Miksi *kuvittelee*. Toivon, että saisin sinut kiinni ja, että lähtisit tanssien ja laulaen mukaani jos pyytäisin. Ja jos ei muuta, niin aina voidaan olla ilkeitä. :D
Taisteluni ja ihastukseni
J***** (m)
111746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ilkeyskin on joskus rakkautta ;)
En taida enää pyytää, koska olet varattu jo, koska en pyytänyt. Vaikka olen vähän sellainen, että saan varatutkin naiset lähtemään tanssien mukaani, silloin tällöin.
Minä uskon siihen, että elämä palkitsee minut siitä, että en koske toisten suhteisiin tai en petä ketään, vaikka joutuisin elämään yksin ja vaikka olisi vaikeaa.
On minulla kuitenkin elivoimaa ja terveyttä, urheilu jota rakastan, pienimuotoinen hyväntekeväisyys työ luonnon ja ihmisoikeuksien puolesta, sekä kiva työpaikka. Eli monia asioita, jotka palkitsevat ja joissa voin vaikuttaa muiden ihmisten elämään.
Välillä olen aika masentunut juuri tämän asian takia, sille en voi mitään muuta kuin toivoa, että se ei kestä ikuisesti.
että tämä nainen on varattu? :)
Aika hassua toivot etkä kuitenkaan halua?!
ja vientiä riittää...miksi sitten kuitenkin ikävöit.no etpä taida olla hän,mutta tuo teksti voisi sopia
varmaan ole hän… :D
Minusta vain on aina tuntunut, että olemme sukulaissieluja.
Tietysti muitakin syitä on miksi juuri tämä nainen saa sydämeni joikaamaan. Hän on ystävällinen ja lämmin, välittävä, söpö jollakin tavalla, ei missi. Minun silmissäni hän on sorja suomalainen nuori neito. Katson häntä välillä kuin taideteosta. Tietääköhän hän? En ainakaan ole kertonut. En tohdi pistää parastani, koska hän on varattu. Sen takia en kerro. Ajattelen, mutta en kerro.
Minä ainakin tykkäisin häntä kuin kukkaa kämmenellä.
Ehkä parasta olisi vain vältellä paikkoja joissa törmään häneen, koska se masentaa minua välillä niin paljon, että en jaksa olla oma energinen itseni. En millään malta kokonaan vältellä, koska nautin hänen hymystään ja katseestaan. Tosin silti se vaan masentaa lisää. Aluksi olin vihainen, mutta nykyään lähinnä masentunut vaikka yritän olla positiivinen.
Käyn pelailemassa yleisurheiluseurani naisurheilijoiden kanssa melkein joka viikko jalkapalloa ja siellä tuntuisi olevan useampikin tyttö kyselemässä sitä, että asunko yksin ja muuta sellaista. Olen näille kyselijöille vaan sanonut aina, että olen niin rikki edellisestä suhteesta, että en voi ruveta uuteen vaikka ei minulla mitään suhdetta ikinä ole ollut. En ole ikinä seurustellut sen takia en varmaan osaakaan. Oikeasti mietin vaan, että loukaakohan se sitä ihastukseni kohdetta jos otan jonkun muun tai loukkaanko jotain muuta jos vaan olen hänen kanssaan vaikka en niin tosissaan ja mietin samalla tätä ihastustani. Välillä taas olen oikeasti niin masentunut ja surullinen, että en välitä vaikka en saisi ketään. Sen takia on aika helppo elää yksin kun ei välitä.
Toisaalta kyllä natsikin ansaitsee rakkautta miksi en minä myös?
varmaan ole hän… :D
Minusta vain on aina tuntunut, että olemme sukulaissieluja.
Tietysti muitakin syitä on miksi juuri tämä nainen saa sydämeni joikaamaan. Hän on ystävällinen ja lämmin, välittävä, söpö jollakin tavalla, ei missi. Minun silmissäni hän on sorja suomalainen nuori neito. Katson häntä välillä kuin taideteosta. Tietääköhän hän? En ainakaan ole kertonut. En tohdi pistää parastani, koska hän on varattu. Sen takia en kerro. Ajattelen, mutta en kerro.
Minä ainakin tykkäisin häntä kuin kukkaa kämmenellä.
Ehkä parasta olisi vain vältellä paikkoja joissa törmään häneen, koska se masentaa minua välillä niin paljon, että en jaksa olla oma energinen itseni. En millään malta kokonaan vältellä, koska nautin hänen hymystään ja katseestaan. Tosin silti se vaan masentaa lisää. Aluksi olin vihainen, mutta nykyään lähinnä masentunut vaikka yritän olla positiivinen.
Käyn pelailemassa yleisurheiluseurani naisurheilijoiden kanssa melkein joka viikko jalkapalloa ja siellä tuntuisi olevan useampikin tyttö kyselemässä sitä, että asunko yksin ja muuta sellaista. Olen näille kyselijöille vaan sanonut aina, että olen niin rikki edellisestä suhteesta, että en voi ruveta uuteen vaikka ei minulla mitään suhdetta ikinä ole ollut. En ole ikinä seurustellut sen takia en varmaan osaakaan. Oikeasti mietin vaan, että loukaakohan se sitä ihastukseni kohdetta jos otan jonkun muun tai loukkaanko jotain muuta jos vaan olen hänen kanssaan vaikka en niin tosissaan ja mietin samalla tätä ihastustani. Välillä taas olen oikeasti niin masentunut ja surullinen, että en välitä vaikka en saisi ketään. Sen takia on aika helppo elää yksin kun ei välitä.
Toisaalta kyllä natsikin ansaitsee rakkautta miksi en minä myös?
...että varattu. Oletko aivan varma? Kysy itse suoraan kyseiseltä henkilöltä. Mitä menetettävää? :)
Jotain voi aina paljastaa. Esimerkiksi nimen tms. Kiitos!
J***** ja R*****
Nyt minä tietysti herättelen jossakin ihmisessa turhia toiveita jostain ihme tapaamisesta suomi24:ssa. HEH! Hyvä hyvä minä... katsellaan ainahan sitä saa tuijotella jos ei muuta.
jos hän katseleekin sinua, mutta et uskalla tulkita hänen katseitaan oikein?
Nuorten seurustelusuhteet eivät välttämättä ole lopullisia ja hirvän vakavia. Minulla itselläni oli nuorena poikakavereita, joiden kanssa vietin aikaa vain ns. "paremman puutteessa".
Yksinäisyydessään ja elämän janossaan sitä halusi olla jonkun kanssa, vaikkei ollut poikaan millään tavalla rakastunut. Samalla vilkuilin täyttä häkää, jospa eteen tulisi joku johon voisin oikeasti rakastua.
Silti en erityisemmin suosittele tällaisia hätäapusuhteita. Ei tee hyvää itsekunnioitukselle.
Mutta ehkäpä ihastuksesi kohdekaan ei ole kovin tiiviissä suhteessa?
"jos hän katseleekin sinua, mutta et uskalla tulkita hänen katseitaan oikein?"
Katselee, välillä vilkuilee minua parikertaa sillai nopeasti vaikka ei olisi pakko. Olen huomannut, että hänen kätensä alkavat täristä, kun tulen lähemmäksi. Usein hän nauraa jutuilleni lähes aina vaikka eivät ne juttuni kauhean järkeviä ole jotenkin tulee usein sellainen olo, että hänelle ne ovat tärkeitä.
Tätä on kestänyt oikeastaan koko kesän. Itse olen aika hämilläni sen suhteen, että pitäisikö yrittää häntä vaikka onkin varattu vai kehitellä joitain jonkun muun tytön kanssa. Työpaikallani on pari potentiaalista, samoin on harrastusten parissa. En tietty pidä kenestäkään heistä yhtä paljon kuin tästä ihastuksestani, mutta ehkä ajan kanssa opin pitämään.
Minulle ei riitä pelkkä seksi tai pettäminen vaan haluan avomielistä rakkautta, sellaisen ihmisen kanssa, joka pitää minusta. En halua salailla mitään tai peitellä suhteitani keneltäkään. Haluan vain sen mikä minulle kuuluu tässä maailmassa en yhtään enempää tai vähempää. :D