Olen ollut yhdessä mieheni kanssa jo useamman vuoden, naimisissa siitä muutaman. Meillä on yhteinen lapsi. Mies on ollut petollinen ja loukannut minua syvästi monta kertaa suhteen aikana. olemme eronneet ja palanneet. Nyt tuntuu että meillä taas menee paremmin, mies minua kohtaan parempi ja tuntuu rakastavan. mutta olen huomannut että tunteeni ovat heränneet toista miestä kohtaan. Hän on minua kohtaan aivan mahtava ja lapseni rakastaa häntä. Häbtä katsoessani näen hänessä sellaisen "isän" jonka toivoin pojalleni, jonka oma isä ei ole isä nimeksikään. Harvoin vie lasta ulos tai viettää tämän kanssa aikaa muutenkaan. Leikkupuisto on hänelle täysin vieras paikka... Huomaan itseni haaveilemassa meistä täydellisenä perheenä tämän toisen miehen kanssa. En voisi kuvitellakkaan aloittavani hänen kanssaan suhdetta ja vain jättäväni mieheni mutta ajatukseni hairahtelevat häbeen koko ajan ja hän vain on niin täydellisen oloinen...kaikkea sitä mitä oma mieheni ei ole koskaan ollut, kaikkea sitä mitä toisesta ihmisestä olen aina halunnut...ja ennen kaikkea aivan loistava lapseni kanssa...Miten saan hänet pois mielestäni? ;(
Miten pääsen näistä tunteista eroon
onnetonna en mä tahdo olla_
61118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihmisellä on tapana järkeillä monia haitallisiakin asioita itselleen parhain päin.
Muistele Pikku-Prinssiä: "Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellä näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. "
Läheinen tämä toinen mies on perheellesi? Kenties miehesi kavereita? Vai miten hän on tutustunut lapseenne.. Taidat verrata turhaan, Miten asiat ovat sitten kun hän on lapsen kanssa jatkuvasti... Ainahan se ruoho on ... tiedät kyllä. Siinä sulla on pulma jonka joudut itse ratkaiseen, vaikeetahan se voi olla!! Mutta tsemppiä sulle..;)
Tämä toinen mies on itseasiassa ollut elämässni kauemmin kuin lapseni isä. Hän on veljeni kaveri ja olemme periaatteessa "kasvaneet" yhdessä. Hän tuntee perheeni ja minä olen tavannut monesti hänen perheensä. Hän on aina ollut minulle tavallaan kuin veli enkä ole voinut kuvitellakkaan ihastuvani häneen, ajatuskin on tuntunut oudolta. Tähän saakka. Nyt en saa häntä mielestäni, eikä asiaa helpota yhteisessä porukassa vietetty aika :( Meillä on kiinteä ystävyyssuhde ja pelkään sitä että jos itse kuvittelinkin vain liikaa hänen tunteistaan ja saan siipeeni ja ystävyytemme ei oli enää entisensä...kiitos tukevista viesteistä.
läpi. Muista, että samaan aikaan EI VOI olla rakastunut kahteen ihmiseen eli ihminen voi olla rakastunut vain yhteen kerrallaan. Samaan aikaan VOI rakastaa monia ihmisiä ja olla rakastunut yhteen. Rakastuminen on 80 prosenttia intohimoa. Rakastat omaa, mutta olet rakastunut toiseen. Siinä ero.
Rakastuit toiseen
ja niillä “rakkausaalloilla “ kun olet
niin rakastat kaikkia lähimmäisiä!
Älä anna Exälle enää itseään satuttaa. Sinunpa on valintasi………………..
todella turvallinen kuin petollisen herra A:n, jonka takia olet saanut kyynelehtiä.
Minusta ei ole mitään väärää siinä, että olet ruvennut ajattelemaan ihmistä, joka ei ole sinua satuttanut eikä kohdellut sinua petollisesti.
Jos toinen on uskoton kerta toisensa perään, miksi sinun pitäisi sellaisen miehen kanssa jatkaa. Et ole hänen äitinsä, ei sinulla ole velvollisuutta paapoa häntä loppuikäsi ja antaa anteeksi yhä uudelleen ja uudelleen.
Katso vain että ero tapahtuu sivistyneesti, älä ryntäile sänkyyn herra B:n kanssa ellei ero aviomiehestäsi ole vielä selvä.