Näin maallikkona uskaltaa kysyä, vaikka tulisi kysyttyä tyhmiäkin.
Siis: Voisiko 3-vaihevirtaa käsitellä ikäänkuin "ryppyisenä" tasavirtana? Tuli mieleen että 400 voltin 3-vaihegeneraattoria voisi ilman kovin suuria virityksiä käyttää 28 kpl. 12 voltin akun lataamiseen. Vai täytyykö ne 3 vaihetta ensin muuttaa kolmeksi 2-vaiheiseksi, ja sitten muuntaa jännitteet ja tasasuunnata ja herratiesmitä?
Kolmivaihelaturi?
Blondin tyhmempi mies
16
2140
Vastaukset
- Tiiseli
Kyllä se 3-vaihevirta on vaihtovirtaa, joka on ensin tasasuunnattava, jotta sillä voisi ladata akkuja. Parempi on että et tekisi mitään sähkövirityksiä joissa käytetään noinkin suurta (400 V) jännitettä; sähkön kanssa ei ole leikkimistä.
- lataamoon
Tässä esimerkkejä, miten homma on hoidettu
http://www2.ing.puc.cl/power/paperspdf/dixon/21.pdf
Eivät vaikuta lainkaan sellaisilta, että voitaisiin toteuttaa helposti kotivirityksillä.- degftjulo
Simppeleitä peruskytkentöjä, joten koti oloissakin nuo useimmilta onnistuvat. Kysyjä on kuitenkin unohtanut että sarjaan kytketyt akut pitää myös purkaa sarjassa (tai muuten tasata niiden varaus ennen latausta), sillä ensimmäisen akun täytyttyä loppuu muiden varautuminen lähes kokonaan.
degftjulo kirjoitti:
Simppeleitä peruskytkentöjä, joten koti oloissakin nuo useimmilta onnistuvat. Kysyjä on kuitenkin unohtanut että sarjaan kytketyt akut pitää myös purkaa sarjassa (tai muuten tasata niiden varaus ennen latausta), sillä ensimmäisen akun täytyttyä loppuu muiden varautuminen lähes kokonaan.
tuo väite "...ensimmäisen akun täytyttyä loppuu muiden varautuminen lähes kokonaan..." ei pidä paikkaansa. Tai sitten olen ymmärtänyt koko kytkentätilanteen aivan väärin.
Auton vaihtovirtalaturi on kolmivaihegeneraattori, jossa on tasasuuntausdiodit. Pienen jänniteröpellyksen tasaa akku tehokkaasti; ominaisvastus lienee luokkaa 0,05 ohmia (vai 0,005?).- rtyuiopå
sitroen kirjoitti:
tuo väite "...ensimmäisen akun täytyttyä loppuu muiden varautuminen lähes kokonaan..." ei pidä paikkaansa. Tai sitten olen ymmärtänyt koko kytkentätilanteen aivan väärin.
Auton vaihtovirtalaturi on kolmivaihegeneraattori, jossa on tasasuuntausdiodit. Pienen jänniteröpellyksen tasaa akku tehokkaasti; ominaisvastus lienee luokkaa 0,05 ohmia (vai 0,005?).Jos 24V ajoneuvossa on otettu 12V jännite radiolle akkujen välistä, tuhoutuu tuo alempi akku huomattavasti toista nopeammin. Kokeile pois.
- Anonyymi
rtyuiopå kirjoitti:
Jos 24V ajoneuvossa on otettu 12V jännite radiolle akkujen välistä, tuhoutuu tuo alempi akku huomattavasti toista nopeammin. Kokeile pois.
Noissa 24 voltin järjestelmissä aina toinen 12 voltin akku kärsii, eli esim. aurinkoenergia hommissa akkujen paikkaa olisi syytä vaihdella usein, jopa viikon välein.
- Jonsson.
Jos lataat vaihtovirralla akkua, niin jokaisen jakson negatiivisella osuudella purat sitä periaatteessa yhtä paljon kuin kerkiät positiivisella lataamaan lataus-/purkausvirran funktiona.
Näin ollen kaikkein yksinkertaisimmastakin laturista yleensä löytyy ainakin yksi diodi (jollaisen mm. olen rakentanut). Jos on useampi vaihe, niin ilmeisesti useampi diodi, jne... kytkentä aina monimutkaistuu, mitä tehokkaampi sen olla pitää... - sekin
on tasasuunnattava.
- Aloittaja
Mennään vähän helpompiin juttuihin. Se tavallinen kotitaloussähkö eli 230 v. kai on siniaallon muotoista 50 Hz vaihtovirtaa (puhuin äsken 2-vaihevirrasta, mutta eikös tämä ole 1-vaihevirtaa?).
Ruvetaan tasasuuntaamaan sitä yhden ainoan diodin avulla. Eikös silloin tule "katkoviraa" eli 1/100 sekunnin aikana jännite nousee 0 -> 230 ja laskee taas 230 -> 0 volttiin. Sitten tulee 1/100 sekunnin tauko, ja sitten taas 0 -> 230 -> 0.
Millä lailla ne nollajännitteen toisella puolella olevat aallot kiepsatutetaan samalle puolelle, missä toinenkin puoli jännitteestä on? Jos tasasuuntaus menee tällä lailla (niin kuin olen aina kuvitellut), niin millä helskutalla miinus muutetaan plussaksi, tai toisinpäin?- lataamoon
http://en.wikipedia.org/wiki/Rectifier
Suomenkielinen Wiki on köykäisempi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasasuuntaaja
Siihen 3-vaihetasasuuntaukseen näyttää löytyvän myös karvalakkiratkaisuja diodien tai diodisiltojen muodossa:
http://www.windstuffnow.com/main/3_phase_basics.htm - kiepsautetaan.
Hämmästelen vaan mihin tietoa tarvitset.
- Jonsson.
on avainsana. Siinä neljän siltakytketyn diodin avulla voidaan molemmat vaihtovirran puolijaksot ottaa käyttöön.
http://en.wikipedia.org/wiki/Rectifier#Full-wave_rectification
Mutta akun lataus kyllä onnistuu jo yhdelläkin diodilla. Se on tällöin vain hitaampaa ja toinen puoli aallosta jää käyttämättä. - Aloittaja
kiepsautetaan. kirjoitti:
Hämmästelen vaan mihin tietoa tarvitset.
Olen vaan utelias. Tällaisten juttujen miettiminen on kivaa ajanvietettä.
- sähkömies4ever
Tämä yksivaihevirran ilmoitettu arvo 230VAc on jännitteen tehollisarvo. Positiivisellä puolijaksolla jänniteen huippu arvo on n.340V, ja vastaavasti negatiivisella joksolla -340V.(neliöjuuri 2* tehollisarvo)
Tehollisarvo ilmoittaa energia määrää jota vastaavan suuruinen tasajännite kuljettaa samassa ajassa.
Akkua ladattaessa on otettava huomioon, että akku pyrkii latautumaan tuohon jännitteen huippuarvoon, eikä suinkaan tehollisarvoon.
Jos vain toinen puolijakso tasasuunnataan on kyseessä puoliaaltotasasuuntaus(yksi diodi), mutta jos koko jakso tasasuunnataan on se kokoaaltotasasuuntaus(neljän diodin siltakytkentä). - poip
sähkömies4ever kirjoitti:
Tämä yksivaihevirran ilmoitettu arvo 230VAc on jännitteen tehollisarvo. Positiivisellä puolijaksolla jänniteen huippu arvo on n.340V, ja vastaavasti negatiivisella joksolla -340V.(neliöjuuri 2* tehollisarvo)
Tehollisarvo ilmoittaa energia määrää jota vastaavan suuruinen tasajännite kuljettaa samassa ajassa.
Akkua ladattaessa on otettava huomioon, että akku pyrkii latautumaan tuohon jännitteen huippuarvoon, eikä suinkaan tehollisarvoon.
Jos vain toinen puolijakso tasasuunnataan on kyseessä puoliaaltotasasuuntaus(yksi diodi), mutta jos koko jakso tasasuunnataan on se kokoaaltotasasuuntaus(neljän diodin siltakytkentä).Kyllä se ilmoitettu on se maksimijännite.
- Sähkömies.
Sähkö virtaa aina korkeammasta potentiaalista matalampaan. Annetaan voimalaitoksesta tuleville sähköjohdoille nimet A ja B
Ensimmäisellä 1/100 sek puolijaksolla sähkö virtaa A:sta B:hen ja toisella puolijaksolla B:stä A:han.
Tasasuuntaus
Kytketään ensimmäisellä puolijaksolla johto A laitteen napaan ja B laitteen - napaan,
Puolijakson päätyttyä käännetään johdot vikkelästi siten, että johto B laitteen napaan ja A laitteen - napaan.
Johtojen kääntämiseen on monia tapoja. Ensimmäiset olivat "mekaanisia" joissa johdonpäitä vaihdeltiin pyörivien kollektoreiden avulla.
Sitten löydettiin sähköiset ratkaisut, jotka laskivat sähköä lävitseen vain yhteen suuntaan. Elohopea- seleeni- ym. tasasuuntaajat.
50-luvulla tulivat diodit ja transistorit.
Kokoaaltotasasuuntauksen diodikytkennän voit kuvitella sarjaksi katkaisijoita jotka kääntävät johtojen kytkennät kuten yllä A ja B sepustuksella kerrotaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup483507Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.1242802Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?
Voita tietenkin, mutta mitä muuta? Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua402454Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.652177Vakkuri puhuu että Suomi joutuu sotaan.
Hänen mukaansa asiantuntijat ovat yhtä mieltä että Suomi joutuu sotaan Venäjän kanssa. En tiedä kuinka lähellä se on, mu4311747- 621227
- 561123
- 2591059
Järkyttävä tieto Purrasta
Purra tapasi nykyisen miehensä täällä. Suomi24:ssä! Tulipa likainen olo. Nyt loppuu tämä roikkuminen tällä palstalla.651011- 45978