Tuossa purjehtiessani olen katsellut niitä veneitä, joissa on levanki keulapurjeellekin. Kertokaapa, onko millaisia hyötyjä ? Vaivaton ? Vähemmän miehistön tarvetta ? Nouseeko tuuleen paremmin ? Missä 80-90 luvun veneisssä n. 33-35 jalan koissa sellainen on vakiona ?
levanki keulapurjeessa
jjjkhjhkh
143351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
vaan itseskuuttaavan fokan kisko. Voihan sitä levangiksisikin sanoa. Se on varsin kätevä esimerkiksi silloin jos ahtaassa paikassa kryssitään ylöspäin. Se toimii parhaiten kapeassa kryssiveneessä, ei välttämättä nykyisissä asuntovaunuissa.
Käännyttäessä ei tarvitse juurikaan koskea köysiin, jos trimmit ovat kohdallaan.
Ei toimisi leveissä veneissä?
Tuntuu ainakin toimivan useassa.
Olen nähnyt parissa uudehkossa veneessä rullagenuan kiinni st-fokassa. Piurje on ilmeisesti leikattu siten, että skuuttikulma on alempana kuin omassani. Tekisi mieli teettää uusi rullagenua, jota voisin käyttää myös st-fokkana. Onnistuuko, onko sijoituksen arvoinen?
Itselläni on aivan päinvastainen käsitys eli ST-Fokka toimii juuri näissä leveimmissä veneissä mainiosti koska sen saa jalustettua riittävän lähelle keskilinjaa mikä usein genoassa ei onnistu. Omalla veneelläni tuuleennousukyky on parempi ST-Fokalla kuin genoalla. Leveä vene ei välttämättä tietenkään tarkoita että vantit olisivat genoan tiellä mutta usein näin kuitenkin on.
Kapeammissa kryssiveneissä genoan taas saa riitävän lähelle keskilinjaa kryssissä ~11 astetta, mutta sola ei ole riittävästi "päällekkäin" jolloin purjeet eivät vedä yhtä hyvin. Tämä on kuitenkin pienempi paha kuin liian kaukana keskilinjasta oleva jaluspiste. Eli juri näissä kapeissa kryssiveneissä st-foka toimii usin huonommin. Poikkeuksia tietysti löytyy esim NF mikä kryssii mainiosti myös ST fokalla mutta on se perus fokka kuitenkin parempi.
Edellisessä veneessäni, FE-83:ssa, oli kryssifokalle levanki tai skuuttikisko, miten vain. Kovan tuulen kryssi oli yhtä juhlaa kun kryssittiin ohi uudemmista, kolmekin metriä pitemmistä veneistä, joissa oli genoa osittain rullalla.
Kyse on tosiaankin itseskuuttavasta fokasta. Toteutusmekanismeja on useamapiakin (naruviritys, suora/kaareva kisko, ns. peter-puomi). Kuten nimikin kertoo, sitä käytetään vain fokan kanssa, koska skuuttikulman täytyy pysyä kiskon etupuolella. Eli keulakolmio jää pienemmäksi. Siksi sitä ei käytetä kilpaveneissä (paitsi joissakin näissä jo valmiiksi "ylirikatuissa" jollissa ja monirunkoveneissä).
Kiskon toimiminen edellyttää oikeita kallistuksia ja suuntauksia sekä herkkiä vaunuja, muuten takertelee. Joitakin voi harmittaa ylimääräinen genoan skuutteja vastakäännöksissä sotkeva häkkyrä, jos fokan asemasta käytetään välillä isompaa keularättiä. Itseskuuttaavalla fokalla ei nousukulma ainakaan parane. Fokan takaliesma jää vähän kauemmaksi isopurjeen etuliesmasta, jonka vuoksi solaefekti ei ole aina paras mahdollinen.
Itseskuuttaavia fokkia löytyy etenkin ruotsalaisvalmisteisista purjeveneistä. Samoin Dehler on käyttänyt sitä monissa malleissaan. Jälkiasennuksena sellaisen voi pistää lähes kaikkiin tavanomaisiin veneisiin, joissa on tai joihin saa tukevan kiinnityksen maston eteen keulaluukkua haittaamatta ja joissa ei tarvita välistaagia. Tietysti, jos veneen koko on sellainen, että välistaagiinkin saa purjeen nostettua, voi siinäkin olla itseskuuttaava mekanismi. Näitä näkee varsinkin peter-puomiversioina wanhoissa paateissa.
Itseskuuttaavan keulapurjeen paras etu on tietysti sen helppokäyttöisyys, etenkin kryssiosuuksilla ja reippaammassa tuulessa (jolloin keulapurjeen pienempi pinta-alakaan ei haittaa kulkua). (Nais)perhemiehistö arvostaa usein purjehdusta johon ei kuulu skuuttien kiristelyä hampaat irvessä muutaman minuutin välein jos vaihtoehtona on pelkästään kasvojen kääntäminen auringon suuntaan.
minkänäköinen on peter-puomi, en löytänyt kuvaa mistään.
Se on kannessa kiinni lähellä etustaagin kansikiinnityspaikkaa ja jonka toiseen päähän kiinnitetään fokan skuttikulma. Jostakin siitä välistä lähtee sitten skuuttinaru joko kannessa kiinni olevan kiskon tai ihan parin kansiplokin kautta istuinkaukaloon. Puomin idea on siis se, että se toimii myös ilman kiskoa ja koska kansikiinnitys ei ole aivan fokan halssikulmassa, muuttuu fokan profiili kun purjetta lasketaan auki. Sama tapahtuu tietysti myös kiskolla, jos se ei ole täysin ympyränkaaren muotoinen.
Nimellä jib boom näkyy löytyvän joitakin kuvia, tosin samaa termiä käytetään näköjään kokkapuun (bowsprit) synonyyminä. Lisää tietoa itseskuuttavista saat Googlesta haulla self tacking jib. Kuva esim. http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.harken.com/rigtips/jib3.gif&imgrefurl=http://www.harken.com/rigtips/selftack.php&h=233&w=400&sz=25&hl=fi&start=9&um=1&tbnid=8NL7qelBPp_fpM:&tbnh=72&tbnw=124&prev=/images?q=jib boom&svnum=10&um=1&hl=fi&sa=N
Itse olen käyttänyt keulassa samaa levankia kuin muuhunkin veneeseen. Hyvin on pysynyt puhtaana. Purjeisiin olen suosinut pehmeää levanki harjaa ja mäntysuopaa.
Mistä toi puhuu?
vain skönäri sen tietää, veneiliät eivät tiedä tämän levanki sanan toista tarkoitusta. Mukava kyllä huomata että tätä palstaa lukee joku muukin merimies.
minä käytän levankia säännöllisesti, tosin laimennan sitä ensin
Albin Novassa on tuollainen kisko, jollei sitä joku tyhmyyttään ole ottanut pois. Kryssiminen onnistuu yksin loistavasti.
Ei varmaan tarvi käyttää jos ajaa vain mootorilla?