Hmm... Olen 20 nainen, tyttö paremminkin vielä ja kyllä, olen neitsyt vieläkin vaikka ikää on jo kertynyt ihan kivasti.
Monesti olisi miehiä tarjolla, lähden heidän mukaansa mutta sitten kun pääsemme kämpille ja mies yrittää alkaa suuteleen, minuun iskee hirveä paniikki ja haluan poissa siitä tilanteesta.
Mietin vain että miksiköhän. Tuntuu typerältä tämä, koska eihän minulle voi enään sanoa niin kuin 15-vuotiaille et "Älä huoli, tuo on normaalia. Olet vielä liian nuori tuommoiseen", koska olen kuitenki jo yli 20-vuotias.
Tämä pelottaa, häiritsee ja ahdistaa minua. Ja pientä masennustakin tuntuu olevan liikkellä tämmöisten tapausten jälkeen.
Onko kellään ollut vastaavaa tilannetta ja miten olette päässeet tämän "pelon" yli? Jonkulainen pelkohan minulla on seksiä kohtaan vaikka haluja kyllä löytyy. Enkä ymmärrä mistä tämä pelko tulee. Minua ei ole raiskattu eikä edes yritetty ikinä tms.
Ja lisäpaineita tulee vielä siitä kun nämä miehet alkavat kyselemään että mikäs on, arvaavat ja kysyvät olenko neitsyt. Silloin olen täysin lukossa. Enhän yksinkertaisesti voi myöntää että kyllä olen, koska olen kuitenkin jo niin "vanha".
Raastavaa... Oli pakko tulla avautumaan tänne kun tänä viikonloppuna oli juuri tämmöinen tilanne. Olen umpikujassa.
Monesti olisi miehiä tarjolla, lähden heidän mukaansa mutta sitten kun pääsemme kämpille ja mies yrittää alkaa suuteleen, minuun iskee hirveä paniikki ja haluan poissa siitä tilanteesta.
Mietin vain että miksiköhän. Tuntuu typerältä tämä, koska eihän minulle voi enään sanoa niin kuin 15-vuotiaille et "Älä huoli, tuo on normaalia. Olet vielä liian nuori tuommoiseen", koska olen kuitenki jo yli 20-vuotias.
Tämä pelottaa, häiritsee ja ahdistaa minua. Ja pientä masennustakin tuntuu olevan liikkellä tämmöisten tapausten jälkeen.
Onko kellään ollut vastaavaa tilannetta ja miten olette päässeet tämän "pelon" yli? Jonkulainen pelkohan minulla on seksiä kohtaan vaikka haluja kyllä löytyy. Enkä ymmärrä mistä tämä pelko tulee. Minua ei ole raiskattu eikä edes yritetty ikinä tms.
Ja lisäpaineita tulee vielä siitä kun nämä miehet alkavat kyselemään että mikäs on, arvaavat ja kysyvät olenko neitsyt. Silloin olen täysin lukossa. Enhän yksinkertaisesti voi myöntää että kyllä olen, koska olen kuitenkin jo niin "vanha".
Raastavaa... Oli pakko tulla avautumaan tänne kun tänä viikonloppuna oli juuri tämmöinen tilanne. Olen umpikujassa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tosta pelosta en osaa oikein sanoa mitään. Ootko miettiny, että kävisit puhumassa ihan ammattilaiselle. Siitä saattais olla apua tossa tilanteessa. Mutta seksiähän ei tarvii harrastaa ennen kuin itse on varma että haluaa. Eli sitten ku halut voittaa pelon. Ja siinä sun neitsyydessä ei mun mielestä oo mitään häpeämistä. Oon kuullu paljon sua vanhemmistaki neitsyeistä. Ja partnerille kyllä kannattaa kertoa olevansa neitsyt. Ehkä se vähentäs sun omaakin pelkoas, kun saisit kerrottua kokemattomuudestas. Ja mies osais täten olla varovaisempi sun kanssa. Mutta muista, ettet tee mitään, mikä ei tunnu hyvältä. Tsemppiä sulle :)
Älä ole huolissasi tilanteesta. Paljon kunnioiotettavampi tilanne kuin että annat neitsyytesi kenelle tahansa. Odota henkilöä jonka kanssa haluat muutenkin jakaa elämääsi, ja tietysti myös toisinpäin. Yhden illan kapakka-ystävät haluavat vain käyttää hyväksi kehoasi, tyydyttää tarpeensa ja heittää sivuun.
moi!
toi on aivan normaalia. itse olen myös neitsyt, koska exän kanssa ei seksi onnistunut. nyt ajateltuna vaan hyvä juttu.
et ole vaan valmis vielä seksiin.
Sisimpäsi vastustaa sitä, että lähtisit huorauksen tielle jakamaan itseäsi kenelle vain. Mikä on erittäin tervettä.
Säästä itsesi hänelle jota rakastat. Seksi on rakkauden ylin ilmentymä. Rakkauden on oltava syvää että se on hyvää.
Tietenkin jos käsityksesi elämästä todella on se, että tosta noin vaan lähdetään kämpille, pannaan ja otetaan seuraava kiertoon, niin toteuta sitten näkemyksiäsi. Muista vaan että sitä saa mitä tilaa.
rauhassa vaan :) ymmärrettävää, että asia on alkanut vaivaamaa. mutta uskon, että kun olet ihmisen kanssa johon olet oikeasti ihastunut haluat seksiä enemmän etkä ajattele sitä, että pelottaa :)
houri! Ei mullakaan mitään suhteita vielä oo ollu, juuri koskaan ennoo naista mitenkään koskettanu, saatikka juuri puhunukkaan mitään niien kanssa. Kyllä naiset silti kivoja on, varsinkin katsella, ja voih, kosketella etenki. Mutta kommunikointi onkin sitten jo ylitsepääsemättömän vaikeaa vaikeampaa. Kyllähän tuo toki panettaa aika hiiskatisti toisinaan ja kivekset paisuu ja silleen, mutta alan jo luopua toivosta. Ei musta ois naimisiin kumminkaan. Ja väitän, ettei sun tarvikaan uskaltaa, ainakaan sekstailla, ainakaan fyysisesti, jos et ole vielä avioliitossa. Avot ja huorat on sen veran perseestä, että ne kannattaa oitis unhoittaa!;)
minullekin neitsyys on taakka, nimittäin heliuminkevyt taakka, he he he. Ei tarvi pelätä että ois saanu taurin joltakulta tai että ois jonkun lapsen isä. Mieluummin elän nyt poikamiehenä (ehkäpä hautaan asti) kun on joutunut sivusta seuraamaan pikkusiskoni perheen elämää. Koka ajan sitä ois kiinni narisevissa penskoissa ja kaikessa rutiinipaskassa ;)
Tiedän kyllä tunteen. Ei pidä tehdä sellaista mihin ei kuitenkaan ole täysin valmis. Itellä on ollut vähän samanlainen tilanne.
Miehiä on ollut tarjolla, baareissa ja muualla, mutta en uskaltanut sellaiseen langeta tai oikeastaan edes halunnut. Neitsyyden voi kuitenkin menettään vaan kerran. Sen kerta pitää tapahtua sellaosen ihmisen kanssa, johon pystyt luottamaan.
Mun eka kerta tapahtui juuri sellasen ihmisen kanssa. Se, että pystyin suoraan sanomaan, etten ollut tehnyt sitä ennen, rentoutti huomattavasti. Mies otti ihanasti huomioon sen ja piti huolta, että mulla oli hyvä olla.
Älä siis panikoi, ei todellakaan ole mikään häpeä olla neitsyt yli parikymppisenä. Sehän vaan kertoo, ettet ole mikään "kevyt kenkäinen" vaan että otat asian kuitenkin vakavasti.
Mun neuvo on, että unohda panikointi ja tarve muka menettää neitsyys. Kyllä seksiä ehtii harrastaa ihan tarpeeksi paljon elämän aikana. Se, että luotat siihen kumppaniin, auttaa enemmän kuin luuletkaan eikä baarituttavuudet ole sellasia.
Sais tosissansa niitä koskemattomia yli parikymppisiä tyttölöitä olla enemmän tarjolla, ovat nykyään keräilyharvinaisuus, harvinaista herkkua siis. Itteäni naimattomuus ei juui vaivaa, mutta mummoa, mummon siskoa ja äidin siskoa se vaivaa aika Saatanasti, mikäli oon älynny. No, niin kauan kuin onnistun pakenemaan noiden hullujen seuraa, ei mitään hätää. Tosin, alkaahan tuo poikamiesura jo palleissakin painaa, hö hö hö ja runkata ei uskalla ku useintaan parin viikoa välein, koska joka runkusta seuraa aina jotain helvetillistä vitutusta ja sitten itseinhoa ja kiroilua ja kaikkee paskaa
johtuu aika paljon juuri siitä, että et ole harrastanut muuta seksiä.
Aikuisella iällä taitaa mielessä ainakin tiedottomasti olla sen suuntaisia ajatuksia, että "pitäisi saada". Liittyy nimenomaan siihen käsitykseen, että tietyssä iässä pitäisi olla naineen kirjoissa. Luulisin, että niillä ihmisillä,. joilla on aktiivinen, toimiva seksielämä jonkun partnerin kanssa, ei runkuistakaan tule itseinhoa.
Itsestäni tiedän, että semmoisessa elämänvaiheessa, jolloin elin parisuhteessa, jossa ei ollut seksiä, itseinho tuppasi mukaan itsetyydytykseen. Se itseinho tuli juuri siitä ajatuksesta, että mun kuuluisi saada seksiä, mutta en saanut ja sen sijaan runkkasin. Kaikissa muissa suhteissa olen ihan iloisena runkkaillut, milloin on tarvinnut tai huvittanut, ilman mitään sielullisia ongelmia.
Mä miellän ja vahvasti oletan että runkkaus on syntiä, koska se on niin kivaa, ja oon lukemattomia kertoja jo kokenut, että runkkausta seuraavana päivänä jotkin asiat menevät vitulleen, ei koskaan tiiä etukäteen mitkä, ja sitten vituttaa ootella että milloinhan se rangaistus sieltä taas tulee. Ja sitten kun se jokin menee vitulleen, niin silloin kajahtaa taas ilmoille koko kirosanastoarsenaali ja Taivaan väki saa huutia jne. Siksi olenkin oppinut välttelemään runkkaukseen sortumista, kun munannostatusfantasiat alkavat paisuttaa kalleintani iltaisin sängyssä. Hampaita ja kieltä ja poskia purren pakottaudun olemaan runkkaamatta. Runkaan siis vain aatoksissain, ja niin muna hissukseen kutisstuu ja spekun voi myöhemmin ulostaa kusen seassa pönttöön. ihmeellistä on ajatteluni kenties...
itse olin myös 20, ennenkuin onnisti.
sanoisin sulle, että tutustu rauhassa johonkin jätkään joka tuntuu turvalliselta ja mukavalta jne. Tee selväksi, että et ole menossa sänkyyn ensimmäisillä, etkä kolmansillakaan treffeillä. Tapailkaa ja tutustukaa toisiinne vaikka pari kuukautta tai enemmän.
sanoisin että pikkuhuljaa luottamusken kasvaessa pystyt rentoutumaan miehen seurassa ja voitte jo puhua asiasta. Jos hyvin käy, miestä ei haittaa kokemattomuutesi. Ite onneksi löysin miehen, jolle 21v neitsyt kelpasi. :)
Siitä sitten pikkuhiljaa voitte varovasti siirtyä eteenpäin. Itseäkin pelotti etukäteen vuosikaudet seksin harrastaminen, mutta kyllä se siitä sitten lähti käyntiin. Toki alkuvaikeuksia oli (peloistanikin johtuen), mutta mies oli kärsivällinen.
Nyt yhdessä asutaan ja pedin puolella hommat luistaa, vaikka näin myöhään pääsin vasta aloittamaan.
No itse menetin neitsyyden n. 21-vuotiaana...kai se on armottoman wanha ikä nykynuorille...;)
Vein neitsyyden eräältä 35 v naiselta. Ja nyt vaimonani on 27 vuotiaana neitsyytensä menettänyt. Joten 20v ja vielä neitsyt ei oo mikään ongelma. Parhaat miehet kunnioittavat naisia, jotka eivät ole antaneet vain neitsyydestä päästäkseen.
Mua on tainnut haasteet aina viehättää ;)
Kerro miehelle asiantila rehellisesti ja kerro mitä haaveilet elämältä. Luuserit kaikkoo ja asialliset miehet osaa suhtautua tilanteeseen. Elämää ei pelätä
No hei älä välitä, ei se minunkaan tilanne häävi ole. Itse olen kolmekymppinen mies, enkä ole ollut kertaakaan naisen kanssa (enkä miehen) sängyssä. On siis poikuus vielä tallella. Ei niitä naisia ole ollut paljon edes "tyrkyllä" sillä käyn niin harvoin baareissa. Uskon ja luulen, että niistä ei löydy sitä jonka kanssa haluaisi viettää enemmän aikaa kuin sen yhden yön.
Joten ei hätäillä, kyllä se meidänkin vuoro joskus (toivottavasti) tulee, toivotaan ettei tarvitse kauan enään odottaa.
ihan alusta asti johonkin mukavaan mieheen ja jos tuntuu että sen kanssa voisi vaikka viettää enemmänkin aikaa, niin siinäs sitte vietätte ja rakastutte ja sitten kun tunnette toisenne ja olette rakastuneita niin kyllä ne estot lähtevät pois ja etenette pikkuhiljaa siihen yhdyntään:)
Samaa minä sanoisin mitä pari muutakin on minua jo ennen. Eli jäi vähän ihmetyttään tässä tekstissä juurikin tuo "olisi miehiä tarjolla, lähden heidän mukaansa, mutta..." kohta. Eli tässä ilmeisesti puhutaan tosiaan ihan yhden yön kohlotuksista. Tällainen ei tosiaan kaikille tietenkään sovi, ja itseä ei ainakaan tuollainen tunteeton seksi ei kyllä ole koskaan niin kiinnostanut, että siihen olisin lähtenyt.
Eli suosittelisin sen sijaan, että yrität siitä neitsyydestä päästä eroon, tutustua johonkin mukavaan tyyppiin, etkä ole heti hyppäämässä sinne vällyjen väliin.. tai yrittämässä siis. Tutustut rauhassa ja jos kaveri näyttää siltä, että pitäisi heti saada seksiä, niin voi olla että tämä ei ole edes se tyyppi kenelle haluat neitsyyttäsi menettää.
Se on jo ihan eri asia olla siinä tilanteessa tyypin kanssa johon luottaa ja jonka tuntee, kuin jonkun tuntemattoman baaripokan kanssa. Voihan se paniikki johtua juurikin tuosta, ettet oikein luota siihen kumppaniin, jos kerran se on joku baarista bongattu tuntematon tyyppi.
Sen verran vielä pakko sanoa, että sulla tuntuu olevan jotenkin outo ajatus tästä koko hommasta.. Tuossa kun sanot, että tuntuu typerältä, ettet pysty tuossa iässä vielä harrastaan seksiä.. mutta tosiaan niin kuin sanoin, ja jos oikein käsitin, että kyseessä on ollut jotain baaripokia, niin eihän se mitenkään ole kaikkien juttu tuo "baarista tyyppi ja aamulla pihalle"-touhu. Eikä siinä ole minun mielestäni mitään outoa, ettei halua sitä seksiä tuollaisessa tapauksessa. Varsinkin neitsyille tuo seksi on vielä sen verran - miten sen sanoisi, herkkä asia, että minun mielestäni on normaalimpaa jos ei halua sitä neitsyyttänsä millekään yhden yön pokalle menettää.
Ehkä sitten myöhemmin kun on seksi tullut tutuksi, eikä pidä sitä enää niin isona juttuna, niin nuo yhden illan hommatkin toimivat ihan eri tavalla. Itse en kyllä haluaisi, että seksi muuttuisi niin arkipäiväiseksi, että voisi jonkun tuntemattoman kanssa vain hypätä sänkyyn ja aamulla morjestella ja lähteä kotia kohti.
Ennen minua ei neitsyys mitenkään hävettänyt, enkä kokenut, että se voisi olla miehille esim.negatiivinen juttu, jos olen neitsyt. Mutta nyt kun ikää jo on 20 alkaa jo vähän ehkä hävettämään. Tosin olen päättänyt, että mitään en silti harrasta ennenkuin se "oikea" tulee kohdalle. Toivottavasti hän sitten ymmärtää minua...
Olen samaa mieltä muiden kanssa, että älä missään nimessä anna itseäsi jollekkin yhdenillan tyypille vaan jollekkin, joka ansaitsee sydämesi.
se tuntuu siltä. Itse en millään osaa hävetä neitsyyttä enkä aio yrittääkään. En kumminkaan onnistuisi. Naisen saaminenkin ois mulle helpompi juttu kuin kyky hävetä neitsyyttäni! Kyllä sen kestää, ku aattelee sentään, että sitten pitäs pelätä tauteja ja vauvoja ja juoruja. Jos en joskus mene ihan klassisiin naimisiin, niin tuskimpa koen naista koskaan
Ja täällä yksi 28 v täyttänyt nainen, joka ei myöskään ole vielä ensi kertaansa kokenut. Mutta odotan, että tulevaisuudessa se hetki miehen kanssa jota rakastan, tulee olemaan erityinen. Enkä tyydy mieheen, joka pitää neitsyyttäni huonona asiana. Tämänhetkinen tapailukaverini ei ainakaan mitään negatiivista ole kokemattomuudestani sanonut. Ja sen vuoksi arvostan häntä suuresti. Älä hukkaa neitsyyttäsi yhden illan tuttavuuteen, kyllä itse tiedät, milloin on oikea hetki, oli se sitten 25- tai 35-vuotiaana.
niin mulla on varmaan vähän saman tyylinen.. ei neitsyys minua haittaa mutta välillä kyllä ärsyttää..varmaan ainut kaveriporukasta vaikka eihän sillä ole niin väliä.
minäkin olen lähtenyt baarista miesten matkaan, varmaan jotain halunnu kokeilla mutta en sitten mitään loppuun ikinä :D mutta oon kyllä ihan kaikille voinu sanoa että oon neitsyt ja ei siinä mitään.. jotkut on sitten sanoneet ettei halua olla mun eka(eli eivät hakeneet mitään pidempää).. ja mulla on muutenkin varmaan joku seurustelukammo tai joku.. en halua mitään vakavaa mutta en kyllä mitään yhen yön juttujakaan! sekavaa xD
ja en tiedä.. ehkä koko ajan hakee vaan jotain parempaa.. mistä sen muka tietää kuka on se oikee..välillä mietityttää etten varmaan ikinä tuu ees olee kenenkään kaa :S
ihan paniikki häiriöltä josta itse kärsin 25wee mies ja neitsyt, tuskaa lisää ylipaino joka luonnollisesti vähentää sosiaallisia yhteyksiä tiettyyn kohde ryhmään...