Turussa ei menisi hyvin, vaikka Turkua johtaisi tamperelaiset poliitikot, koska Turku ei nyt vain ole terveellä pohjalla. Turun talous ei voi millään olla hyvä, se vain on mahdotonta.
On ehkä totta, että Turkua olisi pitänyt kaavoittaa ja rakentaa aikanaan eri tavalla ja että Turku on näin itsensä ongelmiin pussittanut, siinäkään suhteessa Turku ei varmasti ole ainoa suomalainen kaupunki.
Totuus vain on kuitenkin se, että Suomessa on Turun koko luokan kaupunkeja niin vähän, että vertailukohtia ei ole. Tampereella on kokonainen yksikkö, jonka naapurikunnat ovat enemmän naapuri kuin kehyskuntia, Turulla on taas nimen omaan kehyskuntia.
Turku kasvaa rajojensa yli ja väestörakenne on näin vääristynyt. Ainoa tapa korjata vääristynyt väestöpohja on yhdistää alue kokonaiseksi ja samalla on mahdollista korjata vanhettunut ja ongelmainen päätäntäjärjestelmä, sekä tuoreistaa sitä.
Turkua olisi ehkä aikanaan pitänyt rakentaa niin, että Keskustaa olisi laajennettu ja sen syrjiltä lähtevät lähiöt olisivat tukeneet keskustan rakennetta nykyisten saarekkeiden sijaan ja näin olisi jäänyt enemmän tilaa kaupungin ulkosyrjille rakentaa omakotitaloja, mutta sekään ei olisi estänyt sitä, että jossain vaiheessa Turku olisi kasvanut yli rajojensa.
Tosin jos näin olisi toimittu, olettaisin Turun olevan ehkä 30 - 40tuhatta asukasta suurempi ja terveempi ja naapurikuntien nykyistä pienempiä.
On ehkä totta, että Turkua olisi pitänyt kaavoittaa ja rakentaa aikanaan eri tavalla ja että Turku on näin itsensä ongelmiin pussittanut, siinäkään suhteessa Turku ei varmasti ole ainoa suomalainen kaupunki.
Totuus vain on kuitenkin se, että Suomessa on Turun koko luokan kaupunkeja niin vähän, että vertailukohtia ei ole. Tampereella on kokonainen yksikkö, jonka naapurikunnat ovat enemmän naapuri kuin kehyskuntia, Turulla on taas nimen omaan kehyskuntia.
Turku kasvaa rajojensa yli ja väestörakenne on näin vääristynyt. Ainoa tapa korjata vääristynyt väestöpohja on yhdistää alue kokonaiseksi ja samalla on mahdollista korjata vanhettunut ja ongelmainen päätäntäjärjestelmä, sekä tuoreistaa sitä.
Turkua olisi ehkä aikanaan pitänyt rakentaa niin, että Keskustaa olisi laajennettu ja sen syrjiltä lähtevät lähiöt olisivat tukeneet keskustan rakennetta nykyisten saarekkeiden sijaan ja näin olisi jäänyt enemmän tilaa kaupungin ulkosyrjille rakentaa omakotitaloja, mutta sekään ei olisi estänyt sitä, että jossain vaiheessa Turku olisi kasvanut yli rajojensa.
Tosin jos näin olisi toimittu, olettaisin Turun olevan ehkä 30 - 40tuhatta asukasta suurempi ja terveempi ja naapurikuntien nykyistä pienempiä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
maksakoon veronsa myös Turkuun,naapurikunnat voivat hyvin koska rahaa tulee Turun kustannuksella.
Jaksat sitten jankuttaa tuota samaa. Oikein alkaa sieppaamaan !
Sinulle on asiat tälläkin palstalla perusteltu jo monasti, eikä vaan mene jakeluun.
Mihin ihmeeseen Turun nyt välttämättä tarvitsisi kasvaa, ei siitä miljoonakaupunkia kuitenkaan tule milloinkaan. 170 000 asukasta riittää erinomaisen hyvin järjestämään palvelut, jos vain halutaan, kun ne saadaa 20 000 asukkaan kaupungeissa mallikkaasti suoritettua.
Mutta milläs selität sen kaksinkertaisen henkilöstömäärän, joka Turulla on töissä, verrattuna tehokkaampiin naapuri kuntiin.
Turun pääongelma on tehokkuudessa, joka suurissa organisaatioissa helposti menetetään. Kaikki asiat hoidetaan äärettömän hitaasti ja tehottomasti!
Naapureita tulee olemaan aina, ellei koko maasta tehdä yhtä kuntaa. Turha koko ajan haukkua naapureita, senkin ajan kun panostaisit Turun asioiden todelliseen parantamiseen.
Todellisuudessa suur Turku on jo olemassa ja hyvää yhteistyötä tehdään koko ajan. Ilman naapurikuntien asukkaita Turku olisi todellisissa talousvaikeuksissa. Yksin ette pystyisi ylläpitämään mitään.
Turun talous on lopulta kestänyt paljon, syynä liikelaitokset, jotka keräävät suuria voittoja Turun kassaan, näiden laitoksien asiakkaita taas on naapureissa tuhansittain. Siis rahat tulevat Turun piiloveroihin melkoisesti naapurikunnista!
Ilman liikelaitoksiaan Turku olisi konkurssissa.
10 vuodessa kuntien palkkakustannukset ovat suurinpiirtein tuplaantuneet, jos teillä on tuplasti enemmän työntekijöitä, niin voit vain arvailla johtuuko talousongelmat naapurikunnista vai liiasta tehottomuudesta.
On helppo yllyttää Turkulaisia naapurikuntien kimppuun, mutta ei pidä syöttää muunneltua tai vajavaista tietoa.
Teillä on tuhansia hehtaareita maata kaavoittamatta, miksi ette kaavoita niitä omakotitontteja. Ettehän te saaneet kaavoitettua aikanaan liiketonttejakaan. Moottoritienkin tuloväylää mietittiin vuosia. Totuus on että suuri on helposti tehotonta, eikä minkäänlaista itsestään selvää etua saa suuruudesta!
Naapureitaan ei kannata suututtaa turhalla suunsoitolla, yhteistyö joissain asioissa on naapurikuntien kanssa välttämätöntä meille kaikille.
Omasta mielestäni kuntataloutta tulisi avata vapaalle kilpailulle mahdollisuuksien mukaan ja unohtaa tuollaiset byrokraattiset tilaaja tuottaja mallit jo kättelyssä.
Tehokkuus on avainsana kaikessa toiminnassa, palkkakustannusten noustessa huimaa vauhtia.
Turunkin talous voi olla hyvä ja jopa erinomainen, kun päätöksiä tehdään nopeammin ja töitä huomattavasti tehokkaammin.
Nyt siihen on mahdollisuus luonnollisen poistuman kautta ilman suurempia tuskia.
Meitä on paljon muitakin, jotka olemme samaa mieltä edellisen kanssa, Turussa työskentelevät maksakoon veronsa Turkuun
Se nyt on selvää että asukkaan verot kuuluu hänen kotikuntaansa, koska hänen kulunsakin tulee sen kunnan maksettavaksi.
Mutta mitä tulee Turun kasvamiseen, niin Turkuunhan on liitetty ympäriltä alueita jo moneen kertaan. Raunistulakin on ollut aikoinaan Maarian kuntaa, joka on liitetty väkisin Turkuun. Alunperin turkuhan on ollut se alue joka on nykyisin ruutukaavakeskustaa.
Turussa on kyllä tilaa, pohjoissosiin mahtuu rakentamaan vaikka kuinka. Ongelma ei ole tilan puute, vaan oikeasta elämästä vieraantunut kunnallispolitiikka. Ei ihmiset kaipaa viihtyäkseen kulttuuripalveluita vaan toimivan päivähoidon, koulut ja terveydenhuollon.
Nythän suunta on se että varakkaat lapsiperheet muuttaa pois ja tilalle tulee huonotuloisia sinkkuja. Tämä suuntaus takaa sen että jatkossa turulla on vain yhä suurempia taloudellisia vaikeuksia.
märtänyt asian ydintä oikein sieppaa.
Kaupunkia vain on tyhmä rakentaa keinotekoisten rajaviivojen mukaan, kun normaali kasvu on kehämäistä. Turun KEHÄkunnat ovat Turun kasvu alueita ja siis järkevää Turuksi muuttaa.
Pohjoinen Turku ei ole osa kaupunkia, eikä väkisin sellaiseksi muutu. Pelkkää rahan tuhlausta ja todellinen tappio seudulle.
Myös saarien massa asuttaminen, vaikka ne kasvukehään kuuluvatkin on tyhmää, koska se on myös kallista ja liikenteen järjestäminen hankalaa.
Joko raha asuinkuntaan(Suur-Turkuun) tai rahaa työkuntaan eli Turkuun hirttosilmukassa. Muuten ei homma toimi!
Varsinais-Suomen on pärjättävä kilpailussa tai muuten meidän käy tosi huonosti! Tulevaisuus ilman suur-Turkua on synkkä.
En arvosta mielipiteitäsi piirun vertaa. Enkä ota niihin enää kantaa. Olen eri mieltä kanssasi ja sillä sipuli. Ajamme asioita aivan eri lähtökohdista , minä lähden Varsinais-Suomen yhteisestä edusta liikkeelle, kun sinä tuijotat kaarinalaiseen napaasi. Kaltaistesi patrioottien takia seutu on siinä jamassa kuin on.
Taas saatiin poliitikon suulla kuulla täyttä potaskaa - kuten jo hänen oma otsikkonsakin kertoi. Vain muutama kommentti:
Kuntaliitoksissa puhutaankin lähinaapureista ei puolesta Suomea, niinkuin poliitikko asian huvittuneena näkee ("...naapureita tulee olemaan aina, ellei koko Suomea liitetä Turkuun..."). Kuhankuonoon - Turun pohjoisnavalle - kertyy matkaa torilta kaksi kertaa niin paljon kuin Naantaliin ja Kaarinan keskustaan puolet Jäkärläläisten torimatkasta! Turun rajoilla, yllättävän lähellä kaupungin keskustaa, on huomattava määrä naapurikuntien asuttamattomiakin maita. Vertaa Sipooseen Helsingin seudulla!
Mitä olisi pieni kurssi kestävän kehityksen periaatteista?
Poliitikko katsoo myös, että Turku voisi kaavoittaa koska tahansa tuhansia hehtaareja omakotitontteja alueelleen. Täyttä potaskaa tämäkin heitto. Kaupunki omistaa kaavoittamatonta maa-aluetta noin 80 neliökilometriä. Se ei kaikki liene oitis käytettävissä - ainakaan houkutteleviksi -omakotialueiksi?
Poliitikko kehuu liikelaitosten tuottavan kunnille huomattavia tuloja, jotka käytännössä pelastavat ne täydelliseltä konkurssilta. Samalla hän neuvoo ulkoistamaan tai luovuttamaan yksityissektorille muutkin kunnan toiminnot. Näinköhän myös kunnan hoitamat kannattamattomat palvelut hoituisivat voittoa tuottaen? Voidaan epäillä tätäkin oivallusta.
Vertaat kaupungin palkkalistoilla olevaa henkilöstömäärää naapurikuntiin. Höh! Tietenkin naapurikunnat pärjäävät vähemmällä, kun suuri osa palveluista hoidetaan Turun kustannuksella. Esimerkiksi Tampereen vastaava henkilöluku asukasmäärään verrattuna on huomattavasti suurempi!
Poliitikon itsekehuisen yhteistyön sujuvuudesta kuntien kesken ehken kuvaavin esimerkki on Skanssin ja Piispanristin megamarkettien sijoitustaistelu! Olisiko asiaan löytynyt syntynyttä kompromissia parempikin "seudullinen" ratkaisu?
Riitelevätkö kuntaliitoksissa enemmän henkilöt eli asiat? Pelkääkö poliitikko, ettei pääse enää Suur-Turun kaupunginhallitukseen päsmäröimään mainioilla ideoillaan?
Miksi juuri kunnissa suuruus olisi kaiken pahan alku ja juuri. Yksityissektorilla on ilmassa näyttänyt viime vuosina olleen ennemminkin suuntana suuryksiköiden tavoittelu. Ilmeisesti poliitikon tämäkään näkökulma ei kestä kriittistä tarkastelua? Ettei olisi tullut lausuttua mututotuuksia?
Lähes ainoa ainoa paikkansa pitävä väite poliitikon tämänkertaisessa vuodatuksessa oli se, että Turun keskustan ohittavaa väylähanketta valmisteltiin turhan kauan. Tampere oli samassa asiassa viksumpi: kaupungin johto runnoi päätökseen Paasikiven-Kekkosen väylän - ehken suurelta osin nimen perusteella(?) - demokratiasta välittämättä turkulaista päätöksentekoa huomattavasti lyhyemmässä ajassa! Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain aikana se ei enää olisi mahdollista. Asemakaavojen demokraattisen valmistelun osalta Turku on ympäristöministeriönkin lausuntojen mukaan mallioppilas, jopa naapurikuntiin verrattuna.
Mikähän salattu viisaus piilee poliitikon uria uurtavassa ajatuksessa: "... luonnollisen poistuman kautta ... Turun talous... hoituu kuntoon ilman suurempia tuskia"!?
Poiliitikko - niin kuin hän kiitettävästi yrittääkin seurailla kansan syvien rivien ääntä - näyttää tyystin unohtaneen kunnan perustehtävien ydimmäisen tarkoituksen. Mieluusti hän näyttää vihreää valoa yksityistämisen puolesta, mutta unohtaa sen tärkeimmän: kuntalaisen!
Vaarallistako poliitikon imagolle? Tuskin.
Saattaapi näet olla, että hyväuksoisesti äänestetään kulloistenkin vaalilupausten perusteella.
Että sillai. Panem et circenses...
Ja Turun taloudenhan nyt voi saada kuntoon monilla eri tavoilla, mutta harvat niistä tavoista ovat eettisesti mitenkään hyviä, tärkeintähän on varsinaissuomalaisten ihmisten etu, jota hyvällä keskuskaupungilla on helpompi puolustaa.
Kehitys johtaa pikkuhiljaa siihen, että pian Turku on päätäntä valtaisesti yhtä merkityksettömässä asemassa kuin Suomi EU:ssa. Ja sitten on turha enää itkeä, jos Turun Seutu ei koskaan saa mitään. Ei nimittäin ole helsinkiläisten intresseissä meidän etu täällä. Päin vastoin.
On hyvä huomata, että Turun poistuminen satamineen, lentoasemineen, telakoineen on vain positiivinen sysäys pk-seudulle, jolla on sitä kysyntää vasten hommattu potentiaaliset omat resurssit.
Periaatteena on, että kaikki mikä kulkee Turun kautta, voisi kiertää myös Helsingin kautta. Näin ollen taisteltaessa kulkuyhteyksien parantamisesta ja muista tärkeistä valtakunnallisista satsauksista vain Turun kyky vaikuttaa, on ratkaiseva tekijä.
Mitä heikompi keskukaupunki Turku on, sitä varmemmin seutumme jää paitsioon, ja sitä helpommin se ajetaan tilaan, jossa joku voi sanoa "Ei Turussa kannata, sieltä puuttuu se, se ja se".
Kehyskuntien poliitikkojen olisi ymmärrettävä, että Turun seutu tarvitsee satsauksia, Turun seutu tarvitsee kehitystä. 200 ihmisen vuosittainen väestön kasvu varmaan lämmittää Kaarinalaisen poliitikon egoa, mutta se on hyvin suuri hinta siitä hetken ilosta, kun seutu menettää asemansa Suomessa ja kehitys pysähtyy, Turun seutu syrjäytyy niin kansainvälisesti, kuin valtakunnallisestikin.
Kyse ei nyt ole Turun talouden ongelmista tai sen ratkaisemisesta. Kyse on koko maakuntaa koskevista syvemmistä ongelmista pärjätä Helsinkivöityvässä Suomessa. Pelkän Turun talouden korjaamiseksi ei toki mokomia liitoksia kuuluisikaan tehdä, mutta kun kyse on yhteisestä edusta. Me tarvitsemme suuremman, ehjemmän ja vahvemman Turun. Keskuskaupungin, jota ei pelkällä tilastoihin perustuvalla sutkautuksella syrjitä.
Turun seutu kasvaa ja kehittyy, mutta Turun takia, Turun maantieteellisten rajojen aiheuttaman tilastovirheen takia, Turun seutu ja Varsinais-Suomi koetaan taantuvana alueena. SE EI OLE TOTTA, mutta niin kauan kun me emme pysty sitä näyttämään, sitä pidetään virallisena totuutena ja tekosyynä alueen satsausten syrjimiseen priorisoinnissa.
Minusta tämä on hyvin selkeää kokonaisukuvan hahmottamista. Asia jota minä teen, sen sijaan että tuijotan faktuaalisiin lukemiin paperilla. Ne kun noudattavat tiettyjä lainalaisuuksia ja rajoja, joiden takia kokonaishahmoittaminen muodostuu mahdottomaksi. Totuuden näkeminen on aina vaatinut sovitun todellisuuden rikkomista.
Hyvä poliitikko on minusta sellainen, joka osaa yhdistää arkisen numeron pyörittelyn, ns. kovan asian ja abstraktimman kokonaishahmotuksen toisiinsa. Silloin syntyy toimivia, realistisia ja kilpailukykyisiä ratkaisuja, joiden toteutus ei ole sokeaa peliä nappuloilla, kuten Turun ja Kaarinan kilpailu samoista asukkaista tai kilpajuoksu automarketeista.
Varsinais-Suomen maakuntaliitto hahmottelee maakuntakaavoja sen kun kerkee. Harmi vain, että senkin organisatiossa ja siten päätöksenteossa näkyy sama jakautuminen eri intressiryhmiin: Turku vastaan naapurikunnat.
Toisaalta maakuntaliitosa näyttää kytevän - sen resursseihin verraten - silmiinpistävän itsetarkoituksellinen himo puuttua seudun suurimman kunnan sisäisiin asioihin. Liitto laatii Turulle yksityiskohtaisia suunnitelmia niin rakennusten, vesien, kuin muun ympäristön suojelukaavoiksi, jotka sitten byrokraattisesti vahvistetaan pakolla noudatettaviksi ja - niin harmillisen usein näyttää - kapuloiksi positiiviselle kehitykselle. Siitä touhusta kunnallinen demokratia on kaukana. Esimerkiksi niinkin tärkeään seudulliseen kysymykseen kuin Virttaankankaan tekopohjavesilaitokseen maakuntaliitto otti kantaa vasta laitoksen rakentamiseen aloittamisen jälkeen ja silloinkin vasta asianosaisten kuntien vakavien vaatimusten jälkeen!?
Kirjoittaja on aivan oikeassa siinä, että Suomen kokoisessa maassa ei voi olla kuin yksi pääkaupunkiseutu. Kuten sanottu, sekin tarvitsee tuekseen useita vahvoja alakeskuksia, kuin verkon solmuja. Tällaisia voisivat Turun lisäksi olla mm. Tampere, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Joensuu, Oulu jne. jne. Näiden alakeskusten voima puolestaan syntyy ympäröivien, seuraavan tason keskusten ja viime kädessä koko ympäristön elinvoimaisuudesta.
Varsinais-Suomi on ollut perinteisesti maan vaurainta seutua. Alueen, epäilemättä muuhun maahan ylivertaiset, voimavarat on vieläkin yhdistettävissä järkevästi tukemaan seudun tärkeintä solmukeskusta, Turkua.
Turun strategiassa painotetaan - ehkä liikaakin - sataman kautta pääkaupunkiseudulle ja Venäjälle suuntautuvan liikenteen merkitystä. Lienee selvää, että avomereltä nopeimmin saavutettavat Hanko, Helsinki (uusine satamineen), Kotka ja viimeisenä solmuna Pietari hamuavat yhä suuremman osan Venäjälle suuntautuvasta liikenteestä. Toisaalta pyörillä kulkeva liikenne ohjautunee myös yhä enenevässä määrin suoraan Keski-Euroopasta rakennettaville moottoriteille ja nopeille radoille.
Turun vetovoimaisuuden kehittämisessä koko seutukunnan tulisi vakavasti puhaltaa yhteen hiileen alueen kehittämiseksi entistä vetovoimaisemmaksi.
Tähän eivät nykyisin käytetyt metodit riitä. Esimerkiksi seutukunnan maankäytössä ja rakentamisessa on on etsittävä aivan uusia tuulia tämänpäiväisen kyräilyn ja epäterveen kilpailun, jopa keinottelun sijaan.
Varsinkin Turussa nykyinen maankäyttö tuntuu perustuvan pelkästään kiinteistönjalostukseen tyyliin: kyllä rakentajien hyvinvointi poikii vaurautta myös kaikille kaupunkilaiselle! Asuinalueiden viihtyisyyteen ja terveellisyyteen on vihdoin kiinnitettävä oikein tosissaan huomiota! Nyt, päättäjät, ei ole enään leikin aika. Tietoa ja taitoa kaupungista löytyy, vain tahto niiden hyväksikäyttöön puuttuu?
Nyky-Turulla ei vain yksinkertaisesti teho ja patterit riitä valtakunnallisessa kilpailussa.
Meiltä kyllä löytyy upgrade, mutta sen käyttöön ottoa vastustetaan. Siksi pian on pakko ylikäyttää resursseja.. jo nyt on, jotta välimatka muihin ei ainakaan kasvaisi niin paljon kuin se voisi.
Tämän turkulainen kärsii peruspalveluissaan. Upgrade-osasten, eli kehyskuntien asukkaat nauttivat peruspalveluistaan, antamatta kuitenkaan tehokapasiteettia seudullisiin voimavaroihin.
On kuin ajettaisiin kilpaa, ilman suurinta vaihdetta. Se vain on yksinkertaisesti tyhmää!
Kummalta kuulostaa. Miksei Turun tarpeita näytetä mitenkään erityisesti otettavan huomioon valtion päätöksenteossa. Toisin on ollut tamperelaisten ministerien vallassa ollessa: monesti tamperelaisministerit ovat teettäneet huomiota herätävän nurkkakuntaisia päätöksiä.
Turunseutulaiset näyttävät olevan tyytyväisiä kun yleensä ovat päässeet ministerin pallille! Siellä sitten paistatellaan kuin riikinkukot muiden vanavedessä (perinteitä noudatellen ehken ruotsalaisia lukuunottamatta).
Vai olenko aivan väärässä?
Aluepolitiikka on ollut kautta aikojen kepulaisten keppihevosia. Turussa ei maalaisliittolaisia liiemmin ole, siitä vaje budjettiriihen turkulaismyönteisissä päätöksissä.
Demarit ovat keskittyneet aina liiaksi yleisiin aatepoliittisiin hyvinvointiyhteiskuntaa kehittäviin toimiin jättäen äänestäjiä kosiskelevan aluepolitiikan liian vähälle huomiolle.
Tämä nähtiin viime eduskuntavaaleissakin: Kokoomus lupasi kuuun taivaalta ja voitti. Nyt on lupausten rikkomisen, tai ainakin kiertämisen aika. Valtio kerää rahaa enemmän kuin ehtii rullalle kääriä, mutta juuri eniten köyhää rokottavia veroja korotetaan. Koskeeko muutaman euron bensavero muka rikkaita? Eikö kukaan jo ennen vaaleja ounastellut tätä?
Muutosta tässä tarvitaan koko yhteiskunnassa, ei pelkästään Turussa.
Kannattamattomia palveluja ei sinänsä kannata kenenkään tehdä, kyllä ne pitää tuotteistaa ja katsoa sitten mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.
Myös tuotantotavat tulee puntaroida ja avata tarvittaessa osa palveluista vapaalle kilpailulle.
Tällöin alalle syntyy uutta yritystoimintaa, jota on jo pitkään peräänkuulutettu.
Kilpailu laittaa kyllä rattaat pyörimään vinhemmin, niin yritysten henkilöstössä, kuin kunnankin palveluksessa oleville. tätä kutsutaan työtehoksi ja tehokkuudeksi.
Kun palveluiden hinta on saatu selville voidaan päättää kuka sen maksaa.
Useasti on huomattu, että pieni on paljon tehokkaampi, esimerkiksi monet PK-yritykset pärjäävät erinomaisen hyvin.
Pelkkä työntekijämäärä tietysti ei ole ratkaiseva tekijä, vaan todellakin se miten tehokkaasti töitä tehdään.
On paljon palveluita, jotka eivät kuulu niin sanottuihin peruspalveluihin, jotka voi teettää monasti edullisemmin pienillä yrityksillä.
Miksi ostaa kalliilla Turulta, jos vaihtoehtona on huomattavasti laadukkaampi ja edullisempi palvelu yksityiseltä yritykseltä.
Masku ja Rusko ovat varsin hyvä esimerkki tästä taitavasta taloudenhoidosta, joka osaa ostaa palveluita edullisesti, niitä ei todellakaan tarvitse välttämättä tehdä aina itse.
Kaupungin ei myöskään tarvitse ostaa tai omistaa maata, kaavoittaminen käy oikein hyvin kaavoitussopimuksella.
Saarille rakentaminenkin voi olla kallista, mutta silloin se pitää huomioida tonttien hinnassa ja varmasti menee kaupaksi.
Saarille mekin olemme kaavoittaneet Kaarinassa ja kaupaksi ovat menneet hyvin nopeasti oikealla hinnalla, joka on kattanut kulut.
Ala-Lemuun ollaan myös kaavoittamassa Turulle runsaasti omakotitontteja, jotka oikein hinnoittelemalla paikkaavat Turun tyhjenevää kassaa hyvin.
Henkilökuntaa ilman muuta joudutaan vähentämään kuntaliitoksissa, eihän esimerkiksi tarvita useaa nuorisotoimenjohtajaa. Muutenhan kakki kuntaliitokset olisivat turhia.
Tällöin luonnollinen poistuma on tietysti helpoin tapa. Samoin siirryttäessä tehokkaampiin yksityisiin palveluihin.
, että pelkillä turkulaisten äänillä ei sinne nousta ja toinen, että saattaa jäädä suuret pestit saamatta, jos politiikassaan ei noudata pk-seudulla hyväksyttyjä periaatteita.
Ilkka on tehnyt palveluksen, jos toisenkin tuomalla vieraitaan Turkuun. Hyvä niin.
Täytyy muistaa, että tarvitaan todella vahva poliitikko, jos aikoo ryhtyä taistelemaan valtion ideologiaa vastaan. Sitä Varsinais-Suomen puolustaminen mitä suurimmissa määrin on. Meidän tehtävämme on todistaa, ettei Helsingin suvereenius ja suuruus ei ole ollenkaan ensiarvoisen tärkeää.
Koko hallituksen misisterijoukosta neljällä äänellä luulisi jo oleva mahdollista vaikuttaa. Vai tarvittaisiinko Varsinais-Suomesta vielä enemmän väkeä hallitukseen, ehken suorastaan enemmistö, ennenkuin uskallettaisiin pitää puoliamme?
Kuten sanottu tamperelaiset asiansa tilaisuuden saatuaan hoisivat. Meidän kannalta katsoen näin mainio mahdollisuus ei taatusti äkkipäätään toistu! Vielä lienee aikaa teoille.