuunnataan on kyseessä puoliaaltotasasuuntaus(yksi diodi), mutta jos koko jakso tasasuunnataan on se kokoaaltotasasuuntaus(neljän diodin siltakytkentä).

        Kyllä se ilmoitettu on se maksimijännite.


      • Sähkömies.

        Sähkö virtaa aina korkeammasta potentiaalista matalampaan. Annetaan voimalaitoksesta tuleville sähköjohdoille nimet A ja B
        Ensimmäisellä 1/100 sek puolijaksolla sähkö virtaa A:sta B:hen ja toisella puolijaksolla B:stä A:han.

        Tasasuuntaus
        Kytketään ensimmäisellä puolijaksolla johto A laitteen napaan ja B laitteen - napaan,
        Puolijakson päätyttyä käännetään johdot vikkelästi siten, että johto B laitteen napaan ja A laitteen - napaan.

        Johtojen kääntämiseen on monia tapoja. Ensimmäiset olivat "mekaanisia" joissa johdonpäitä vaihdeltiin pyörivien kollektoreiden avulla.
        Sitten löydettiin sähköiset ratkaisut, jotka laskivat sähköä lävitseen vain yhteen suuntaan. Elohopea- seleeni- ym. tasasuuntaajat.
        50-luvulla tulivat diodit ja transistorit.

        Kokoaaltotasasuuntauksen diodikytkennän voit kuvitella sarjaksi katkaisijoita jotka kääntävät johtojen kytkennät kuten yllä A ja B sepustuksella kerrotaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. SDP palauttaa Suomen kansalle kulta-ajat

      Hyvinvointivalto on pääosin SDP:n ja osin myös Maalaisliiton rakentama. Hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää oikeude
      Maailman menoa
      155
      13536
    2. Aamun Riikka: työttömyydessä lähestytään viime laman synkintä vaihetta

      Nopeasti mentiiin upean Marinin hallituksen ennätystyöllisyydestä toiseen ääripäähän, kohti Suomen historian kurjimpia t
      Maailman menoa
      75
      9813
    3. Älkää vassarit kuvitelko, että Marinin kulta-ajat palaavat

      Vaikka demarit voittaisivat seuraavat vaalit, se ei palauta Marinin taskut-täyteen-kelasta-aikaa takaisin, ei voi eikä h
      Maailman menoa
      99
      9172
    4. Suomen velka kasvoi ennätysvauhtia - Mäkynen repostelee

      – Velka kasvoi eniten tilaston historiassa, Mäkynen kirjoittaa. – Vuoden 2025 toisella neljänneksellä selvästi eniten k
      Maailman menoa
      21
      8159
    5. Giorgia Meloni vs Riikka Purra

      Kyllä Italian pääministeri on kauniimpi ja seksikkäämpi, kuin Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra. Mitä jotkut näk
      Maailman menoa
      40
      6783
    6. 150
      6195
    7. Gallup, PS:lle JÄRISYTTÄVÄ nousu, SDP suurin laskija

      https://yle.fi/a/74-20186114 PS kovaa vauhtia nousemassa ennen 2027 vaaleja suurimmaksi puolueeksi. Nyt mennään jo etua
      Maailman menoa
      76
      4336
    8. Persut JYTKYTTÄÄ ylös, ohi kepun! +2,1 %

      Persut palasi kolmen suurimman joukkoon ja on matkalla kohti kevään 2027 eduskuntavaalivoittoa. Sosialistit ovat syöksy
      Maailman menoa
      40
      3952
    9. Ohhoh. Kokoomusvirkamiehen mukaan Suomessa ei ole työttömyyskriisiä

      Kun kokoomuksen johtama hallitus epäonnistuu täydellisesti talouspolitiikassaan, niin aikaisemmin erittäin pahaksi määri
      Maailman menoa
      24
      3415
    10. En lähde armeijaan enkä siviilipalvelukseen

      Maanantaina telkan uutisissa toistamiseen kerrottiin tästä luuserista, joka kärsii muka "masennuksesta", mutta nauraa rä
      Maailman menoa
      402
      1308
    Aihe