Onko kukaan rakentanut Baylinerin liimalla alunperin kiinnitettyihin rungon sivuikkunoihin karmeja? Alkaa oleen kiintiö täynnä jokakesäistä uudelleen liimaamista. Ajattelin että laittaisin vain veneen ulkopuollle jonkin alumiinilistan tms. , jolla ikkunan vois painaa runkoon kiinni. Mikä olisi sopivaa listaa ja mistä sitä saa ja mitä maksaa? Kokemuksia?
karmit baylinerin sivuikkunoihin ?
irtoilevat
91012
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oletkohan käyttänyt väärää liimaa?
Tulee mieleen myllyreissulla käyneen miehen matka, joka kiroili akkaansa:"Kyllä teki akka säkin suuhun huonon solmun kun kolme kertaa piti matkan aikana solmia uudestaan."
ostin lasiliikkeestä semmoista pehmeää kaksipuoleista teippiä, jolla liimasin pleksin kiinni ja lopuksi sikaflexiä perään. Hyvin on pysynyt ainakin 3 vuotta.
Itselläni oli sama ongelma. Sopivaa kehysprofiilia ei kuitenkaan löytynyt mistään, joten ikkunat kiinnitettiin uudelleen liimaamalla.
Niin sanottujen orgaanisten lasien (akryyli ja polykarbonaatti) kiinnittämiseen lasikuituun on omat järjestelmänsä. Sika -tuotteiden käyttöesimerkki löytyy täältä:
http://www.sika.fi/bonding_and_sealing_organic_glass_windows.pdf
Sauman täytyy paitsi pitää vettä, myös olla riittävän joustava kestääkseen rungon eläminen ja lämpölaajenemisesta johtuvat liikkeet. Akryylin lämpölaajenemiskerroin on noin 7x lasikuituun verrattuna, joten myös liimasauman suuntainen liike täytyy ottaa huomioon. Beikun sivuikkunat tosin ovat sen verran lyhyet, ettei tuosta varmaankaan suurta ongelmaa ole?
Tuo aikaisemman kirjoittajan ehdottama tiivisteteippi varmaankin joustaa riittävästi, jos vain liimaus kestää. Mulle tuli lasin ja rungon väliin muutaman millimetrin paksuinen palko polyuretaania. Suurin työ oli saada kaikki se vanha massa pois pinnoilta ennen karhennusta ja primerointia.
Kiitokset asiallisista vastauksista, näyttääpi siis siltä että liimaamalla jatketaan tästäkin eteenpäin joskin ehkä vähän eri menetelmällä.
Voisitko vähän tarkentaa miten käytit sitä polyuretaania tuolla lasin ja pleksin välissä?
Ensin poistettiin vanhat massat rungon pinnasta puukolla, siklillä ja kynsimällä. Tämä olikin se työläin vaihe. Viimeiset rippeet asetonilla hankaamalla. Sitten hionta karheaksi, ja vielä hiontapölyn poisto.
Vanhat pleksit olivat sen verran surkeassa kunnossa, että ne hylättiin. Samalla vaihtui ikkunoiden sävykin. Myös pleksit hiottiin karkeaksi liimasauman kohdalta.
Uusien ikkunoiden kiinnitys oli aika suoraviivaista: Ensin valmistajan suosittelema primer tartuntapinnaksi sekä laskuituun että pleksiin. Annettiin kuivua. Sitten patruunasta miehekäs palko lasikuidun puolelle, pleksi painettiin kohdalleen ja paukutettiin nyrkillä sen verran, että palko puristui suunnitellun levyiseksi ja paksuiseksi. Tartunta noissa polyuretaaneissa on hyvä heti alkuunsa, mutta ikkuna kannattaa tukea paikalleen maalarinteipillä. Vuorokauden kuluttua pitäisi jo olla riittävän lujasti kiinni. Kuivumisnopeudet (mm/hr) saat valmistajan tuoteselosteesta.
ajattelin heittää pienen täsmennyksen, ettei tule asennusvirheitä. Kyseessä ei siis ole rakentamisessa käytettävä polyuretaanivaahto, vaan polyuretaanitiivistysmassa, joka on samanlaisessa tuubissa/patruunassa kuin silikoni tai sika. Silikoniahan ei missään tapauksessa pidä käyttää
Tuli kirjoitettua aika ylimalkaiset ohjeet, kun sauna oli jo kuumana ja bisse kylmänä ... :D
Kyse on siis polyuretaanimassasta, eikä lämmöneristykseen käytettävästä vaahdosta. Jälkimmäistä ei voi käyttää liimaamiseen.
Lisäksi unohtui painottaa suojaamisen tärkeyttä. Polyuretaanimassa ja etenkin primerit sottaavat kaiken, eikä roiskeiden irroittaminen ole ollenkaan helppoa. Tuore PU-masa lähtee vaikka sinolilla, kovettunut vain mekaanisesti. Kokemuksesta voin sanoa, että primer-tahraa _ei_ saa pois gelcoatista muuten kuin rälläkällä.
Veneiden ja autojen lasittamiseen on ihan omat järjestelmänsä. Niiden täytyy kestää (meri)vettä ja ennen kaikkea UV-säteilyä, jotka hapertavat vääränlaisen kiinnitysaineen. Lisäksi kiinnityksen täytyy olla elastinen, kuten jo tuli mainittua.
Kannattaa lukea tuo linkissä ollut dokumentti.
Samat ohjeet koskevat muidenkin valmistajien vastaavia tuotteita. Näitä ovat ainakin Dinitirol, 3M ja Tremco. Tässä tulee helposti sellainen "Hempel-syndrooma": Kun joltain valmistajalta löytyy veneilijöille kattavat ja selkeät ohjeet, ei tule käytettyä toisen valmistajan tuotteita, vaikka ne olisivatkin ihan samaa tavaraa ja halvemmalla.
Eli ihan ensiksi luulin kyseessä olevan pu-vaahdon, mutta pienen googlailun jälkeen selvisi kyllä mitä tarkoitit. Kiitokset kuitenkin vielä kerran hyvistä vinkeistä, kokeilen seuraavaksi tällä menetelmällä.
Ostin itsekin muuten uudet pleksit jotka on tehty polykarbonaatista ja jonka ei pitäisi halkeilla tai lohkeilla. Kannattaisikohan käyttää myös muutamaa ruuvia kiinnityksen varmistamiseen?
PU-massa on erittäin lujaa. Sellaisilla liimataan mm. autojen tuulilasit, ja tuulilasihan on nykyautoissa osa kantavaa koria.
Eli ruuveista ei ole mitään hyötyä lujuuden suhteen. Pikemminkin päin vastoin - ennemmin tai myöhemmin se ruuvinreikä alkaa vuotamaan.