SRK:n johtokunnan tulee nimittää työryhmä valmistelemaan sitä, millä tavoin hoitokokousten vääryyksien selvitystyä ja asian käsittely rauhanyhdistyksissä tulee toteuttaa.
SRK:n työvaliokunta voisi valmistella tästä esityksen SRK:n johtokunna kokoukseen jo tänä syksynä.
Nimettävään työryhmään kutusuttaisiin vl-pappien ja muiden sielunhoitotyön asiantuntijoiden, psykologien ja tavallisten uskovaisten edustajien lisäksi hoitokokouksissa erotettujen edustajia. Tällaisia edustajia voisivat olla esimerkiksi Leena Huovinen, x-vl, Admata, Pölijä, Heino ja Sirkka. Siis he ja eräät muut heidäntapaisensa, näitä asioita syvällisesti ajatelleet ja täälläkin käsityksiä ja kokemuksia kirjoittaneet asialliset henkilöt.
Työryhmälle määriteltäisiin määräaika, jonka kuluessa ryhmän tulee laatia (mieluiten yksimielinen) ehdotuksensa skisman käsittelemiseksi SRK:n johtokunnalle.
Johtokunta käsittelee ehdotuksen ja antaa sen vuosikokoukselle päätettäväksi.
Näin SRK:n vuosikokous voisi jo ensi kesän kokouksessa saattaa prosessin liikkeelle.
SRK:n työvaliokunta voisi valmistella tästä esityksen SRK:n johtokunna kokoukseen jo tänä syksynä.
Nimettävään työryhmään kutusuttaisiin vl-pappien ja muiden sielunhoitotyön asiantuntijoiden, psykologien ja tavallisten uskovaisten edustajien lisäksi hoitokokouksissa erotettujen edustajia. Tällaisia edustajia voisivat olla esimerkiksi Leena Huovinen, x-vl, Admata, Pölijä, Heino ja Sirkka. Siis he ja eräät muut heidäntapaisensa, näitä asioita syvällisesti ajatelleet ja täälläkin käsityksiä ja kokemuksia kirjoittaneet asialliset henkilöt.
Työryhmälle määriteltäisiin määräaika, jonka kuluessa ryhmän tulee laatia (mieluiten yksimielinen) ehdotuksensa skisman käsittelemiseksi SRK:n johtokunnalle.
Johtokunta käsittelee ehdotuksen ja antaa sen vuosikokoukselle päätettäväksi.
Näin SRK:n vuosikokous voisi jo ensi kesän kokouksessa saattaa prosessin liikkeelle.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Lisäksi pitäisi olla ehdottomasti joku liikkeen ulkopuolinen taho (1-3 ihmistä) mukana varmistamassa asian mahdollisimman puolueetonta käsittelyä. Olit varmasti ajatellut sellaistakin, mutta se ei käynyt tuosta esityksestäsi ilmi. ;)
Tällaisia työryhmiähän perustetaan kansainvälisen ja kansallisen politiikan alueella koko ajan. SRK:n pitäisi ehdottomasti lähteä tähän leikkiin mukaan. En vaan usko, että uskallusta riittää. Monen johtavan hahmon penkki natisee ja horjuu jo pelkästä ajatuksesta.
Ehkäpä ehdotuksesi voisi esittää esimerkiksi kirkolliskokoukselle tai jollekin piispalle.
Ehdottaisin, että jotkut meistä voisivat kokoontua valmistelevaksi työryhmäksi, joka valmistelisi esityksen/esitykset joilla otettaisiin yhteyttä em. tahoihin. Itse olisin valmis osallistumaan ko. toimintaan. Miten muut?
Tunnen erää joukkonne ulkopuolisen henkilön joka Oulussa seurasi hoitokousta. Hän on kuvannut sitä kuinka mikrofonin eteen kutsuttiin tunnustamaan sellaisia syntejä joita tuomaristo heille esitti. Joku tunnusti ja joku joka ei tunnustanut hänelle sitettyjä syntejä erotettiin.
Jossakin vaihessa toimitusta kävi selville ettei henkilö ollutkaan vanhoillislestadiolainen, niin silloin hänelle tuli äkkilähtö.
SRK:lla on kaksi mahdollisuutta: käynnistää selvitystyö oma-aloitteisesti, tai käynnistää se ev.-lut. kirkon hallinnosta eli tuomiokapitulista tulevan virallisen kehoituksen velvoittamana.
Itse kukin voi miettiä, kumpi valinta olisi hengelliselle yhdistykselle kunniallisempi.
Hyviä ajatuksia sinulla Samoq. Tottakai pitäisi olla joku edustaja ev.-lut. kirkostamme, joka ei olisi vanhoillislestadiolainen. Joku tuomiokapitulista tms. kirkon hallinnosta.
Aloite asian selvittämisestä täytyykin lopulta sitten lähteä tuomiokapitulista, jos SRK ei tässä asiassa ryhdistäydy.
Nyt kun piispa Voitto Huotari on julkisessa puheessaan tähän kehottanut, on syytä seurata, tapahtuuko SRK:n taholla tässä mitään. jos ei ala tapahtua, joidenkin seurakuntalaisten kannattaa tehdä kirjallinen selvityspyyntö Oulun tuomiokapituliin.
Silloin tuomiokapitulilla on hallinnolinen peruste kääntyä SRK:n puoleen ja pyytää sitä selvittämään hoitokokouksiin liittyvät väärinkäytökset ja asiattomat menettelyt.
Saattaa olla, että kun Valkealassa valittu SRK:n uusi puheenjohtaja ja johtokunta aloittavat työnsä, tämä asia on työlistalla kärkipäässä.
Etkö tiedä että suurin osa johtokunnan jäsenistä on samoja vanhoja jotka jatkavat edelleen? Miksi he nyt muuttaisivat linjaansa?
Ei ihan taatusti ole.
Kun on seurannut SRK:n vaikenemislinjaa jo vuosien (vuosikymmenien) ajan on turha odottaa että mitään mullistavaa tapahtuisi. Ja jos asiat otetaankin esille, niin näkökulma on jo valmiiksi valittu: "yksittäisiä ylilyöntejä, muuten siunaukseksi".
Kyllä aloite asian selvittämiseen on ulkopuolisilla ja kaltoin kohdelluilla. Asioiden saatua laajemmin julkisuutta alkavat taatusti liikkeen sisäisetkin keskustelut ja todelliset hoidot. Tätä mieltä minä olen.
Kirjoitit ihan outoja:
"Kyllä aloite asian selvittämiseen on ulkopuolisilla ja kaltoin kohdelluilla."
Mutta ne kokouksethan järjestettiin paikallisissa rauhanyhdistyksissä!
Rauhanyhdistyksissä on jäseniä, tavallisia ihmisiä. He päättävät mitä käytännössä rauhanyhdistyksissä tehdään. Jäsenyhdistykset omistavat SRK:n.
Rauhanyhdistysten jäsenet voisivat nyt tarttua omilla paikkakunnillaan tähän asiaan, ja tehdä aloitteen SRK:lle hoitokokousten selvittämisestä.
Eikö asia etenisi parhaiten alhaalta ylöspäin edeten kuin odottamalla että SRK:n johtokunta aktivoituu tässä asiassa?
Kaksi asiaa.
1) Kuka voi tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle?
Tätä en tiedä. Voivatko tavalliset seurakuntalaiset tehdä aloitteen kirkolliskokoukselle? Vai pitääkö aloitteen tulla kirkon sisäisestä hallinnnosta?
2) Millä perusteella kirkolliskokous voi puuttua yksittäisen vapaan yhdistyksen toimintaan? Epäilen että se ei voi puuttua mitenkään. Yhdistyksen velvollisuus on vain toimia Suomen lakien mukaan, muutoin se ei ole minkään käskyvallan alainen. Tietysti jos SRK saa rahoitusta kirkolta ja haluaa toimia kirkon kanssa yhteistyössä, sen tulee mielellään toimia kirkon periaatteiden mukaan. Kuten estää hengellinen väkivalta ja yhteisön sisäinen ihmisten kiusaaminen eli mobbaus, josta yksi esimerkki on eristäminen ja ulossulkeminen.
Hengellisessä yhdistyksessä siis sopii tehdä mitä vaan...!!
Jos tiedät mikä on todellisen ilmaisunvapauden tila srk-lestadiolaisuudessa, niin et alkaisi esittämään tuollaisia vaihtoehtoja. Seurakunnassa hallitaan vapaiden kannanottojen ja kyseenalaistavien puheenvuorojen alasampuminen. Aina löytyy niitä "kalliita veljiä", jotka huolestuvat jo pienestä kritiikin poikasesta saaden lähes koko seurakunnan mukaan miltei hysteeriaa lähentelevään eriseuran pelkoon.
Eriävät mielipiteet ja huolestuneet kyselyt merkitsevät useille vain "vikovaa mieltä" tai "väärää henkeä". Ainoaksi keinoksi liikkeen sisällä jäänee siis maanalainen yhdistyminen ja eräänlainen "myyräntyö".
Näin olen itse kokenut. Olen sentään asuttanut pitkään myös Helsingin siionia, jossa kuitenkin saattaa kuulla myös noita kriittisiä äänenpainoja. Silti olen sitä mieltä, että matka todelliseen sananvapauteen vl-liikkeen sisällä on todella pitkä ja raskas.
Miten itselleen rehellinen ihminen voi olla jäsen yhdistyksessä, joka ei korjaa jälkiään?
Ei ole järkeä puuttua yhdistyksen sisäiseen toimintaan. Tarkoitus olisi herättää keskustelua henkisestä ja hengellisestä väkivallasta ja sen jälkeen katsoa miten SRK reagoisi: seuraisiko pyykin pesua vai lisää vaikenemista?
Minun mielestäni SRK:lle pitäisi heittää todellinen haaste: näyttää, että ulkopuolella on käsitelty sen toimintaan liittyviä ongelmia ja jopa mietitty ratkaisukeinoja asioiden korjaamiseksi. Asia on siksi tärkeä, että SRK sortui mielestäni 70-luvulla ihmisoikeusrikkomuksiin. Ei voi olla oikein, että vaikenemme ja odotamme että väärintehnyt taho tulisi "valoon" ja puhdistautuisi. SRK:n johdonmukainen linja on vain paeta ja peitellä tapahtunutta.
"SRK sortui mielestäni 70-luvulla ihmisoikeusrikkomuksiin."
Täsmälleen näin asia on.
Kyseessä ei ole "rikos" siinä mielessä, että ketään voitaisiin haastaa oikeuteen tapahtuneen takia (varsinkin kun ilmeisesti asia lienee oikeudellisessa mielessä vanhentunut).
Mutta moraalisessa mielessä asia ei ole vanhentunut. Ihmisoikeusrikkomukset eivät vanhene.
Moni organsiaatio, yritys, kirkko ja valtio on pyytänyt julkisesti anteeksi ihmisoikeuksien rikkomuksiaan pitkänkin ajan kuluttua tapahtumien jälkeen. Vastuunsa kokeva taho on pahoitellut tapahtumien uhreille aiheutettuja kärsimyksiä.
Tämä on vaatinut yleensä kansalaismielipiteen aikaansaaman paineen jonka seurauksena asianomainen taho on katsonut anteeksipyynnön olevan sen velvollisuus. Oman luotettavuutensa ja junniallisuutensa takia.
Monissa tapauksissa uudet johtajat ovat myös aidosti katuneet isien ja äitien historiassa tekemiä rikkomuksia ja julmuuksia.
Ulkopuolisten eli ei-vl-uskovaisten osallistuminen hoitokokouksiin oli kiellettyä.
Niin suuressa siionissa kuin Oulussa saattoi silti päästä käymään niin että joku ulkopuolinen saattoi seurata tapahtumia.
Aina hoitokokouksen alkajaisiksi hoitomiehet toimittivat kaksi asiaa.
1. Kokoustilan ovet lukittiin ettei kukaan ulkopuolinen päässyt sisään. Kyseessä ei siten olleet normaalit seurat.
2. Kaikkia paikalla olijoita vannotettiin olemaan kertomatta kenellekään mitä kokouksessa tulisi kin tapahtumaan. Mitään ei saisi kertoa kenellekään ulkopuoliselle.
Herää kysymys, mitä vakavasti salassa pidettävää julkisesti ja Suomen lakien mukaan toimivalla hengellisellä yhdistyksellä siis oli.
On se myönnettävä että kyllä nämä asiat pitäis selvittää.
tuollaisesta mahdollisuudesta, että tuomiokapitulille voi tehdä selvityspyynnön. Siitä kannattaisi tiedottaa näkyvästi ja usein, niin jotkut voisivat siihen mahdollisuuteen tarttuakin. Onko tuomiokapituli sitten velvollinen antamaan SRK:lle virallisen kehoituksen selvitystyöhön, jos sille se selvityspyyntö jätetään?
Kysymys: "Onko tuomiokapituli sitten velvollinen antamaan SRK:lle virallisen kehoituksen selvitystyöhön, jos sille se selvityspyyntö jätetään?"
Tuomiokapituli on velvollinen käsittelemään asian.
Tuomiokapitulin kollegion kokous päättää siitä, valmistellun esityksen pohjalta, antaako seurakuntalaisten aloite aihetta toimenpiteisiin.
Toimenpide voinee olla lähinnä selvityksen pyytäminen SRK:lta.
Tässä tietoa Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin toiminnasta ja jäsenistä:
>> Tuomiokapituli on seitsenjäseninen kollegio, jonka jäseniä ovat hiippakunnan piispa, tuomiorovasti tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana, lakimiesasessori, kaksi pappisasessoria, hiippakuntadekaani ja maallikkojäsen.
Puheenjohtajana toimii piispa ja varapuheenjohtajana tuomiorovasti. Tuomiokapitulissa on läsnäolo- ja puheoikeus hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla.
Esittelijöinä toimivat tuomiokapitulin viranhaltijat, joista yleensä esittelijöinä toimivat piispa, pappisasessorit, lakimiesasessori, dekaani ja notaari. Pöytäkirjaa pitää notaari.
Jäsenet:
piispa Samuel Salmi
tuomiorovasti (virka avoin)
vanhempi pappisasessori Raimo Aspfors
nuorempi pappisasessori Pauli Niemelä
maallikkojäsen Raili Kerola
lakimiesasessori Osmo Rahja
hiippakuntadekaani Niilo Pesonen
Sihteerinä toimii notaari Outi Uusimäki.
Läsnäolo- ja puheoikeus on hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Esa Koukkarilla. >>
Koska SRK:n kotipaikka on Oulun hiippakunnan alueella, sen järejstämiä hoitokokouksia koskeva slevityspyyntö tulee tehdä Oulun tuomiokapituliin.
Nimilistasta voinee päätellä, että selvityspyyntöä eivät kaikki nykyjäsenet suinkaan kannattaisi.
http://www.evl.fi/tkli/oulu/
Menettelytavasta voi vapaasti tiedustella tuomiokapitulin toimistosta. Hallintomenettely- ja julkisuuslain mukaan hallintoviranomaisen on aina annettava kansalaiselle yksityiskohtaiset ohjeet asian vaatimasta käytännön menettelystä, kun tällainen selvityspyyntö halutaan tehdä.
Menettelytapakysymyksistä kannattaa kysyä täältä:
Piispan sihteeri Hannele Salmi
puh. 08-5358 514, 040-7358451
Notaari Outi Uusimäki
puh. 08-5358 512, 044-7555512
Muutoin, tästä asiasta kannattaa tietysti aina ensin keskustella piispan kanssa.
tuomiokapituli tuskin antaisi tuota kehoitusta SRK:lle. Kirkko on liian riippuvainen vl-liikkeestä, ja varsinkin Oulun seudulla.
En oikein jaksa ymmärtää, miten joku asian omainen voisi itse olla selvittämässä ovat rikoksensa?
SEHÄN OLISI VASTOIN KAIKKEA OIKEUSOPPIA!
Mielestäni SRK on jäävi, olemaan johtamassa ennemmin on kysymys heidän rikkomuksistaan ihmisyyttä vastaan.
SRK:n on jo osoittanut, että mitään syytä ei ole heissä, noin 30 vuoden pakoilu osoittaa, MITÄ MIELTÄ SRK ON.
Kirkkoon kuuluvana SRK:n rikosten selvittäminen kuuluu kirkon toimielimille, kuten tuomiokapitulille.
Kirkon välinpitämättömyys JA HITAUS ihmisoikeusloukkauksiin on ihmetystä herättävää, mitä on tehty vl-uskonnon nimissä ja sama jatkuu edelleen, mutta eri tyylillä! Tämän tähden SRK:n parannuksen teko tästä painostus opista on mahdoton. (ryhmä-painostus ja hylkäämis opit, ei-pelastusta vl:n-ulkopuolella-kiristys-oppi...)
Eikö Jeesus opettanut, että seurakunta yhteys on vapaaehtoinen valinta ja Hän vihastunut jos joku ei tahtonut kulkea hänen yhtydessään:"tahdotteko tekin mennä pois"... Vankila on paikka missä on pakko olla, mutta Jeesuksen seuraaminen ei saa olla ihmisten koskonpelkoon perustuvaa.
Kirkon tulisi ottaa SRK ensin näistä opeista "luokaalle". Ei ole paljon hyötyä, jos sama meno jatkuu hieman "siistinpänä"!
Käsitykseni mukaan meillä on jämäkkä piispa täällä Oulussa. Hän on sitoutunut kirkon periaatteisiin sekä virkakäsityksessä että väkivallan pois kitkemiseen kirkon piiristä.
Suomen ev.-lut. kirkolla on erikseen nimetty "ihmisoikeuksien neuvottelukunta".
Antti Pentikäinen on sen yksi jäsen.
Kaleva kertoo tänään, että Papualaisten ihmissyöjien jälkeläiset ovat pyytäneet anteeksi esi-isiensä tekoja. Kannibaalit tappoivat ja söivät neljä lähetyssaarnaajaa Uudessa-Guineassa vuonna 1878.
Siinä on vl-herätysliikkeellekin esimerkkiä anteeksipyyntöön.
Järkytyin kun luin tästä miten vanhusta oli kiusattu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000028511066
Kuinka kukaan saattaa hyvällä omallatunnolla kannattaa tällaista "hengellisyyttä"??
Kirjoitatte täällä turhaan noista vanhusten nöyryyttämisestä ja erottamisesta! Voin sanoa vain että en itse ole ollut koskaan mukana vanhuksia kiusaamassa. Minä käyn vaan seuroissa.
Enkä haluaisi että kukaan tekee seuroissa vanhoille ihmiselle noin. En kannata hoitokokouksia eikä niitä vissiin enää missään pidetäkään. Ainakaan en ole kuullut.
kertoa "...en ollut mukana...", kun tosiasiat kertovat moista laajastikin tapahtuneen?
Edelleen mm. kodeissa maallistuvia nuoria samoilla keinoin yritetään saada lammaslaumaan johtokuntien ja saarnamiesten avustuksella!
loppuu, niin konstit alkavat!
tai puolueeton yliopistollinen laitos ole oikea taho tekemään tutkimuksen, julkaisemaan ja kirkko käsittelemään sekä päättämään mahdolliset sanktiot.
Vuosikirjaan on kuulemma monistettu joku 80-luvun "selvitys" asiasta. Yhdenmukaisuuden vuoksi julkaisutoimikunta sopii erottaa ja heittää saatanalle; erotettiinhan vastaavalla tavalla 70-luvulla srk-asiakirjoja monistanut ja muille jakanut henkilö "pyhästä yhteydestä"=srk-yhteydestä!
Pari kommenttia:
"Eiköhän kirkko tai puolueeton yliopistollinen laitos ole oikea taho tekemään tutkimuksen..."
Ennen kuin tutkimuksen tekijä valitaan, täytyy olla taho joka sen tutkimuksen tilaa. Taho ei voi olla yhdistyksen kyseessä ollen mikään muu taho kuin yhdistys itse.
Yhdistys, eli Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, on itsenäinen hallinnollinen toimija. Se päättää itse, mitä se tutkituttaa ja missä.
Siten tämä asia täytyy saada liikkeelle SRK:n sisällä.
"... ja kirkko käsittelemään sekä päättämään mahdolliset sanktiot. "
Ei ev.-lut. kirkolla ole oikeutta määrätä mitään sanktioita yksittäiselle hengelliselle yhdistykselle.
Sanktioita voi aiheutua vain silloin, jos SRK:ssa on syyllistytty laittomuuksiin ja joku taho tekee asiasta rikosilmoituksen. Siis jos SRK:n piirissä on rikottu Suomen lakia.
Oikeusprosessi ei ole 1970- ja 80-lukujen hoitokokousten osalta mahdollista jo pelkästään siitä syystä, että ne asiat ovat rikosasioina vanhentuneet.
Hoitokokousten vääryyksien selvittämisessä ei ylipäätään ole kyse rikosoikeudellisesta proseessista.
Kyse on moraalista, kyse on yhteiskunnallisesta vastuusta. Tällainen vastuullisuus kuuluu jokaisen yhdistyksen velvoitteisiin yhteiskunnassa. Kun on jotain epäselvää ja on syytä pelätä, että jotkut ihmiset ovat joutuneet yhsityksen toimien vuoksi kärsimään, asia kuuluu silloin selvittää. Tästä ei luulisi olevan epäselvyyttä.
Näin yksinkertainen asia on periaatteellisesti.
Muita sanktioita tai seuraamuksia ei SRK:lle voi enää koitua kuin oman luotettavuuden heikentyminen jos se jättää tämän asian hoitamatta - ja oman luotettavuuden ja maineen parantuminen siitä syystä, että se itse selvityttää omat sotkunsa ja kantaa niistä reilusti vastuun.
srk:n erottaminen omaksi lahkokseen!
Toivoisin asiallisuutta ja realismia keskusteluun. (Vaikka täällä toki huumorikin sallitaan, ei kuitenkaan pitäisi heitätä ihan mitä sattuu.)
Suomen ev.-lut. kirkko ei tosiaankaan erota ketään yksittäistä ihmistä kirkon jäsenyydestä.
Kirkko ei myöskään erota mitään _ihmisryhmää_ kirkon jäsenyydestään, ei yhdistystä eikä muutakaan ryhmää. Kirkon jäseninä eivät ole yhdistykset tai ryhmät, vaan se koostuu seurakunnan jäsennistä, henkilöjäsenistä.
Erottamiseen ei kirkolla ole mitään kirkkolain mukaisia keinoja eikä myöskään mitään halua. Olen iloinen henkilökohtaisesti siitä että kirkossa ei vallitse lynkkausmielialaa mitään sen sisällä toimivaa ryhmää kohtaan. Kirkossa on tilaa erilaisille uskonkäsityksille ja tulkinnoille.
Itse kirjoitan nyt tähän siitä syystä, että kirkko ei tosiaankaan hyväksy hengellistä väkivaltaa eikä ihmisten kiusaamista sielunhoidollisissa yhteyksissä eikä hengellisissä tilaisuuksissa.
SRK ja rauhayhdistykset ovat syyllistyneet juuri tähän. Hyvin vakavalla tavalla. Tämä on kiistattomasti osoitettu.
Asia on kuitenkin yhä selvittämättä ja tapahtumista kärsineiden ihmistiin kohdistetut menettelyt käsittelemättä. Tämä asiaintila on tietenkin todella merkillistä ja ennen kuulumatonta.
Ainoa keino millä kirkko voi asiaan nyt puuttua, on juuri se mitä piispa Huotari nyt on vastuullisella tavalla tehnyt: puuttua kyseiselle yhdistyksen vastuutaholle suunnatulle kehotuksella asiaan.
Huotarin puhetta oli kuuntelemassa kymmeniä tuhansia vanhoillislestadiolaisia, mukaan luettuna SRK:n johtokunta. Kohteesta ei vallitse epäselvytytä. Samoin kirkon sanoma ei jäänyt kenellekään epäselväksi, vaikka se lausuttiinkin kohteliaasti ja ympäröitiin ystävillisellä ja arvostavalla puheella. Nykyään ei oel tapana esiintyä jyrkästi eikä polttaa siltoja, vana pyritään diplomatialla parhaisiin tuloksiin.
Juuri näin taitava ja rakentava johtaja mnetenttelee kun hän haluaa saada aikaan muutoksia ja toimintaa. Ei kepillä, vaan porkkanalla.
Julkinen keskustelu on toinen kirkon keino. Tätä on Kotimaa-lehti harjoittanut.
ei mene enää kuin öpaut 20-25 vuotta jotta asian osaisia olisi mahd, vähän silloin se tulee olemaan paljon pintapuoline eli helpompi.
Ketkä ovat asianosaisia tapauksessa, jossa suuri hengellinen yhdistys, joka tunnustaa samaa luterilaista uskoa kuin kirkkomme ja jonka välittömässä vaikutuspiirissä elää yli 250 000 suomalaista, harjoittaa vuosien ajan hengelistä väkivaltaa ja painostusta tuhansia jäseniään kohtaan?
Todellisia asianosaisia ovat koko Suomen kirkko ja kaikki suomalaiset.
Suomen kansalaisina wmme voi hyväksyä hengellistä väkivaltaa ja terroria. Emme voi sallia että kukaan tai mikään taho Suomessa kiusaa ja piinaa Suomen kansalaisia yöllisissä kokouksissa.
Erityisen raskauttavaa on olleet vanhuksiin kohdistunut kiusaaminen ja julkinen häpäisy seurakunnan edessä. Toinen vakava kysymys on, että pienet lapset ja koululaiset päästettiin seuraamaan tätä väkivallan käyttöä kaikessa sen laajuudessa.
On täytynyt olla lapsille suuri järkytys kokea läheistensä joutuvan julkisen nöyryytyksen ja häpäisemisen kohteeksi.
On sekä kirkkomme että suomalaisen yhteiskunnan etu, että tämä satattu väkivalta ja kiusaaminen kaikkine menettelyineen tulee selvityksen kohteeksi. SRK ei voi enää millään väistää vastuutaan hoitokokouksista.
Olet oikeassa. Kyllä tässä on kyse yleisestä edusta. Koko yhteiskunnan asiasta.
Ketään suomalaista ei ole kenelläkään lupa kohdella siten kuin hoitokokouksissa SRK:n hoitomiehet tekivät.
Eikä tämä ole jo uskomatonta piittaamattomuutta, että johtomme ei näe vastuutaan?
Se ei vieläkään korjaa niitä kauheita jälkiä joita se teki hyväksyessään hoitokokoukset ja niiden toimenpiteet.
Erehdys on erehdys, siitä ei pääse kuin nöyrtymällä. Ja asiat tutkimalla. Myöntämällä että tehtiin väärin. Pyytämällä anteeksi.
Uskon, että kirkon tutkimuslaitos myöntäis tutkimukseen apurahan, kunhan vain joku tutkija sitä anoisi. Sitten vain tutkimaan. Miikka Ruokanen on aikaisemmin tutkinut aihetta, mutta lähinnä opilliselta kantilta. Lisäksi tutkimusta haittasi se, ettei hänelle annettu käyttöön hoitokokousten pöytäkirjoja, mikä oli varmasti merkittävä puute. Einari Lepistö kielsti häntä käyttämästä alle 10 vuotta vanhaa arkistomateriaalia mikäli oikein muistan.
Olen sitä mieltä, ettei SRK:lta kannata vaatia tutkimusta hoitokokouksista, koska silloin SRK voi itse valita tutkijan, joka tutkii siten kuin SRK käskee. Oikeastaan en haluasi tutkimuksen rahoittajaksi edes kirkkoa, koska kirkollakin on asian suhteen oma lehmä ojassa jonkin verran. Asiassa kannattaisi ilmeisesti kääntyä kulttuuriministeriön puoleen, koska käsittääkseni se vastaa uskonnollisista kysymyksistä.
Olet oikeassa siinä että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". On selvää, että joku väitöskirjantekijä voi valita jollakin yliopiston laitoksella hoitokokoukset tutkimuskohteekseen. Hän voi vapaana riippuvuuksista rahoittajiin tehdä tieteellisen selvityksen tapahtumista.
Mutta tällöin ei SRK olisi itse sitoutunut selvitykseen. Se ei tällöin myöskään ole kiinnostunut päätelmistä eikä todennäköiseti muuta nykyistä armotonta linjaansa suhteessa tapahtumista kärsineisiin ihmisiin.
Tuloksena on ehkä erinomaista tiedettä, mutta ei vastuussa oelvan yhteisön vastuulliseksi heräämistä.
Minulle tulee avaajan esityksestä vaikutelma rangaistuksesta. SRK:ta haluttaisiin rahallisesti ikäänkuin sakottaa tapahtuneista. En oikeastaan tiedä, mitä SRK:lta edes pitäisi vaatia. Suomessa on uskonnon vapaus, joten SRK saa syöttää jäsenilleen vaikka minkälaista opetusta, ilman että siihen voi puuttua oikeusteitse.
Jos hoitokokouksista tehdään tutkimus, niin luultavasti tutkimuksen puolueettomuudella, laajuudella ja laadulla on eniten merkitystä SRK:n "herättämisessä". Sen jälkeen voidaan paremmin arvioida, kuka puhuu totta ja kuka ei. Oikeastaan tällä hetkellä suurimpia kysymysmerkkejä hoitokokouksissa mielestäni ovat niiden laajuus ja SRK:n työvaliokunnan rooli.
Aloittaja mainitsi minut yhdeksi henkilöksi ehdotelmaansa. Vastasin hänelle ylempänä olevassa ketjussa (Naisen turha kouluttautua...).
Ajattelen niin, että jokaisella nuo ajat kokeneella on vastuu kokousten perinpohjaisesta selvittelemisestä.
Te silloin julkisesti tai hiljaisuudellanne hyväksyneet, jopa niistä huonoa omaatuntoa yhä kärsivät olette avainasemassa! Miksi yhä vaikenette? Omatunto on Jumalan ääni ihmisessä. Kun kuulette Jumalan äänen, älkää paaduttako sydäntänne, sanotaan Raamatussa.
Raamatun mukaan Pyhän Hengen pilkkaa ei saa anteeksi. Siitä ei tule synnintuntoa.
Itse en ole vaatimassa kenenkään päitä vadille,
Jumala on tuomari. Hoitokokoukset ovat näiden palstojenkin myötä tulleet julkisuuteen. Nuo ajat kokemattomat voivat kysellä vanhemmilta niistä jne.
"Jumalanvaltakunta on siellä, missä Jumalansanaa oikein selitetään", tähän tapaan kirjoitetaan Raamatussa. Henkiparannusoppi tuomioineen, kuulusteluineen ja pelottavine kokouksineen ym. olivat ja ovat kaukana siitä.
Olen kuitenkin yhä puolueettoman tutkimuksen ja noista asioista kirjoittamisten kannalla. Se on ollut valtavanlaajuinen "ristiretki", mikä toteutettiin omaan kansankirkkoomme kuuluvan herätysliikkeen sisällä. Ne eivät voi, eivätkä saa olla salaisia. Onhan esimerkiksi Lutherin ajan taistelut dokumentoitu historiaksi.
Puolueeton tutkimus näyttää kuitenkin olevan vaikeaa, ellei mahdotonta(?). (Esimerkiksi Oulun yliopistossa hoitokokoustutkimusta aloittanut J.E. on vaihtanut aihetta proseminaarityönsä jälkeen).
SRK:n arkistot noista asioista eivät taida avautua "ulkopuolisille", eivätkä E.R:n laatimat arkistotkaan kuulemma avaudu vielä tämän sukupolven aikana.
Itse olen kirjoittanut tänne tiedottaakseni ja herätelläkseni henkioppiin menneitä. Olen myös kertonut antaneeni sydämessäni anteeksi minut tuominneille.
Hyvää elokuista lauantaipäivää lukijoille ja kirjoittajille! Terveisin sirkka
Aivan hyviä ajatuksia kirjoittelit. Kun kysyit, "Miksi yhä vaikenette? Omatunto on Jumalan ääni ihmisessä", niin valotan vähän asia.
Oletko huomannut, että SRK on laatinut tuosta omantunnon käsitteestä uuden tulkinnan? Se on nykyisin "yhteistunto" ja sillä viitataan hallinnan olevan SRK:lla. Tiedät, ettei SRK:n yhteistunto käske puhumaan hoitokokouksista. Niistä puhuvat vaan ne, joilla on "perinteinen omatunto, eli kertomasi Jumalan ääni ihmisessä.
Seurakunta joutui pakon edessä hyväksymään hoitokokoukset, sitten vaikenemaan ja nyt hyväksymään uuden omantunnonkin?
Rohkeutta ei ole saatu kerättyä edes 30:ssä vuodessa.
vei paljon ihmisiä. Mutta heidän, jotka TODELLA ymmärtävät eksyneensä ja haluavat seurata ja totella enemmän Jumalaa kuin ihmistä, ei saa vaieta!
Raamatun kertomuksen mukaan suuren ihmisjoukon palattua temppelistä Jeesus ei ollutkaan mukana. Vasta jo pitkään taivaltanut joukko, Äiti- Mariaa myöden huomasi, että Jeesus puuttui. Löydyttyään vielä temppelistä Jeesus vastasi olevansa siellä, missä Hänen Isänsäkin on.
Kyllä nyt SRK ja Ry pitävät silkkihansikkain kiinni laumastaan. Sieltäpä onkin nyt paljon vaikeampaa poistua kuin silloin aikoinaan. Silloinkin se toki oli ja on ollut elämänmittainen katastrofi, joskin toisaalta helpotus uuden ja väärän henkiopin tultua turmelemaan entisen uskonkäsityksen.
Jumala on ollut mukanani koko korpitaipaleen ajan. Hän on monin tavoin vahvistanut ja rohkaissut taivaan tiellä ja siunannut maallisissakin asioissa.
Tämä nettikeskustelu on avannut yllättäen aivan uuden ja voimia antavan kanavan maailman tärkeimmälle, eli uskomisen asialle. (Tosin monien asiattomien puheenvuorojen keskellä.)
SL:
"Jumalan rauhaa rinnassansa ken kantaa maassa kuoleman, on onnellinen kulkeissansa maan vieraan poikki taivaaseen."
"On kallein lahja päällä maitten omana olla Jeesuksen, saa kerran parvess' autuaitten yhtyä voiton virtehen."
Jumala on antanut sinulle Sirkka ainutlaatuisen hyviä lahjoja ymmärtää näitä kysymyksiä syvällisesti. Sinulla on näkemystä omakohtaien kokemuksesi ja uskovaisen ihmisen sydämen, eli omantunnon, tähden. Olet pitänyt omantuntosi terveenä. Lämmin kiitos hienoista kirjoituksista jälleen. Silä on suuri arvo ja varmasti erityinen Jumalan tarkoitus, että täällä käydään keskustelua ja että juuri sinä kirjoitat tänne. Voimia ja iloa syksyysi!
(PS. Itselläni oli kauan aikaa sitten täällä vakionimimerkki, mutta jouduin kirjoitusten takia voimakkaan painostuksen kohteeksi nyky-vl-sukulaisteni taholta. Siksi en enää voi kirjoittaa nikillä.)
suu puhuu", sanotaan.
Kiitos kannustavasta vastauksestasi tänään! Kirjoitan sitä, mitä ajattelen ja mitä tunnen. Kirjoittamistilanteet saattavat vaihdella, kiire esimerkiksi näkyy kirjoitusvirheinä jne.
On hienoa saada jotain palautetta, ettei tuntisi yksin "puhuvansa". Uskon myös, että nettikirjoittelullamme on suuri merkitys, nämähän säily(ne)vät täällä ja nykytekniikalla niitä voi tallentaa. Itse en tosin ole mikään "konemestari", mutta apuja saan tarvittaessa.
Täällä on nyt kaunis sää, kukat kukkivat ja Luojan töitä saa ihmetellä.
Hyvää loppukesää myös sinulle ja kaikille palstalaisille, kirjoitellaan edelleen!
Terveisin sirkka
SRK:n johtokunnan tasolla ovat vl-päättäjät käyneet keskustelua nettikeskustelun herättämistä ajatuksista ja itse nettikeskustelusta. Tiettävästi jotkut vl-puhujatkin sekä seuraavat tätä palstaa että kirjoittavat tänne itse. (Tiedän ainakin yhden.)
Nettikeskustelu on nyt myös julkisesti ilmoitettu Päivämiehessä olevan sallittua uskovaiselle. Esa Koukkari siitä kirjoitti lehdessä.
Internet-eskustelun merkitys näkyy siinäkin, että Suomi 24 -palsta on itsellään Aimo Hautamäellä lähtökohtana, kun hän tarkastelee hoitokokouksia uusimmassa SRK:n vuosikirjassa.
Tämä "harhapalsta" / "törkypalsta" on siis näkynyt ja tuntunut vl-liikkeen johdon tasolla PALJON enemmän ja syvemmin kuin tavallisten riviuskovaisten johtoon päin tekemät aloitteet... ;-)
SRK:ta ei kiinnosta pätkääkään saatanan lasten käsitykset ja kokemukset hoitokokouksista -eikä mistään muustakaan! Koska omat alaiset eivät uskalla hiiskahtaakaan hoitokokouksista, kaikki on todella hyvin. Hyvin alistettu joukko ei selityksiä kaipaa..
Mistä syystä sitten SRK:n pääsihteeri Hautamäki kirjoituksessaan SRK:N vuosikirjassa kirjoittaa Suomi 24 -palstan keskusteluista?
Kyllä ulkopuolisten käsitykset ovat ainakin häntä kiinnostaneet.
Kuuluu Hautamäen virkavelvollisuuksiin seurata mitä julksiuudessa puhutaan ja kirjoitetaan omasta herätysliikkeestä joka hänelle palkan maksaa.
Mielestäni hoitokokouksia tulisi tutkia erityisesti sosiologiselta kantilta.
keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin.
Sosiologia mahdollistaa jokapäiväisten käsitysten sekä totunnaisten ajattelutapojen kyseenalaistamisen tieteellisten menetelmien tuoman tutkimustiedon avulla. Koska sosiologia tuo faktoja yhteisössä vallalla olevien uskomusten tilalle, paljastaa piileviä ongelmia ja avaa näkyviin uusia vaihtoehtoja, se on muodostunut kriittiseksi yhteiskuntatieteeksi.
Tutkimuksen laaja-alaisuudesta johtuen sosiologit määrittelevät tieteensä usein konkreettisempien tutkimusteemojen kautta. Niitä ovat esimerkiksi yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.
lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiologia
Olisi ihan mielenkiintoista tutkia uskontoja, - vaikka vl:iä - sosiologisesta näkökulmasta, kun muutoin asioiden selvittäminen tuppaa jäämään raamatun moniselitteisyydestä ja tulkinnanvaraisuudesta johtuen pelkäksi eipäs-juupas -väittelyksi.
Eri asia sitten on hyväksyykö mikään osapuoli sosiologisia näkemyksiä, varsinkin jos vl-usko pelkistettäisiin pelkäksi teoriaksi ihmisten välisistä suhteista, vallasta ja uskonnon varjolla alistamisesta. Taitaisi monen usko horjua...